Poststrukturalismi tai jälkistrukturalismi on filosofinen suunta, joka syntyi Ranskassa 1960-luvulla kriittisenä reaktiona strukturalismin objektiivisuus- ja laaja-alaisuusvaatimuksia vastaan. Se tähdentää mm. tulkinnan ja totuuden subjektiivisuutta. Ranskassa suuntaa hiipui jo 1970-luvulla, mutta sen merkitys angloamerikkalaisen kulttuurin piirissä kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003 ja Factum 6, Weilin & Göös, 2005)
Poststrukturalismi liittyy läheisesti postmodernismiin. Kysymyksiin postmodernismista kirjallisuudessa on vastattu Etätietopalvelussa aiemmin. Näitä kysymyksiä ja vastauksia pääsee selaamaan arkistosta. Sen osoite on http://www.kirjastot.fi/ . Hakuruutuun...
Ilkka Remes ei ole antanut kovin paljon tietoja taustastaan ja käyttää kirjoittaessaan salanimeä, vaikka hänen oikea nimensäkin kyllä tiedetään. Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia nykykertojia. 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
- Kotimaisia nykykertojia. 8 (Avain, 2010)
Remeksestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, joista voi saada tietoa hänestä. Tässä muutama mahdollisesti hyödyllinen artikkeli:
- Karemaa, Outi: Remes : hätäinen eteläkarjalainen tarinankertoja (Ruumiin kulttuuri 1/1999)
- Rytkönen, Annika: Ilkka Remes - suuri tuntematon (Iltalehti, http://www.iltalehti.fi/viihde/2012122116378637_vi.shtml)
- Salovaara, Kyösti: Ajan hermolla, menneisyyden pauloissa : Ilkka Remes, 50, virittää yhä...
Hatsa on baarimestari Uudessa Apteekissa (viralliselta nimeltään Seurusteluravintola Kaskenkatu 1), joka on Markku Haapion Vareksen Turku -oppaan mukaan Mäen Vares-kirjojen eräänlainen keskipiste. "Siellä harvemmin tapahtuu mitään mainittavaa, mutta se on kaikkien tarinoitten alku- ja loppupiste, solmukohta, suvantopaikka ja kiitorata." Kyypakkaus taas on Vareksen ystävä alamaailmasta, "kaveri kadun varjoisalta puolelta", "mies, jolla ei ollut verokirjaa eikä velkaista tiilitalonpätkää". Molemmat ovat tuttuja henkilöitä Vares-sarjan aikaisemmista kirjoista.
Vuoden 2010 virallinen väkiluku Tampereella oli 213 217 henkilöä.
Tampereella ei tällä hetkellä ole sunnuntaisin auki olevia kaupunginkirjaston toimipaikkoja. Pääkirjastossa sijaitseva käsikirjasto sekä Puutarhakadulla sijaitseva lehtilukusali eivät palvele asiakkaita enää sunnuntaisin. Muutos aukioloaikoihin tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 loppuun saakka käsikirjastoa ja lehtilukusalia pidettiin sunnuntaisin auki kuuden tunnin ajan (viimeiset vuodet 11.00-17.00).
Sunnuntaiaukiolo kuuluu kirjaston tavoitteisiin, mutta ainakaan vuonna 2012 tämä ei vielä toteudu.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita piharakennusten rakennusoppaita. Esimerkeiksi valitsin seuraavat:
Qvist, Leif
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin
Suikkanen, Eino E.
Penkki, koppi, pukki : rakennamme pihaan ja puutarhaan
HelMetistä löydät lisää vaihtoehtoja käyttämällä esimerkiksi hakusanoja: pihakalusteet, rakennusohjeet, vajat
Aineistohaku löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa...
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala,2011). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Saat runon sähköpostiisi.
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolma sisar (Siltala, 2011)
Heprean kieltä kirjoitetaan oikealta vasemmalle heprealaisella kirjaimistolla, jossa on pelkkiä konsonanttimerkkejä. Vokaalit voidaan merkitä näkyviin erillisillä vokaalimerkeillä, mutta yleensä ne jätetään pois. Heprealaista kirjaimistoa ei tavallisella, Suomessa käytössä olevalla tietokoneen näppäimistöllä pysty kirjoittamaan. Esimerkiksi tältä sivustolta saat tietoa heprean kielen kirjoittamisesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heprean_kieli#Heprean_kirjoittaminen
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Kyllä on käytössä. Helsingissä tulostaminen omalta laitteelta tapahtuu erillisen tulostuspalvelun kautta. Ensimmäisellä kerralla sinun tulee rekisteröityä osoitteessa: YSoft SAFEQ Self-Registration Portal (hel.fi)
Tässä lyhyt ohje, jos sinulla ei ole vielä tulostusprofiilia:
Valitse kohta Rekisteröi uusi tili ja täytä tiedot. Saat sähköpostitse tilin vahvistusilmoituksen. Klikkaa viestistä painiketta Aktivoi tili. Samassa viestissä on henkilökohtainen pin-koodi, jolla jatkossa aina vapautat tulosteet kirjastossa.
Omalta laitteelta tulostaessa sinun täytyy ensin kirjautua asiakastulostuspalveluun sähköpostiosoitteella ja salasanalla verkkosivulla: asiakastulostus.hel.fi/login. Lataat tulostustyöt sieltä ja painat Lähetä, jonka...
Kannattaa käydä kirjastossa aivan paikan päällä missä asia voidaan helposti selvittää. Ottakaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, niin saatte tarvittaessa myös uuden kirjastokortin samalla käynnillä.
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
Määräykset työajasta, palkasta ja muista korvauksista löytyvät kunkin alan työehtosopimuksista. Mahdollisesti asioista voidaan sopia myös työntekijä ja työnantajapuolen liittojen välisissä neuvotteluissa.
Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Työtuomioistuimessa on vuonna 1987 annettu seuraava aiheeseen liittyvä ratkaisu. (TT:1987-13)
"Vastalauseena sille, että työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta ylityökorvausta talviaikaan siirtymisen yhteydessä tehtäväksi määrätyltä yhdeksänneltä työtunnilta, olivat työntekijät poistuneet työpaikalta kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen, minkä johdosta tehdas oli jouduttu ajamaan alas. Työstä poistuminen oli kohdistunut...
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Kirjastojen aineistot on järjestetty luokituksen mukaan. Helsingissä on ihan oma luokitusjärjestelmä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla käytetään yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Tämän vuoksi Helmet-luettelossa on samalle aineistolle kahdenlaisia luokkia.
Hyllyluokka näkyy siis Helmet-haussa ja luokat on vastaavasti merkitty hyllyjen päätyihin ja reunoihin. Joka ikistä luokkaa ei opasteisiin saada millään mahtumaan, mutta opasteiden avulla löytää oikealle hyllylle.
Hyllyt kirjastoissa pyritään järjestämään loogisesti luokan mukaiseen järjestykseen, mutta aina tämä ei kirjastojen tiloissa ole mahdollista. Joissakin kirjastoissa on myös tehty pohjakarttoja aineiston löytämisen helpottamiseksi.
Helmet
Finto: HKLJ -...
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy paljonkin tietoa Kahlil Gibranista, mutta selvää vastausta kysymykseen, oliko hän kristitty, on vaikea saada.
Seemiläisen kirjallisuudenhistorian luokassa 86.92 olevassa teoksessa "Rakastettu profeetta: Gibranin ja Haskellin kirjeitä", päätekijä Kahlil Gibran, kerrotaan kirjailijan vanhemmista, että he olivat maroniitteja, Rooman paavin alaisia Idän kristittyjä, jotka erosivat latinalaisesta kirkosta siinä, että heillä oli syyriankielinen liturgia ja papistolla oikeua avioitua (s. 15).
"Otavan kirjallisuustieto" luokassa 86.03 kertoo Gibranin olleen libanonilaissyntyinen runoilija ja taidemaalari (s. 241).
"Tietojätti: Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö" luokassa 03 luonnehtii Gibrania...
