Varausmaksu kirjautuu asiakkaan tietoihin, kun kirja palautuu johonkin kirjastoon eli varaus ns. nappaa kiinni. Jos varauksen ehtii perua ennen kirjan palautusta, varausmaksua ei mene. Jos taas kirja on palautunut ja varaus napannut kiinni, varausmaksu menee, vaikka varauksen peruisi. 1,50 euron varausmaksu ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa lainauskieltoa (jos maksu on tullut tänä vuonna eikä edellisinä vuosina). Lainauskiellosta kannattaa kysyä suoraan kirjastosta soittamalla, sähköpostitse (kirjasto@kotka.fi) tai käymällä kirjastossa. Maksut voi maksaa mihin tahansa Kotkan kirjastoon. Kun lainauskielto on hoidettu, voi lainata kirjastosta sekä varata ja uusia lainoja Kyyti-verkkokirjastossa.
Valitettavasti en löytänyt sanan alkuperää. Nykysuomen sanakirja: uudissanat vuodelta 1980 tuntee jo nikkarin kanadalaisena jääkiekkoilijana, sen sijaan Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja ei nikkaria mainitse. Neuvoisin kääntymään asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, osoite on http://www.kotus.fi/etusivu.shtml
Maksusitoumus voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, siis Suomen kansalaiselle tai maahanmuuttajalle, joka on perustoimeentulotuen piirissä. Toimeentulotukisäännöstön mukaan maksusitoumus voi koskea henkilöasiakirjoja, joita ovat "passi, henkilökortti tai muu välttämätön asiakirja". Ajokortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus, joten sitä tuskin luetaan välttämättömäksi asiakirjaksi.
Julkisissa Kelan tilastoissa ei ole sen tason tietoa, kuinka usein, mille asiaksaryhmille tai mihin tarkoitukseen toimeentulotukea myönnetään. Lisää Kelan tilastoja aiheittain: https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain
Lisätietoja kannattaa kysyä Migriltä, Kelalta tai poliisilta.
Seppo Wallinin vuonna 1969 ohjaamasta tv-sarjasta Pidättekö ostereista? ei ole tehty tallennetta levitykseen.https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1344828https://finna.fi/Sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä, joista yksi sijaitsee Keskustakirjasto Oodissa. Kaikki katselupisteet näet alla olevasta listasta.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=pid%C3%A4ttek%C3%B6+ostereista%3Fhttps://rtva.kavi.fi/
Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. Presidentin palkkio ja asuntoetu samoin kuin eläke ja perhe-eläke ovat verovapaita. Muista tuloista presidenttiä verotetaan normaalisti.
Palkkion verottomuus on siis laissa määritelty. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisarkistoja tutkimalla käy ilmi, että käytännöstä on ajoittain keskusteltu eduskunnassa. Viimeksi vuonna 2013 ainakin oppositiopuolueet edustajat vaativat presidentin palkkion muuttamista veronalaiseksi.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Helsingin Sanomat 4.1.2013
Paras lähde tutkimukseesi on Suomen Sukututkimusseura ja etenkin sen HisKi-tietokanta, johon on tallennettu Suomen seurakuntien väestötietoja, kts.
http://www.genealogia.fi/historia/
Tietokanta ei ole vielä kattava, mutta sitä täydennetään jatkuvasti. Mikäli et löydä etsimiäsi tietoja sieltä, kannattaa myös käydä läpi Sukututkimusseuran sivuille koottuja yhteystietoja tutkijoista, joilla voisi olla käytössä tarvitsemaasi aineistoa.
Tietoa Aleksis Kivestä ja romaanista "Seitsemän veljestä" löytyy seuraavista
kirjoista:
Aleksis Kiven maailmasta - esseitä ja tutkielmia. SKS, Helsinki 1984.
Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni - esseitä ja kirjoituksia. SKS, Helsinki
1998.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja Seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven
romaanista. SKS, Helsinki 1987.
Tarkianen, Viljo: Aleksis Kivi - elämä ja teokset. WSOY, Porvoo 6.p. 1984.
Em. kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Pääkirjaston varastosta löytyy myös Viljo Tarkiaisen teos Aleksis Kiven seitsemän
veljestä (WSOY, Porvoo 1910)luokasta 811. Kirjaa ei ole rekisteröity Plussaan.
Jos haluat tutustua romaanin aikalaiskritiikkiin...
Sosiaali- ja terveysalalla opiskeluvalinta on kaksivaiheinen. Ensin on esivalinta ja sen jälkeen osa hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella.
Tarkempia tietoja esivalinnassa- ja varsinaisesta valinnassa painotettavista asioista löydät alla olevista linkkien kautta. Valintaperiaatteet ovat samat muissakin oppilaitoksissa, vaikka ne esitelläänkin yhden oppilaitoksen kautta.
http://www.saimia.fi/haku/fi/kevaan-yhteishaku/amk-tutkinnot/sosiaali-j…
http://soteli.metropolia.fi/
Ihan kaikista sotakirjoista tai sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista ei varmasti ole täydellistä listaa. Melko hyvän kuvan Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista saa kuitenkin perinteisen Helmet-haun tarkennetulla haulla osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/search*fin/X, kun etsii asiasanalla (valitse pudotusvalikosta ”Asiasana”) ”sotakirjallisuus”, valitsee kohdasta ”Kokoelma” vaihtoehdon ”Kaunokirjallisuus”, rajaa aineiston kirjoihin ja valitsee halutun kielen, esimerkiksi suomen, jos halutaan suomenkielisiä sotakirjoja. Silloin tulee pitkä lista Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista.
Vastaavasti sotahistoriasta saa listauksen asiasanalla ”sotahistoria” sekä rajaamalla kokoelman tietokirjallisuuteen. Hakusanayhdistelmä ”sota” ja...
Kun ilmaukset, joiden alkuosa on genetiivimuotoinen, muodostavat käsitteen, esim. värinnimen, erikoisalan termin tai ammattinimikkeen, ne ovat yhdyssanoja (yönsininen, tiibetinspanieli) ja kirjoitetaan siis yhteen. Myös jos ilmaisun merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, osat kirjoitetaan yhteen (kyseessä on usein myös kuvallinen ilmaus: kädenojennus).
”Kaapin paikkaa” ei siis kirjoiteta yhteen. Ilmaisua käytetään lähinnä idiomeissa ”määrätä / osoittaa kaapin paikka”.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1478
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=15
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608
Valitettavasti ePressiä voi käyttää vain kirjaston tiloissa. Etäkäyttö ei ole mahdollista.
Ohessa kopio Helmetin sivuilta: ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä.
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (...
Perinteisestä joululaulusta Joulupuu on rakennettu on olemassa kaksi ruotsinnosta. Dagny Flodin Segerstrålen ruotsinnos löytyy nuottijulkaisusta Lasten omat joululaulut = Barnens egna julsånger (valinnut ja sovittanut, Einari Marvia, Fazer, 1977). Laulu on saanut ruotsiksi nimen Barnens julvisa. Toinen ruotsinnos samasta laulusta sisältyy nuottijulkaisuun Lapset soittavat joululauluja = Barnen spelar julvisor, 1 (sov. Heidi Sundblad, Fazer, 1978). Laulu on nimeltään Julen ren i dörren tittar. Tämän julkaisun viitetiedoissa ei valitettavasti kerrota, kenen riimittelemät ruotsinkieliset sanat ovat.
Molemmat nuottijulkaisut kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirsti Manninen on syntynyt Seinäjoella 22.10.1952 ja asuu nykyisin Mäntsälässä. Hän on kirjailija ja kirjallisuudentutkija ja toiminut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1988. Hän on kirjoittanut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä Enni Mustosen nimellä romanttisia romaaneja.
Lisätietoa löytyy lähteinä käytetyistä teoksista,
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003.
Suomalaisia kirjailijoita, 2004.
lehtiartikkeleista,
Tarkka-Tierala, Hannele: Kirsti Manninen rakensi tornin arjen yläpuolelle, ET-lehti 12/2002 s. 6-9
Salovaara, Erja: Kirsti Manninen on iloinen heimopäällikkö (Näin meillä eletään)Kotiliesi 20/1998, sivut 12-15, 132
ja Internet-sivuilta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1482&lang=FI...
WSOY:n sivulla löytyi vähän enemmän tietoa, joka on alla. Tämän palvelun arkistossa löytyy monta tietoa, kirjoita luukkuun Marilyn Kaye
Tässä tiedot WSOY:n sivulta:
Marilyn Kaye on syntynyt USA:ssa, Connecticutin osavaltiossa 19. kesäkuuta 1949. Nykyään hän asuu osan vuotta New Yorkissa ja osan Pariisissa. Kirjailijalla ei ole omia lapsia. "Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia - kummilapsia ja sisarusten lapsia."
Kaye työskentelee St. Johnin yliopistossa informatiikan apulaisprofessorina jo yhdeksättätoista vuotta. Aikaisemmin hän on hoitanut koulukirjastoa, arvostellut lasten ja nuorten kirjoja eri lehtiin ja opettanut yliopistossa.
Harrastuksikseen hän kertoo lukemisen, taidenäyttelyt, matkustelun, ranskan kielen, elokuvat sekä "...
Vilho Rantasella on vuonna 1952 ilmestynyt runokokoelma nimeltä Viisi pappia taivaan portilla. Sen avausruno on samanniminen. Teos löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Voit kaukolainata Sipoon kunnankirjaston kautta Helsingin kaupunginkirjastosta kirjan, jossa on Warhammer pelin säännöt:
Warhammer 40,000 vuodelta 2004
hae Helmetistä sanalla warhammer:
www.helmet.fi
http://www.roolipelit.net/
Walter Benjaminin on todella sanonut: “The concept of progress must be grounded in the idea of catastrophe. That things are "status quo" is the catastrophe.”Teksti löytyy kirjasta Walter Benjamin, Michael William Jennings (2003). “Selected Writings: 1938-1940”, s.184. Lähde: TOP 25 QUOTES BY WALTER BENJAMIN (of 145) | A-Z Quotes. Kirjaa ei ole Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta kaukolainaaminen on mahdollista. Tietoa kaukolainauksesta ja siihen liittyvistä maksuista Asiakkaan opas | Keski-Finna.
Yhteiskoululla on alun perin tarkoitettu koulua, tarkemmin oppikoulua ja sittemmin yläkoulua ja lukiota, jossa opiskelee sekä tyttöjä että poikia. Ensimmäiset yhteiskoulut perustettiin 1880-luvulla, mutta tyttö- ja poikakouluja oli olemassa vielä pitkälle 1900-luvulle saakka. Monet entiset oppikoulut, kuten Helsingin suomalainen yhteiskoulu ja Tampereen yhteiskoulun lukio, ovat säilyttäneet nimessään sanan yhteiskoulu, mutta jotkut ovat myös luopuneet siitä, kuten Kallion lukio (ent. Kallion yhteiskoulun lukio). Yhteiskoulu – Wikipedia Kouluelämää Helsingissä 1800-luvulla | Helsingin kaupunki
