Tieto asiasta on kirjankustantajilla. Suurin osa suomalaisista yleiskustantajista julkaisee fantasiakirjallisuutta. Kustantajien kotisivuille pääset osoitteesta http://www.booknet.fi
Tieteis- ja fantasiakirjallisuuslehti Aikakoneen sivulta http://aikakone.org/aikalink1.htm löytyy teksti ja linkki ” Suurin osa viime vuosina suomennetusta high fantasy -kirjallisuudesta on esitelty nimimerkki Darkin (= Mika Salovaara) Scifi ja fantasiakirjat –sivulla http://www.risingshadow.net/phpBB2 ”.
Sivulta löytyy listaus tulossa olevista fantasiakirjoista.
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Toivottavasti seuravasta linkistä on apua. Siinä on kysyttyjä aiheita käsitteleviä teoksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1863534__Sskitsofrenia%20nuoret__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1863534
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Rohkenen käyttää tässä lähteenä Wikipedia-artikkelia, koska tässä tapauksessa sen lähteet on merkitty hyvin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulaisuus
Suomen kielessä ei näytä olevan mitään kälyn tai naton tapaista erityistä nimitystä äidin isän isälle. Hän on isoisoisä.
Kirjan saaminen lainattavaksi on tosiaan kestänyt melko pitkään. Syksyn aikana uutuuskirjoja tulee paljon ja jonojen purkaminen vie aikansa. Yritämme saada pikaisesti kirjan eteenpäin.
Valitettavasti kirjallisuutta aiheesta en löytänyt. Kannattaa kysyä vielä Lastenkirjainstituutista, Suomenlinnan lelumuseosta ja Lelumuseo Hevosenkengästä.
Lastenkirjainstituutti
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Suomenlinnan lelumuseo
https://lelumuseo.fi/
Lelumuseo Hevosenkenkä
https://lelumuseohevosenkenka.fi/
Tietoa ja kuvia eri maiden nukeista https://atlantaga10.tripod.com/allcountriesdolls.html
Kyseinen teos on Hämeenlinnan seudulla vain Hattulan pääkirjastossa, mutta tällä hetkellä lainassa. Teos kannattaa hankkia myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan, joten teen siitä hankintaehdotuksen. Hämeenlinnan verkkokirjastossa voi käyttäjä tehdä itsekin hankintaehdotuksen, joka löytyy kohdasta palaute.
Pääkirjaston musiikkiosastolla on teos
Hugo Alfven, en bildbiografi an Lennart Hedwall.
Gefen Gerardin teoksessa Composers' Houses lienee
vain maailmalla yleisemmin tunnettujen säveltäjien koteja.
Nordic artists' homes ja Pohjoismaisia taiteilijakoteja -kirjojen
luettelointitiedoissa ei mainittu Alfvenia.
Kokeilin asiaa windows tietokoneella ja Iphone puhelimella. Kokeilussa molemmat antoivat saman alimman hinnan arviot sekä selaimella että puhelimen aplikaatioilla.
Hnnat varmaan nousevat varaamisen aikana esim. paremman palvelupaketin esim. matkatavaroiden, ilmaisen peruutuksen tai matkustusajankohdan muuttuessa.
Joskus myös matkan kysyntä nostaa hintoja esim. kerran kaveriporukan varatessa 50 hengen voimin matkaa Kosovoon, noisivat hinnat varaajien määrän takia. Viikkoa ennen varanneet saivat halvemman hinnan kuin viikkoa myöhemmin varanneet porukan jäsenet.
Tietenkin myös ei matkantarjoajien sivustoilla voivat hinnat vaihdella huomattavasti.
MTV.fi sivun uutisista löytyi Jussi Rintalan asiantuntijalausunto aiheesta:"– Lentolippujen...
Kyllä voi.
- Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirjassa (sivulla 137) neuvotaan vehnähapanleivän valmistus hunajanostatusaineella.
- Kirjassa Lämmintä leipää (tekijät Siv ja Key L. Nilson) on herkullinen juttu Ermelindan hapantaikinasta, johon käytetään ruista ja vehnää.
- Erilaisia nostatusmenetelmiä selostavat Eeva Jäntti ja Matti Olkinuora kirjassa Tähkäpää : luomuleipojan käsikirja. Siinä on myös ilman nostatusta leivottavia leipiä, esim. intialainen chapati ja kotoinen ohrarieska
- Ulla Heinon Viljatiessä on myös rutkasti erilaisia leipiä, mm. norjalainen ohutleipä sekä leivinjauheella tai soodalla nostatettuja leipiä.
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
Tällaiseen kysymykseen ei voi vastata mielekkäällä tavalla. Ensinnäkään "suomalainen rockmusiikki" ei ole yksi asia, jonka mahdollista "alavireisyyttä" voisi arvioida, vaan se koostuu tuhansista erilaisista osista, joiden samanaikainen arviointi on mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista. Jo sen ratkaiseminen, mikä musiikki ilmaisun piiriin kuuluu tai ei kuulu, on erittäin haastava tehtävä, jonka lopputuloksesta ei synny minkäänlaista yksimielisyyttä.
Toisekseen tuskin on yhteistä käsitystä siitä, mitä "alavireiseltä kuulostaminen" tarkoittaa. Semanttisesti sillä voidaan tarkoittaa äänenkorkeudellisesti epäpuhdasta laulua tai soittamista, mikä ei ole millään lailla tyypillistä suomalaiselle rockille, vaikka siihen voi kuka tahansa esiintyjä...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita teoksia perheväkivallasta. Voit hakea aineistoa Internetissä osoitteessa www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään väkivalta auttaminen, niin saat osuvimman hakutuloksen, josta mainittakoon esim. Sirkka Pertun kirjat Perheväkivalta auttamistyössä: opas ammattihenkilöstölle (1999) ja Väkivaltaa kokeneiden auttaminen: opas ammattihenkilöstölle (1998).
Kysyin asiaa Suomen Näytelmäkirjailijoidenliiton kirjastosta. Valitettavasti näytelmän ja dialogin kirjoittamisesta ei ole olemassa mitään perusteosta. Tiedot pitää noukkia sieltä täältä tai hakeutua jollekin kurssille.
Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
Aiheesta on ilmestynyt viime aikoina runsaasti materiaalia. Tässä joitakin tietolähteitä.
Kirjallisuutta:
Flannery, Tim: Ilmaston muuttajat (Otava 2006)
Isomäki, Risto: 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (Tammi 2008)
Toiviainen, Pasi: Ilmastonmuutos. Nyt (Otava 2007)
Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja:
Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia : kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (2006)
Teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen (2005)
Lehtiartikkeleita:
Karjalainen, Irma: Julkishallinto lämpenemässä hillitsemään ilmastonmuutosta (Asu ja rakenna 2/2008)
Laaksonen, Ensio: Joukkoliikenteellä ilmastonmuutostaisteluun ja terveystalkoisiin (Kanava 3/2008)
Taipale, Paavo: Yrityskumppanit...
Saat kopioida kirjan sivuja blogiisi vain siinä tapauksessa, että lainaus täyttää sitaattipykälän 22 ehdot eli kyseinen lainaus (valokuva) on tekstisi havainnollistamisen kannalta välttämätöntä. Pelkästään "viihteen" vuoksi tällainen ei ole sallittua.
Netissä ei ole mitään "yksityistä", kaikkien luettavissa oleva blogi tarkoittaa aina teoksen levittämistä yleisön keskuuteen ja myös kopiointia eli kappaleenvalmistusta.
Heikki Poroila
