Voutilaisen levy ”Ihmeitä” on ainakin nyt varattavissa. Saattaa olla, että viimeksi katsoessasi levystä ei ollut vielä yhtään lainattavaa kappaletta. Voit tehdä varauksen nyt osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2020286~S9*fin.
Kauniaisten kävelysauvojen tarkat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2010395~S9*fin. Niiden laina-aika on yksi viikko, ja niitä voi uusia tavalliset kolme kertaa. Varaaminen muualle ei sen sijaan onnistu.
Kattavaa luetteloa lehtikustantajista on mahdotonta saada, mutta Aikakauslehtien liiton jäsenkustantajien luettelo löytyy Aikakausmedian sivuilta. Lehtiä julkaisevat varsinaisten kustantajien lisäksi mm. lukuisat yhdistykset.
http://www.aikakaus.fi/default.asp?docId=12292
Myös linkkikirjasto Makupalojen sivuilta saa luettelon lehtikustantajista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=d19e42ba-49c8-4432-ae77…
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa nimikysymykset, sillä siellä on melkoinen tietopankki etunimistä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Vastaukseksi saat seuraavan tiedon: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Merkitys saattaa tutkijoiden mukaan olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös...
Esimerkiksi Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito (WSOY 1992) löytyy kuvalliset ohjeet sivulta 233. Prässäämiseen löytyy ohjeita muistakin kirjoista, voit kysyä myös omasta kirjastostasi.
Aiheesta löytyy vain housuprässin käyttöön liittyviä videoita, esim. http://www.youtube.com/watch?v=AyDbDtDChLU.
Asiakkaan kyselemien dekkareiden kirjoittaja on joensuulainen kirjailija ja sarjakuvantekijä Tuomas Lius. Like on julkaissut häneltä kolme toimintatrilleriä: Haka (2009), jossa tappava salaisuus on järven pohjassa, Laittomat (2010) sekä Lappiin sijoittuva Härkäjuoksu (2011).
Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että oikeustieteellinen tiedekunta lähettää tiedon vain hyväksytyille. Toisin sanoen mikäli kirjettä ei saa, ei ole päässyt valintakokeesta läpi.
Hyväksyttyjen listan pitäisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla, mutta en sellaista löytänyt. Asiaa voisi tarkemmin tiedustella tiedekunnasta: oik-tiedekunta[at]helsinki.fi
Helsingin yliopiston tiedotuksesta ilmoitettiin, että tietoja hyväksytyistä voi kysyä ainakin tiedekunnan valintakoetoimistosta:
oik-valintainfo@helsinki.fi.
Hakutuloksia löytyy myös tästä linkistä: www.yliopistohaku.fi Kirjautumalla hakijapalveluun voi käydä katsomassa omia valintatuloksiaan.
Nukketeatteria käsittelevissä kirjoissa saattaisi olla tietoa myös pöytäteatteriin liittyen, joten kokeile asiasanalla nukketeatterit. Esimerkiksi teoksessa Baric, Maija; Nukketeatteria! julk. Mannerheimin lastensuojeluliitto 1996 on askarteluohjeita. Lisäksi voisit kokeilla hakea teoksia, jotka käsittelevät draamapedagogiikkaa, eli hae asiasanalla draamapedagogiikka.
Tässä myös muutama linkki:
http://media.keskisuomalainen.fi/killi/puuhat/poytatea.asp
http://www.ntsampo.fi/valmis/2teema.htm (voit edetä tältä sivulta eteenpäin ohjeita seuraten. Aloita kohdasta arkisto)
http://www.ntsampo.fi/valmis/sisalto5.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/2lavaste.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/limages/2opet.htm
Pyhäjärven ja muiden Kirikirjastojen asiakkaiden käytössä on ePress-palvelu, jossa voi lukea yli 200 kotimaista sanomalehteä digitaalisina näköislehtinä, mm. Helsingin Sanomia. Lehtiä voi lukea kirjaston asiakaskoneilta tai mobiililaitteelta Haapajärven, Pyhäjärven, Haapaveden ja Kärsämäen kirjastoissa. Eli muualla kuin kirjaston verkossa lehtiä ei voi lukea. Lisää tietoa Kiri-kirjastojen sivuilta:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-press
Toinen e-lehtipalvelu Kiri-kirjastoissa on Flipster. Sen kokoelmissa on valikoima englanninkielisiä aikakauslehtiä. Alla lisää tietoa:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/flipster
Kirjastot ja kirjastokimpat hankkivat oikeuksia e-lehtien asiakaskäyttöön...
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on vinkkejä mitä arkistotietoja sota-aikaisesta palveluksesta on löydettävissä:
Palvelus armeijassa | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Jos joukko-osasto on tiedossa, sotapäiväkirjoista tai päiväkäskyistä voi löytyä lisävalaistusta. Monesta joukko-osastosta on myös oma historiikkiteoksensa. Arkistolähteiden lisäksi on mahdollista, että henkilö on luovuttanut tietojaan esimerkiksi paikkakunnan veteraanikirjaan tai Suomen rintamamiehet -matrikkelisarjaan. Nimi saattaa vilahtaa myös sota-aikaisissa sanomalehdissä, jotka ovat käytettävissä digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
Tietoa eurokolikoiden keräilystä ja niiden arvon määrityksestä löytyy Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta: https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurokolikot/eurokolikoiden-kerail…
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
Kirjailija Leena Landerista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu, 2003)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (toimittanut Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Tietoa kirjailijasta löytyy myös suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Emme onnistuneet löytämään tällaista kauppaa Helsingistä. Muutamassa muussa Suomen kaupungissa liike on. Ja verkkokaupoista tosiaan tätä kahvia voi myös ostaa.
Voisikohan kyseessä olla H.C. Andersenin klassikkosatu Keisari ja satakieli, josta löytyy mukaelmia useistakin eri lastenkirjoista?
Satu löytyy alkuperäisenä Andersenin versiona esimerkiksi teoksesta:
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005, suomentanut Eeva-Liisa Manner)
Ja vähän mukaillen esimerkiksi tästä teoksesta:
Suuri satukirja tytöille / suunnitellut Nancy Leschnikoff ja Helen Wood ; toimittanut Sarah Courtauld ja Rosie Dickins ; suomentanut Tiina Julin (Kids.fi, 2012)
Teosten saatavuustiedot löydät Satakirjastot-tietokannasta: https://satakirjastot.finna.fi
Jyväskylästä oli saanut Keski-Suomen museolta seuraavaa tietoa: Koristemaalaukset ovat maalannut Oskari Raja-aho, ei Urho Lehtinen. Toisaalta taas Sirosen ja Lahden kirjoittamassa kirjassa Sinappiaurinko kerrotaan, että joidenkin tietojen mukaan Lehtinen olisi yhteistyössä Raja-ahon kanssa suunnitellut koulun kattomaalauksia. Museosta löytyy teos: Cygnaeus koulun historia ( (isbn: 052-5332-79-9). Siinä tulkitaan tuntemattoman tarinan olevan Väinämöisen veneretki, jonka aikana hän valmisti hauen leukaluusta uuden kanteleen, kävi Pohjolassa vaatimassa Sampoa ja Sammon ryöstön jälkeen menetti myrskyssä sekä Sampon että uuden kanteleensa.
Museon kirjaston yhteystiedot, http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/kokoelmat_ja_tutkimus/kirjasto…
Koska kumpaakaan kirjainta ei käytetä suomen kielen kotoperäisissä sanoissa, on olemassa lähinnä joitain harvoja vierasperäisiä sanoja, joissa kirjaimet x tai q ylipäätään esiintyvät. Nykysuomen sanakirja tunnistaa kuusi q-kirjaimella ja viisi x-kirjaimella alkavaa sanaa, eikä niistä yksikään ole adjektiivi.Äänteellisesti X vastaa yleensä ks-konsonanttiyhtymää, ja suomen kirjakielen luoja, Mikael Agricola, käytti x-kirjainta ks:n sijaan. Agricola käytti myös q-kirjainta ja vieläpä sanojen alussa - esim. Agricolan quiua on nykysuomen kuiva - mutta merkintätyyli on jäänyt kauas historiaan.Kysymys on hyvä, mutta nykyisessä suomen kielessä ei vain ole ko. kirjaimilla alkavia adjektiiveja. 500 vuotta sitten kysyttäessä olisi ollut. Ehkä lasten...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
En löytänyt tällaisia erikoistuneita tatuointiliikkeitä. Kannattaa kysyä asiasta itselle sopivasta liikkeestä. Valitse liike, joka noudattaa terveydensuojelulakia. Tietoa laista ja tatuoinnin terveysriskeistä mm. sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:
https://stm.fi/kemikaalivalvonta/tatuoinnit
Kaukasia käsittää Georgian, Armenian ja Azerbaidzanin tasavallat. Kaukasuksen pohjoisosat kuuluvat Venäjän federaatioon. Tässä tietoja kyseisistä valtioista:
Armenia: pinta-ala 29 800 neliökilometriä,asukkaita 3 765 000 (1996), asukastiheys 116,2 as/neliökm, pääkaupunki Jerevan. Azerbaidzan: pinta-ala 86 600 neliökm.,asukkaita 7 570 000(1996),as.tiheys 87 as/neliökm., pääkaupunki Baku. Georgia: pinta-ala 69 700 neliökm., asukkaita 5 361 000(1996), as.tiheys 77 as/neliökm., pääkaupunki Tbilisi.
Lisätietoja esimerkiksi osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
