Muumitaloa muistuttavan leikkimökin rakennusohjeita voi tutkiskella seuraavista lähteistä:
Jani Johannes : Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki : Tampere, 1998.
Kero, Esa : Leikkimökki : Rakennusalan kustantajat, 1997.
Teosten saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Alla olevat rakennusohjeet löytyivät internetistä:
”Torvenkylän Muumitalo syntyi tyttären pyynnöstä”
http://www.lestinjoki-lehti.fi/ARKISTO%202005/27.10.%20Torvenk.%20muumi…
http://www.trainformation.se/Pub/muminhus/muminhus.asp
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/otsikkosivut/TM_632_.htm
Kirjoittamalla ”muumitalo” vapaasanahakukenttään saadaan tulokseksi yksi leikkimökin rakennusohje.
Vapaata tulostusmahdollisuutta ei todennäköisesti ole korona-aikana. Maksua vastaan voinee tulostaa ja kopioida eri paikoissa, esimerkiksi valokuvausliikkeissa.
Viivi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Viivi on ollut tavallinen nimi, mutta erityiseen suosioon se on noussut 1980-luvulla.
Lähteenä käytetty Vilkuna: Etunimet
Asko Martinheimo kirjoitti elämänsä aikana yli 20 lasten- ja nuortenkirjaa, sekä lisäksi näytelmiä ja kuunnelmia.
Niiden tärkeys- tai tunnettuusjärjestys riippuu suuresti arvostelijan omasta kirjamausta. Joidenkin mielestä hänen hienointa tuotantoaan ovat erilaiset novellikokoelmat, toisten mielestä parasta ovat Patalakki- kansasta kertovat fantasiaromaanit. Martinheimo sai useita kirjallisuuspalkintoja. Palkittuja teoksia ovat mm. Lassinkyynel (julk. 1976), Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987), Isojalkainen poika (1996).
Asko Martinheimon tuotannosta löydät tietoa mm. kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Kirjastostasi voit kysyä muitakin suomalaisesta lastenkirjallisuudesta kertovia julkaisuja.
Martinheimon kuoleman...
Kirjan Rapatessa roiskuu: Nykysuomen sananparsikirja ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988) mukaan sanonta Näätänkö minä närhin värkit sinulle on tunnettu Kaavilla.
Jari Tammen Suuressa kirosanakirjassa ( Kuippana, 2002) närhenmunat selitetään luonnontieteelliseksi kirokälähdykseksi, jonka valtti perustuu muna-sanan kaksimielisyyteen. Närheä kutsutaan myös paskonärheksi ja pask´harakaksi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1096628__Ssuomen%20kansan%…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1799865__Ssuuri%20kirosana…
Ilkka Remes on antanut itsestään erittäin vähän tietoja julkisuuteen.
Luotettavia tietoja löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.ilkkaremes.com (Ilkka Remeksen kotisivu)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI (Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokanta)
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/5576D8FC09979DBDC2256A760… (Ilkka Remeksen kustantajan WSOY:n kirjailijagalleria)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm (DekkariNetti)
Ilkka Remes on kirjailijan salanimi. Remes ei ole halunnut kertoa oikeaa nimeään julkisuudessa, mutta oikea nimi on melko helposti löydettävissä Internetistä, esim. Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin salanimiluettelosta http://www.tornio.fi/kirjasto/...
Aikaisemmin nimellä täytyi olla tuhatkunta kantajaa, vuodesta 2010 alkaen noin viisisataa. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä nykyisin viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Esim. vuoden 2010 kalenteriin on hyväksytty runsaasti uusia nimipäiviä. Suomalaisen almanakan nimilista kasvoi 39 nimellä ja suomenruotsalaisen 21 nimellä. Helsingin yliopisto pitää yllä almanakan nimiluetteloa. Viime vuosikymmeninä suomalaisista nimistä on vastannut professori Eero Kiviniemi suomen kielen laitoksesta ja suomenruotsalaisista nimistä professori Marianne Blomqvist pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksesta. Muodolliset päätökset nimistä tekee yliopiston rehtori.
Saarenmaan valssin sanat viroksi löytyvät täältä
http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/saaremaa.html
Nuotti löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:stä. Kirjan sijaintitiedot saat esille täältä
http://www.helmet.fi/
Voit hakea nuotteja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanat saarenmaan valssi nuotti, jolloin saat paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Helmet-kirjastot ovat hankkineet nämä pelit vuonna 2001 ja 2002. Ne ovat sen verran vanhoja, ettei niitä ilmeisesti enää myydä. Kannattaa kokeilla erilaisista nettikaupoista.
Peter J. Bentleyn kirjassaan Numerot : kuinka matematiikka muutti maailmaa esittämä huomautus suurista luvuista saattavat auttaa hahmottamaan, kuinka iso Grahamin luku oikeastaan on:
Kuinka suuri luvun on mahdollista olla? Eräs suurimmista luvuista, joille meillä on nimi, on sentiljoona: ykkönen, jonka perässä on 600 nollaa. Se ei kuitenkaan ole luvuista suurin. Googolplex on paljon suurempi - ykkönen, jota seuraa googol nollaa (googol itse on ykkönen, jonka perässä on 100 nollaa). Ja tätäkin suurempia lukuja on olemassa. Eräät ovat niin järjettömän valtavia, että niitä ei voi edes kirjoittaa keksimättä niille uutta merkintätapaa. Tällaisia ovat Grahamin luku ja Moserin luku, jotka kummatkin ovat saaneet nimen keksijänsä mukaan....
Vihreiden harjujen maa -nuotti löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Tässä julkaisun tiedot:
Nuotti
Tekijä / esittäjä Porola, Matti (säv.)
Teoksen nimi Vihreiden harjujen maa
Aineiston yleismääre Nuottijulkaisu
Muut tekijät Porola, Matti (san.)
Laitinen, Terho (san.)
Kiiski, Jarkko (sov.)
Julkaisutiedot [Lahti] : [Päijät-Hämeen Liitto], 1999
Ulkoasu 1 sävelmänuotti (2 s.)
Huomautus Päijät-Hämeen maakuntalaulukilpailun voittaja 1998
Sanat, melodia, sointumerkit
ISBN (sid.)
Pääkielet suomi
Asiasanat / Aihe maakuntalaulut : Suomi : Päijät-Häme
YKL-luokka 78.8942, 78.322
Joulunäytelmiä on koottu useisiinkin kirjoihin. Kysymyksestä ei käy ilmi, halutaanko näytelmiä lasten tai nuorten vai aikuisten esitettäviksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voi hakea joulunäytelmiä kirjoittamalla asiasana kenttään "joulunäytelmät"
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Joitakin kirjoja löytyy myös yhdistämällä asiasanat "joulu" ja "näytelmät".
Esim. aikuisten esitettäviä ja huumoripitoisia pienoisnäytelmiä löytyy kirjasta:
Karjalainen, Meeri: Solokkuvaaralaiset tulloo toas, 1982
Lapsille ja nuorille tai koulun joulujuhlaan mm. seuraavia:
Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, 1982
Wallin, Raimo S.: Noudata...
Suomessa kyllä tilastoidaan monipuolisesti alhokolinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Tilasto löytyy verkostakin THL:n sivuilta: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosi… . Tietoa rattijuoppojen promillemääristä ei siitä kuitenkaan löydy. Muualtakaan en kaipaamaasi tietoa löytänyt.
Mainitsemasi veren alkoholipitoisuus vaikuttaa hyvin korkealta. Eri lähteiden mukaan jo 3 promillen humala saattaa aiheuttaa kokemattomalle alkoholinkäyttäjälle myrkytyksen, joka voi johtaa kuolemaan. Kokeneelle käyttäjälle arvo on 6-8 promillea.
Lähteet:
Päihdetilastollinen vuosikirja. 2011 : alkoholi ja huumeet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011)
Dahl, Päivi
Tästä on kyse : tietoa päihteistä (YAD, Youth Against Drugs ry...
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi Mailis on ilmeisesti sama kuin Ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Maija taas on Marian kansanomainen muunnos, Liisa taas yleinen suomalainen muoto Elisabetista. Suomen almanakkaan Mailis on otettu 17.5.1973, vaikka muoto on vakiintunut käyttöön jo paljon aikaisemmin.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/kysy/haku
löydät aiempia vastauksia. Fiia-nimen alkuperää on selvitetty aiemmin, tässä suora linkki hakutulokseen, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Fiia.
Kopioin sinulle pätkän arkistosta löytyvästä vastauksesta:
"Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta)."
Suomeksi ei ole käsittääkseni kirjoitettu yhtään kattavaa suomalaisen jännityskirjallisuuden historiaa. Timo Kukkolan ”Hornanlinnan perilliset: 70 vuotta suomalaista salapoliisikirjallisuutta” (WSOY, 1980) on ehkä kattavin yritys siihen suuntaan, mutta sekin on kattavuudeltaan suppea ja ohittaa esimerkiksi lehdissä ilmestyneen jännityskirjallisuuden kokonaan. Kukkolan teosta voi kuitenkin suositella, jos haluat saada jonkinlaisen yleiskäsityksen suomalaisesta jännityskirjallisuudesta.
Hyödyllisiä saattaisivat olla myös artikkelikokoelma ”Pidättekö dekkareista: jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa” (Kirjastopalvelu, 1985) ja Kukkolan toinen teos ”Sherlock Holmes & Co” (Suomen dekkariseura, 1985). Erityisesti...
Lista Sakari Topeliuksen (1818-1898) teoksista ja niiden eri painosten julkaisuvuosista löytyy mm. kirjoista:
Suomen kirjailijat 1809-1916 Toim. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki; 1993.
Lunelund-Grönroos, Birgit: Zachris Topelius' tryckta skrifter. Söderström: Helsingfors; 1954
Molemmat teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta Topeliuksen tuotanto löytyy Kirjasammosta,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ATopelius_Zachris sekä SLS:n Topelius-sivustosta, https://topelius.sls.fi/#/home
ja tietoa elämästä Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2854 sekä 375 humanistia -kokonaisuudesta, https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/zacharias-...
Ylen viestinnästä vastattiin näin:
Nykyinen kamera linkkitornissa on tarkoitettu tv-käyttöön, ja sen kuvaa näytetään valikoidusti lähinnä Ylen Aamu-tv:ssä. Aiemmin linkkitornista lähetettiin myös nettikuvaa, mutta laitteisto vanheni, eikä sitä uusittu. Jos maisemakuva tuotaisiin verkkoon, se haukkaisi ohjelmien nettilähetyksiin varattua tilaa. Eritoten tähän aikaan vuodesta suuri osa kameran välittämästä kuvasta olisi kuitenkin sumua tai pimeää. Suoratoistokuva linkkitornista on silti harkitseminen arvoinen ehdotus - näyttäisihän se myös vuodenaikojen vaihtelun Helsingin alueella. Kiitos kysyjälle!
