Helmet-haussa voit käyttää hakusanana sarjakuvan nimeä ja rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimiäsi ranskankielisiä sarjakuvia ei näyttäisi olevan saatavilla helmet-kirjastoissa.
Laajemmin eri kirjastojen kokoelmia voi tutkia finna-hakupalvelussa. Myös siellä on mahdollista rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.finna.fi/
Finna ei myöskään anna tuloksia näistä sarjakuvista ranskankielisinä.
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä...
Suomessa oli kauppa-autoja eli virallisemmin myymäläautoja Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvot 2007 -julkaisun mukaan 31.12.2007 rekisterissä 93 kappaletta.
Määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Karjalainen-lehden (5.7.2008) mukaan Suomessa oli vielä 1970-luvulla n. 1200 myymäläautoa. Samaisen lehden mukaan autojen nykyinen määrä on kolmisenkymmentä, mutta viimeisimmän virallisen tilaston mukaan luku on siis tuo 93.
Kirjastokortti on niin vanha, ettei enää toimi. Saat uuden käymällä missä tahansa helmet-kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen kanssa.
Voit esitäyttää kirjastokorttiin tulevat tiedot oheisen linkin kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9.
Kirjastossa täydennetään loput tiedot. Kortti on maksuton ja käy koko pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa.
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
Maanmittauslaitoksella on rekisteri kaikista kiinteistökaupoista. Maanmittaustoimistosta voi tiedustella tietyllä alueella tehtyjä kauppoja. Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=839&docid=75
Kauppahintarekisteriin voi myös hankkia käyttöoikeuden maksullisena verkkopalveluna. Siitä löytyy lisätietoa täältä:
https://www.karttapaikka.fi/karttapaikka/
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Ohessa sovelluksia. Käyttökokemusta vastaajalla tosin ei ole.
windows’phone sovellus: Library
http://www.saguiitay.com/windows-phone/library/
android-sovellukset: My Library, My Library Manager
https://play.google.com/store/search?q=library&c=apps&hl=fi
iOS sovellus: Book List - Bookshelf Manager
https://itunes.apple.com/us/app/book-list-bookshelf-manager/id476621639…
wikipedia kertoo: "Edith Newbold Wharton (o.s. Jones, 24. tammikuutalähde? 1862 New York, New York, Yhdysvallat[1] – 11. elokuutalähde? 1937 Saint-Brice-sous-Forêt, Ranska[1]) oli yhdysvaltalainen kirjailija.[1] Hän sai vuonna 1921 Pulitzer-palkinnon romaanista Viattomuuden aika (Age of Innocence, 1920). Hänen tunnetuin teoksensa on Säätynsä uhri (House of Mirth, 1905).
Aleksander Solzenitsyn on julkaissut vuosina 1983 - 1991 roomanisarjan nimeltään Krasnoje Koleso.
Esa Adrian on kääntänyt suomeksi toisen kirjan ensimmäinen osa nimellä Lokakuu 16 ( Punainen pyörä, toinen solmu ) , Tammi, 1985.
Kirjan esittelyssä todetaan seuraavasti:
" Punainen pyörä on yhteisnimi Solzenitsynin elämäntyölle, mahtavalle romaanisarjalle, jonka osissa, solmuissa, kirjailija kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumouksiin ja niiden lähiseurauksiin."
http://www.britannica.com/nobel/micro/556_5.html
http://www.geocities.com/Athens/8308/venajaS.html
Alla on muutamia lastenkirjoja äidin sairastumisesta. Linkit nimen alla vievät kirjan esittelyyn. Kaikki kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Himtukkunen ja pupurapittiörkki / Pia Paananen & Anja Karhapää
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526743172&q…
- Hilu, Hippu ja äiti valtava / Anja Erämaja
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510339862&q…
- Helmi : pienen koiran ja tytön tarina / Hannu Mäkelä ; kuvittanut Marika Maijala
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513138547&q…
- Tinjan keinukesä / Hellevi Salminen
http://www.suomalainen.com/tinjan-keinukes%C3%A4-sku-p9789511213529
- Paksulan äidin lepopäivä / Jill Murphy ; suomentanut...
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Vanhoissa lakiteksteissä puhutaan sakon vetämisestä. Mistä tämä vetäminen tässä tulee?
Hei! Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivuston https://vvks.it.helsinki.fi/sivustosta/kayttoehdot/index.html sivulta https://vvks.it.helsinki.fi/tekstit/1600_2_lakikieli/21/selitykset.html löytyi seuraavanlainen tieto liittyen kysymykseesi:
103 po. wätämän /vetämän/ = maksaman. Vanhoissa lainsuomennoksissa (Martti, Ljungo, Kollanius) vetää-verbiä on käytetty ruotsin vädja-verbin 'vedota' vastineena: vetää (veto). Pajulan (1955) mukaan veto on ruots. laina (vanh. r. wädh, nyk. vad tai pant). Verbi vetää esiintyy Martilla sanonnassa vetää sakko, Kollanius taas puhuu maksun vetämisestä. Näissä tapauksissa vetää on ruots. böta-verbin 'maksaa sakkoa'...
Toinen varauksesi on näköjään jo saapunut Vallilaan noudettavaksi, joten sitä ei valitettvasti enää voi siirtää Oulunkylään. Varauksen noutopaikkaahan voi vaihtaa siihen asti, kun varaus lähtee matkalle alunperin valittun paikkaan, mutta ei enää sen jälkeen. Jos haluat tämänkin kirjan Oulunkylään, siitä pitäisi tehdä uusi varaus.
Toisen varauksesi noutopaikaksi olen nyt vaihtanut Oulunkylän.
Varauksien noutopaikkoja voi itsekin vaihtaa HelMet-verkkokirjaston Omat tietoni -osion kautta.
Merkitykseltään vastaava suomenkielinen idiomi on ainakin "olla kuin kissa pistoksissa".
Ks. esim.
Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla
