Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Aaveita, kuolemanjälkeistä elämää ja yliluonnollisia voimia on käsitelty monessa näytelmäelokuvassa. Voit etsiä sopivia elokuvia vaikkapa näiltä, osin päällekkäisiltä listoilta:List of ghost films - WikipediaCategory:Films about the afterlife - WikipediaCategory:Films about psychic powers - WikipediaCategory:Films about telepathy - WikipediaFortune-Tellers and Psychics in Movies
HelMet-verkkokirjaston eräpäivätiedotteet otetaan näillä näkymin uudelleen käyttöön 15.1.2009. Valitettavasti muistutus- ja ilmoituspostin tulostaminen on edelleen hidasta eikä ongelman syy ole selvinnyt. Tällä hetkellä kirjasto ei voi taata, että kaikki eräpäivätiedotteet lähetetään päivittäin. Suurin osa tiedotteista voidaan lähettää, mutta päivinä, jolloin sähköpostitse lähetettävän ilmoitus- ja muistutuspostin määrä on tavanomaista suurempi, esim. juhlapyhien jälkeen, osa eräpäivätiedotteista voi jäädä tulostumatta. Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään aina ensin ja eräpäivätiedotteita vasta niiden jälkeen. Tämän vuoksi eräpäivätiedotteiden puuttumisesta ilmoittavien sähköpostitiedotteiden lähettäminenkään ei olisi...
Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Helmet-kirjastojen tarjoamia sähkökirjoja on kyllä mahdollista lukea ulkomaila, lukeminen vain edellyttää kirjastokortin tunnusta ja siihen liittyvää pin-koodia. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia mukanasi etkä muista sen numeroa ulkoa et voi saada numeroa tietoosi. Kirjastokortin tunnuksen kerromme sinulle vain, kun tulet henkilöllisyystodistuksen kanssa kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon) paikan päälle.
Kotilieden ja Apun vanhoja vuosikertoja pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusalissa.Kotilieden saatavilla olevat numerot löydät täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421467?sid=4905694338 ja Apun täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422070?sid=4905695502.Anttilan kuvastot kuuluvat materiaaleihin, joita kirjastot eivät säilytä. Kuvastoja voi saada käsiinsä esimerkiksi kirpputoreilta tai huutokaupoista.
Mangoldi eli lehtijuurikas on juurikkaiden (Beta vulgaris) sukuun kuuluva kasvi. Sen villi alkuperäinen muoto on merijuurikas (Beta vulgaris subsp. maritima), josta on kehitetty erilaisia muotoja viljelykäyttöön. Näitä ovat rehujuurikas, sokerijuurikas, valkojuurikas, keltajuurikas, punajuurikas, lehtimangoldi sekä ruotimangoldi. Nämä poikkeavat toisistaan sekä käyttötarkoitukseltaan että ulkomuodoltaan, mutta kuuluvat edelleen samaan kasvisukuun.
Juureksiksi kutsutaan puolestaan viljelykasveja, joita yhdistää käyttötapa eli juuren, alkeisvarren tai varren turvonneen osan käyttäminen ravinnoksi. Juureksiin kuuluvat esimerkiksi porkkana (Daucus carota), lanttu (Brassica napus ssp. rapifera) ja edellä mainittu punajuurikas eli...
Helsingin kaupunginkirjastossa tähän kysymykseen voisi vastata
tietotekniikkayksikön päällikkö Olli Savonen, puh.09-31085444, sähköposti olli.savonen@lib.hel.fi .
YouTubesta löytyy hyviä videoita värien sekoittamisesta. Pinkin eri sävyihin löytyy ainakin kaksi selkeää englanninkielistä videota:What Colors Make Pink? The Ultimate Guide to Mixing Pink: https://www.youtube.com/watch?v=LHQMTZPxgl8How to Mix the Perfect shade of Pink : A Colour Mixing Demo: https://www.youtube.com/watch?v=YEJ3rYMkMhQ
En löytänyt internetistä tai kirjastojen hyllyiltä listauksia juuri tällaisista yksinomaan suomalaisten kulttuurihenkilöiden luomista resepteistä. Sinua voisi ehkä kuitenkin kiinnostaa esimerkiksi kirjaston hyllyltä löytämäni Tiina Rantasen (2018) kirja "Klassikkoruokia - Reseptit ja tarinat", joka sisältää runsaasti reseptejä, jotka yksittäiset ihmiset ovat tehneet tunnetuiksi sekä tarinoita näiden reseptien takana. Kirjassa kerrotaan muun muassa janssoninkiusauksesta, kuhasta Mannerheimin tapaan, sekä Stroganovista.Jos joku lukija tietää listoja nimenomaan Runebergin, Canthin ja Juicen kaltaisten kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyistä resepteistä, tällaisten vinkkaamisesta olisimme kiitollisia.
Auton modifiointia ja tuunausta käsitteleviä kirjoja löydät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi Esimerkiksi Mauno, Esko: Tuning : auton modifiointi. Voit hakea sanalla tuning joko Helmetistä tai internetistä.
Hei, tietoa Suomen kansantaloudesta helpointa on kysyä Tilastokeskuksesta. Kysyttäessä s-postilla on varminta määritellä, että mitä ajanjaksoa tarkoitatte.Helmet-kirjastosta löytyy tietoa kirjallisessa muodossa. Esimerkiksi emeritusprofessori Markku Kuisma on kirjoittanut aiheesta.Tästä löydät yhteystiedot Tilastokeskuksen neuvontapalveluun.https://stat.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/neuvonta-ja-tietopalveluSähköposti: info@stat.fiPuhelin: p. 029 551 2220
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Loimaan pääkirjastossa ja Hirvikosken kirjastossa on kokoelmassa Kalevi Kanteleen kirja Nopean lukemisen opas. Kirja on vuodelta 2000. Loimaan pääkirjastossa on saatavana myös kirja Memo extra: vinkkejä opiskeluun. Se kirja sisältää myös vinkkejä lukutekniikkaan ja nopeampaan lukemiseen. Muissa Suomen kirjastoissa on saatavana Reijo A. Kauppilan kirjaa Nopea lukeminen: opas nopeaan lukutaitoon (2018).
Valitettavasti en ole löytänyt tarkkaa tietoa Pariisin ja Charleroin välisestä bussiyhteydestä.
Haulla kyllä löytyy Kelbilletin sivut, jossa mainitaan yhteys Paris - Charleroi
http://www.kelbillet.com/recherche/recherche-billet.php?date_aller=10%2…. Sivun alareunassa löytyy linkki aikatauluihin (Voir les horaires). Aikataulujen vieressä kuitenkin lukee Pariisi-Bryssel, eikä missään näy tietoa, millaista reittiä bussi kulkee. Lähtöpaikaksi mainitaan Bercyn asema (48 bis Boulevard de Bercy).
Eurolines kulkee Pariisista Brysseliin. Bussiasema on Paris Gallieni Porte Bagnolet.
Se sijaitsee Bel Est -ostoskeskuksen (Centre Commercial Bel Est) alla, osoite
28 Avenue du Général de Gaulle, 93541 Bagnolet.
Sivulta http://horaires.eurolines.fr/ete....