Helmet-kirjastoissa voit tehdä hankintaehdotuksen lomakkeella, jonka löydät Helmet.fi:stä osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston Agri-tietokannasta voi hakea kirjoja ja artikkeleita asiasanoilla voimaperäinen tuotanto ja laajaperäinen tuotanto. Agri-tietokanta löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/lumme/ ja se on vapaasti käytettävissä.
Näin löytyvät mm. seuraavat: Ajankohtaista maatalousekonomiaa - [Helsinki]: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, 1993 - 70 s. (Tiedonantoja / Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 190) ISBN 952-9538-36-7 // Luonnonmukaisempaan viljelyyn / Hovila, Mikko; Suomen luonto 52 (1993) : 8, s. 12-13 // Monikäyttökasveja puoliviljellen / Saario, Meeri; Maatilan Pirkka : K-maatalous- ja konekauppiaitten aikakauslehti 1995 : 4 , s. 50-53
Jos näillä asiasanoilla saadut viitteet eivät...
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Esimerkiksi Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito (WSOY 1992) löytyy kuvalliset ohjeet sivulta 233. Prässäämiseen löytyy ohjeita muistakin kirjoista, voit kysyä myös omasta kirjastostasi.
Aiheesta löytyy vain housuprässin käyttöön liittyviä videoita, esim. http://www.youtube.com/watch?v=AyDbDtDChLU.
Noilla riveillä alkaa Mika Waltarin runo Täysikuu. Runon voit lukea esimerkiksi teoksista Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 (1969) ja Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (1979).
https://finna.fi/Record/lumme.1451912
https://finna.fi/Record/lumme.742229
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että oikeustieteellinen tiedekunta lähettää tiedon vain hyväksytyille. Toisin sanoen mikäli kirjettä ei saa, ei ole päässyt valintakokeesta läpi.
Hyväksyttyjen listan pitäisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla, mutta en sellaista löytänyt. Asiaa voisi tarkemmin tiedustella tiedekunnasta: oik-tiedekunta[at]helsinki.fi
Helsingin yliopiston tiedotuksesta ilmoitettiin, että tietoja hyväksytyistä voi kysyä ainakin tiedekunnan valintakoetoimistosta:
oik-valintainfo@helsinki.fi.
Hakutuloksia löytyy myös tästä linkistä: www.yliopistohaku.fi Kirjautumalla hakijapalveluun voi käydä katsomassa omia valintatuloksiaan.
Antiikki ja Design -lehden blogista Pkkuhahmojen maailma löytyy Falco-nimisen yrityksen nukentekijöiden signeerausten joukosta AA, https://antiikkidesign.fi/blogit/pikkuhahmojen-maailma. Kirjoittaja Katja Weiland-Särmälä on tutkinut Falcon syntyä, https://antiikkidesign.fi/blogit/naiskuvia ja hän mainitsee, että tietoa ei oikein löydy keramiikkakirjoistakaan. Häneltä voisi yrittää tiedustella Antiikki&Design -lehden toimituksen toimituksen kautta, onko hänellä antaa lisävinkkejä, https://antiikkidesign.fi/yhteystiedot .
Löysin kuvia Arabian norppafiguureista ja muutamista muistakin, mutta niissä ei ollut merkintää AA. Taiteen, taidelasin tai keramiikan tietoja kannattaa kysyä liikkeistä,...
Nykyisistä kansanedustajista löytyy luettelo ikäryhmittäin. 1980-luvulla syntyneitä on jo 33 (16,5 %):
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8230_Kansanedustajien%20ik%C3%A4rakenne.aspx
Ensimmäiset 80-luvulla syntyneet tulivat ehkä valituiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Samanlaista ikäryhmäjakoa ei heistä löytynyt. Kukaan heistä ei liene kuitenkaan ensimmäinen, koska kansanedustajat aloittavat työnsä yhtä aikaa. Tässä linkki luetteloon vuoden 2003 kansanedustajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_2003%E2%80%932007_kansanedustajista
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Tähän kysymykseen on vastattu usein tässä palvelussa. Saat aikaisemmat vastaukset esiin osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi Stine.
Suomeksi kirjailijasta on vähemmän tietoa. Kirjassa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ, 2001) R.L. Stinestä kerrotaan sivuilla 242-250.
Wsoy: sivuilta löytyy hieman tietoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Sitä ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults eikä slangisanastoista, Erkki J. Kauhanen, http://stadinslangi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/11/suomi_slang… ja Seppo Palander, https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-s-o/. Se on siis ilmeisesti yleistä puhekieltä. Kotuksella on kielineuvontaa myös verkossa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… myös murteiden sanakirjan toimitukseen saa yhteyden, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey…
Käypien postimerkkien myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Postimerkistä maksettua maksua pidetään tavarakuljetuspalvelun ennakkomaksuna. Postimerkkiä voi yleensä käyttää ainoastaan yleispalveluun kuuluvissa postilähetyksissä, joten postimerkin hintaan ei sisälly arvonlisäveroa Tuberkuloosi.fi sivuston mukaan viimeinen joulumerkki julkaistiin vuonna 2001.
Lähde: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa jännityskirjallisuudesta:
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa, 1985
Ekholm: 100 parasta dekkaria : elämää suuremmat dekkarit, 1994
Jännityskirjailijoista ja heidän teoksistaan saat tietoa seuraavista kirjoista:
Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001
Kukkola: Dekkaristin käsikirja, 1997
Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, 2.uud. ja laaj. laitos 1998
Internetissä kannattaa tutustua DekkariNettiin https://dekkarinetti.tornio.fi/
ja Makupalojen Dekkareita-kokoelmaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita
Esimerkiksi Suomen Jakartan suurlähestystön tuottamalta sivulta http://www.finembjak.com/doc/fi/maatieto/matkailu_indonesiassa.html tai Finefoods-sivustosta, josta löytyy itämaisen ruoan valmistusohjeita http://www.finefoods.fi/.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväkalenterin mukaan Bellalla ei ole nimipäivää.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Kumelan lasitehtaasta löydät tietoa Porin kaupunginkirjastossa olevista teoksista Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan : II osa
kehitys 1809 jälkeen sekä Ahtokari, Reijo: Suomen lasiteollisuus 1681-1981.
Lisäksi Fennica-tietokannassa mainitaan teos Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977, jonka voit tilata kaukolainaksi.
Tietoa löytyy esim. tietosanakirjojen artikkeleista, esim. Otavan Suuresta ensyklopediasta tai Encartan verkkoversiosta sivulta http://encarta.msn.com/find/Concise.asp?ti=03643000 . Hakusanoilla "kirjoitusjärjestelmät" tai "kirjaimistot" löytyy kirjastomme aineistotietokannasta (linkki löytyy sivulta http://www.jkl.fi/kirjasto) useita teoksia, mm. "The Story of writing". Sopivia hakusanoja löytyy VESA-verkkosanaston avulla (http://vesa.lib.helsinki.fi/vesaindex.html)
Internetistäkin löytyy jotakin: esim. LookSmart-hakemiston (http://www.looksmart.com) avulla löytyy hakusanalla alphabets linkki "Evolution of alphabets" (http://www.wam.umd.edu/~rfradkin/alphapage.html) tai Britannicasta (http://www.britannica.com) artikkeleita ja linkkejä...
