Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Jacobssonista ja Olsenista on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Voit katsoa vastausten arkistosta fraasilla jacobsson anders.
Suomenkielistä tietoa näistä ruotsalaiskirjailijoista ei valitettavasti Internetistä löydy. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.soren-anders.se/
Sivu on ruotsinkielinen.
Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia on tietoa näistä kirjailijoistav suomeksi ja kirja löytyy Naantalin kaupunginkirjastosta.
Ohessa merikeskuksen informaatikon selvittämä tsunami-asia. Sanaa voi käyttää myös sisävesissä tapahtuvista ilmiöistä.
Teoksessa
S.K. Runcorn (ed.)
International Dictionary of Geophysics
Pergamon.
todetaan näin:
TSUNAMI. Definition: Tsunami is a large wave caused in the sea or a lake subsequent to an earthquake, volcanic eruption, etc.
Informaatikko ehdottaa, että jos termiä käytetään sisävesien kohdalla, voi myös käyttää ilmaisua ”tsunamin kaltainen etc.”.
Reijo Mäestä löytyy tietoa esim. kirjoista Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001) sekä Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Molemmat kirjat löytyvät Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Myös internetistä hänestä löytyy ainakin pari sivustoa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/reijo_maki/fi_FI/reijo_maki/
Tietoa vierasperäisten sukunimien alkuperästä löydät ainakin seuraavista kirjoista:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet
Marianne Blomqvist: Vad heter finlandssvenskarna?
Mikkosen ja Paikkalan mukaan 1600-luvulta lähtien alkoi ilmestyä uudentyyppisiä porvaris- ja käsityöläisnimiä, jotka muistuttivat kaksiosaisia paikannimiä (esim. Lundberg, Blomstrand, Björklund). Ruotsalaisesta nimestä tuli vähitellen arvostuskysymys.
Sukunimen alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen sukututkimusseuran kautta linkistä http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy muun muassa runsas määrä sukunimiä käsitteleviä artikkeleita: http://www.genealogia.fi/nimet/
Etsin Finna.fi:stä hakusanoilla suomi, ruotsi, sanakirjat sekä rajasin valmistusvuoden välille 1700 - 1830. Tuloksissa olivat ainakin sanakirjat Lyhykäinen Suomen ja Ruotsinkielen sanakirja (G.W. Wirenius, 1827) ja Yxi lyhykäinen sana-kirja, latinan, ruotzin, saxan ja suomenkielellä, nuoruden hywäxi sen luonnollisen järjestyxen jälken erinomaisihin charihin koottu ja tryckihin annettu (Henricus Matthiae Florinus, 1633-1705). Edellinen on saatavilla ainakin Kansalliskirjastossa erikoislukusaliin tilattava ja jälkimmäinen Tampereen pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Tässä lyhennetty linkki Finnan hakutuloksiin: http://bitly.ws/Cst4
Lähteet:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Tulkitsin kysymyksestäsi, että haluat tietää kadonneen kirjan korvaamisesta.
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut teos maksamalla teoksen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata teoksen toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen teoksen omistavan kirjaston kanssa.
Vantaan kaupunginkirjaston korvausmaksu lastenaineistoon kuuluvasta kirjasta on tällä hetkellä 9 €. Lisää maksuista voit lukea Vantaan kaupunginkirjaston kotisivuilta www.vantaa.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan Kirjastopalvelut ja sen alta Maksut, maksaminen, perintä.
Yhdistyslaki säätelee Suomessa yhdistysten toimintaa. Yhdistyslaki on luettavissa ajantasaisena Finlex-tietopankissa:
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Yhdistyslain 17 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Perinteisen kokouksen lisäksi voidaan yhdistyksen säännöissä sopia, että kokoukseen voi osallistua myös postitse, sähköpostilla tai muulla sähköisellä viestintävälineellä. On myös mahdollista säännöissä sopia tiettyjen päätösten tekemisestä erillisissä äänestystilaisuuksissa.
Yhdistyslain 5 luku käsittelee yhdistyksen päätöksentekoa tarkemmin. Luvussa säännellään mm. yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta ja päätöksenteosta kokoustilanteessa...
Osapiirustuksia ja ohjeita löytyy kirjasta Jouni Laiti: Tenolainen perinnevene (2003). Kirja löytyy Inarin kunnankirjaston kokoelmista http://lappi.verkkokirjasto.fi
Tromssan museon aikakauslehti Ottarin numero 3/85(nr.154) Elvebåten sisältää kuvia ja nimenomaan Tornionjoen jokiveneen piirustuksia.
Esimerkiksi Finnairilla on toimistoja ja edustajia useissakin Euroopan maissa. Yhteystiedot saat Finnairin nettisivuilta osoitteesta http://www.finnair.fi . Etusivun vasemmasta reunasta voit valita toimistot-linkin.
Matkailun edistämiskeskuksella on myös toimistoja eri maissa. Yhteystiedot saat osoitteesta http://www.mek.fi/
Kannattaa tutustua myös Kon-Tiki Toursin sivuihin osoitteessa http://www.kontiki.fi/ Kon-Tiki Tours on yksityinen matkatoimisto, joka järjestää teemamatkoja eri puolille maailmaa.
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn sivuilla on harjoitteluohjelmia ja paikkoja, joita voi hakea. www-osoite on http://www.cimo.fi/ Linkistä kansainvälinen harjoittelu pääset katsomaan vapaita harjoittelupaikkoja.
Tutustumisen...
Ajan voi varata soittamalla toimipisteeseen, jossa digitointia haluaa tehdä. Valitettavasti Joensuun pääkirjastolla videokasettien digitointimahdollisuus on kuitenkin toistaiseksi pois käytöstä vioittuneen laitteiston vuoksi.
Tällä hetkellä VHS-digitointiin on mahdollisuus seuraavissa Vaara-kirjastojen toimipisteissä:
Ilomantsin kirjasto (vhs suoraan dvd:lle)
Kiteen kirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Lieksan pääkirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Digitointi toimii pääasiassa itsepalveluna, mutta ohjeet ovat hyvät ja opastusta toki annetaan. Joensuun pääkirjastolla on myynnissä 64GB muistitikkuja, johon mahtuu videota varmasti useampi kasetillinen. Muistitikkujen saatavuus kannattaa varmistaa...
Suomalaisen mainonnan historiasta yleensä kerrotaan teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia.
Hyvä mainonnan yleiskirja on Tarja Ranisen Mainonnan ABC : käsikirja. Kannattaa tutustua myös Tuula Niemisen kirjaan Visuaalinen markkinointi.
Ulkomainonnasta ja erityisesti julisteista löytyy tietoa Reijo Ikäheimosen kirjasta Marketposters - aikamme uusi idea.
Kirjoissa Palvelutoiminnot 2-3 on tietoa mainonnasta ja ainakin osassa 2 on lyhyesti kerrottu teippauksesta.
Yksi artikkeli löytyi erityisesti mainosteippauksesta: Tekijät: Maskulin, Sanna
Nimeke: Mainosteippaus on visuaalista markkinointia
Julkaisussa: Vähittäiskauppa, 2000 : 3, s. 56-57
Valitettavasti kirjaa, joka kertoisi pelkästään mainosteippauksesta, ei löytynyt...
Vuonna 1941 julkaistu Aku Ankka -lyhytanimaatio Old MacDonald Duck on julkaistu Suomessa DVD-kokoelmalla The Chronological Donald 1934-1941, mutta sen tekstityksessä lehmän nimeä ei ole muutettu, vaan se on edelleen Clementine. On toki mahdollista, että esim. televisioesityksen yhteydessä on käytetty eri käännöstä ja siinä nimi on vaihdettu.
Clementine on feminiininen muoto nimestä Clement. Se pohjautuu latinaan ja tarkoittaa lempeää, lauhkea, hellää.
Disney Treasures -julkaisut: https://disney.fandom.com/wiki/Walt_Disney_Treasures:_Wave_Three#The_Ch…
Nameberry.com: https://nameberry.com/babyname/Clementine
Kulkijat on julkaistu Aaro Hellaakosken kokoelmassa Hiljaisuus (1949). Se löytyy myös teoksesta Hellaakoski, Aaro : Runot, josta on useita painoksia. En onnistunut löytämään analyysia juuri Kulkijat –runosta mutta kokoelmaa Hiljaisuus on käsitelty Unto Kupiaisen Aaro Hellaakoski : ihminen ja runoilija –teoksessa. Lauri Viljasen kirjassa Ajan ulottuvuudet s. 42 on pari riviä runosta Kulkijat. Kaltiossa 1/1950 on Atte Kalajoki arvostellut kokoelman Hiljaisuus ja nimimerkki H.K.P. Kaltiossa 5/1949 s. 140. Helsingin Sanomissa on ollut numerossa 269/1949 Lauri Viljasen arvostelu (voi olla kenties sama joka on julkaistu kirjassa Ajan ulottuvuudet), Hufvudstadsbladetissa Olof Enckellin arvostelu 15.1.1950, Uudessa Suomessa Rafael Koskimiehen...
Kyseinen haastattelu on ilmestynyt Valittujen palojen vuoden 2004 toukokuun numerossa. Tämäkin lehti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Lehti ei ole avohyllyssä, mutta sen voi tilata lukusaliin luettavaksi. Tilausta varten sinun täytyy hankkia Kansalliskirjaston kirjastokortin. Kirjastokortti on maksuton, mutta se täytyy noutaa Kansalliskirjastosta. Vaihtoehtoisesti voit tilata siitä (maksullisen) kopion. Jäljennepalvelun ohjeet ovat Kansalliskirjaston verkkosivuilla.
Kansalliskirjasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot
Kansalliskirjasto jäljennepalvelu: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu.
Kansalliskirjaston kirjastokortti ...
Helmet-kirjastojen e-aineistopalvelut löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Esimerkiksi Ellibs-palvelussa saat heti lainattavissa olevan aineiston näkyviin painamalla yläpalkin "saatavuus"-kohtaa, jonka jälkeen valitaan "saatavilla heti". Overdrive-palvelussa taas yläpalkista valitaan "kokoelmat", jonka jälkeen "nyt saatavilla".
Harmillista, ettet päässyt lainaamaan! Kannattaa ottaa yhteyttä Palokan kirjastoon ja tiedustella asiaa heiltä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on kirjastojen valtakunnallinen verkkotietopalvelu, jonka kautta ei ole mahdollista selvittää yksittäisen kirjaston omatoimiajan ongelmatilanteita.
Valitettavasti en löytänyt mistään kotimaisesta kirjastotietokannasta tällaista huoltokirjaa. Ehkäpä kannattaisi kysyä sitä myyjältä tai maahantuojalta suoraan.
Sain selville, että Vähätalon Traktori -niminen yritys Somerolla on toiminut näiden traktoreiden parissa jo lähes 30 vuotta myyjänä, korjaajana ja maahantuojana. Tässä heidän kotisivunsa, josta näkyvät myös yhteystiedot:
http://www.vahatalo.fi/traktori.htm .
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Axu varsinaisena etunimenä. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” mukaan Axu on lempinimi nimestä Axel. Nimi Axel syntyi Tanskassa 1100-luvun lopulla, kun Absalom nimistä arkkipiispaa alettiin kutsua Axeliksi. Hepreankielinen Absalom tarkoittaa ”rauhan isää". Nimen tankalaisperäinen muunnos levisi muihin Pohjoismaihin, ollen erityisen suosittu Ruotsissa 1800-luvulla Esaias Tegnérin runon ”Axel” (1822) myötä. Suomessa nimen yleisin muoto on Akseli, joskin Suomen ruotsalaisessa almanakassa se on edelleen muodossa Axel.
