Encyclopaedia iuridica fennica -teos jakaa immateriaalioikeuden tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Aluksi tekijänoikeuden puolelle on luettu kirjailijoiden, säveltäjien, taidemaalarien, kuvanveistäjien, runoilijoiden yms. oikeudet luomuksiinsa. Sen jälkeen kun tekijänoikeuteen on ryhdytty tukeutumaan haluttaessa suojata esim. äänitteitä ja tietokoneohjelmia, on rajaa tekijänoikeuden ja teollisoikeuden välille vaikeampi vetää.
Kopioston www-sivuilla www.kopiosto.fi sanotaan mm. että tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa.
Tekijänoikeuslaki löytyy
Finlexin haulla osoitteesta www.finlex.fi .
Edelleen Kopioston sivulla sanotaan, että tekijällä on valta päättää siitä, saatetaanko...
Kirjasto ei ole asiantuntija vanhojen rahojen arvioinnissa. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niiden arvoon. Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet myös netissä.
Näin on vastattu tässä palvelussa aiemmin vastaavaan kysymykseen:
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät:
- kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste),
- säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste),
- kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja
- kysyntä (kiinnostusaste).
Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha...
Brotherin sivuilta löytyy jonkinlainen yleisohje usealle mallille, missä mukana VX-1060. Päällisin puolin tuo kuvassa näyttää samalta kuin VX-1063 googlen kuvahaussa.https://manuall.co.uk/brother-vx-1060-sewing-machine/Noilta sivuilta ei ainakaan tuolla tarkalla VX-1063 mallilla löydy ohjeita. Jos nuo eivät ole kelvolliset, niin onnistuisiko ne löytymään jostakin ompelukoneita myyvistä liikkeistä.Eurokangas näyttää myyvän Brotheria verkkokaupassaan ja Jyväskyläss Sokkarilla heillä on myymäläpiste. Lisäksi ainakin Ompelukone Keinonen osoitteessa Väinönkatu 30 sekä Jyväskylän Ompelukone osoitteessa Väinönkatu 15 B myyvät ompelukoneita.
Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Suomalaista kirjailijatietoa löytyy Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi, lastenkirjallisuudesta Kirjasammosta löytyvän tiedon lisäksi Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/. Heidän kirjastostaan voi myös kysyä neuvoa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta.
Kirjallisuuden tekijäoikeuksista ja käyttöluvista voi kysyä Sanastosta, https://www.sanasto.fi/. Valmista listaa tekijänoikeudesta vapaista kirjailijoista ei löytynyt.
Eve-nimi on Evan ja Eveliinan lyhentymä. Eva eli Eeva on lähtöisin Vanhasta testamentista, ja se tulee heprean kielen sanasta 'hawwah', 'elävä, kaikkien elävien äiti'. Eveliina-nimi on katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä voidaan pitää myös latinalaisena muotona muinaisgermaanisen Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. (Lähteet: Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna, Etunimet)
Pekka Oro -nimisestä henkilöstä en löytänyt tietoja. Vera Teleniuksen lp-levyllä ”Sydämen ääni” (Polarvox, 1985, Polarvox LJLP1956) on kaksi kappaletta, joiden tekemiseen hän on osallistunut. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Miksi aina saavut uudestaan" ja säveltänyt kappaleen "Etäältä sen nään", jonka alkuperäisen sanoituksen ”På avstånd ser jag klart” on tehnyt Agnes Fallström ja suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Vera Telenius ja Pekka Oro. Pekka Oro -nimisellä henkilöllä ei ole asiakassopimusta Teoston kanssa.
Emme valitettavasti muistaneet tällaista limonadia, mutta muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva...
Vuonna 2018 Suomen kunnista Virolahti oli venäjänkielisin, jos katsotaan venäjänkielisten osuutta kunnan koko väestöstä. Virolahden kunnan väestöstä oli 4,89 prosenttia venäjänkielisiä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/1e2b841b-c9db-4134-ac4e-077006ff3c86. Koko maan väestöstä venäjänkielisiä oli 1,44 prosenttia.
Määrällisesti eniten venäjänkielisiä oli Helsingissä, missä venäjä oli merkitty äidinkieleksi 18 506 henkilölle: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/995293ed-4b0e-4e77-b120-f1cf25dc7e28.
Lähde:Tilastokeskus, Väestörakenne, tietokantataulu 11rm -- Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2018.
Varsinaista urkusovitusta sävellyksestä en löytänyt. Sen sijaan useissakin teoksissa siitä on julkaistu pianosovituksia. Alajärven kokoelmista löytyvät esimerkiksi Lauluja mereltä ja muualta (Otava, 2016) ja Suuri toivelaulukirja. Toivotuimmat (F-kustannus, 2016).
Verkosta on vapaasti saatavilla esimerkiksi tällainen sovitus.
Kirjassa Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (6. painos, 2016) vitamiinit määritellään näin: "Elimistön normaalille aineenvaihdunnalle välttämättömiä ravinnon orgaanisia yhdisteitä, joiden vajaus aiheuttaa puutosoireita, mutta joita tarvitaan vain vähän." Lisäravinteista sanotaan näin: "Ravintovalmisteita joita mm. urheilijat käyttävät parantaakseen suorituskykyään." Toisaalta lisäravinteet ja ravintolisät tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ravintolisä on kirjan määritelmän mukaan "mm. vitamiinien ja hivenaineiden saannin varmistamiseen käytetty valmiste, jolla ei ole lääkkeellisiä vaikutuksia". Toisin sanoen ravintolisät voivat sisältää vitamiineja, mutta myös muita aineita, joilla voi olla...
Kirjamateriaalia aiheesta ei kirjasto ole pullollaan, mutta jokunen kirja löytyi. Rikhard Tenlén kirjoittaa kirjassaan Vihreä leguaani Iguana iguana (julk. Suomen herpetologinen yhdistys 1998) seuraavasti: ”Elävien kasvien laittaminen tämänkaltaisen matelijan terrarioon tuottaa vaikeuksia. Jos kasvia ei voi syödä, sen päällä voi kiivetä tai maata. Toisaalta kasvit tekevät sisustuksesta näyttävämmän ja tuovat kosteutta. Kirjoittaja on käyttänyt silkki- ja muovikasveja elävien kasvien korvikkeena. Ne kestävät aitoja huomattavasti pitempään, jopa vuosia. …” Mervin F. Roberts kirjoittaa kirjassaan Terrariums for your new pet (T.F.H. Publications 1990) (vastaajan suomennos, kirjaa ei ole suomennettu): ”Kaikkein viihtyisimmissä terraarioissa on...
Haanojan kirjastossa on runsaasti kirjallisuutta masennuksesta, tässä poimintoja uusimmista tietokirjoista:
Christophe Andre, Pienet ahdistukset ja suuret surut; Mieli keinussa; Pirjo Alajoki, Masennus elämän voimavarana; Kun läheisen mieli murtuu; David Servan-Schreiber, Anna mielesi toipua; Bev Cobain, Apu-a: selviytymisopas masentuneelle nuorelle.
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
HelMet -järjestelmässä voi asiakas itse tehdä vain yhden varauksen teosta kohden. Kun tarvitaan useampia varauksia, ne voi tehdä virkailija kirjastossa.
Varausmaksua ei peritä lastenaineistosta, siis aineistosta, joka on rekisterissä merkitty tunnuksella LAS, eikä alle 18-vuotiailta varaajilta.
HelMet kirjastoissa ei näyttänyt olevan Annika Thorin "Melkein ystävä" nimistä teosta. Kyseessä voi olla uutuus tai sitten kirjan nimi onkin jokin toinen.
Kymenlaakson kirjastoissa siirryttiin Kyyti-Finnaan syyskuun alussa. Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä, joka avattiin testikäyttöön vuoden 2012 lopussa ja varsinaiseen käyttöön lokakuussa 2013.Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finnaa ylläpitää Kansalliskirjasto.
Kyyti-Finnan hakuohjeita löytyy osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/Content/help.
Mikä käytössä tuntuu erityisen sekavalta? Verkkokirjaston sisältöä karsittiin melkoisesti ennnen Kyyti-Finnaan siirtymistä juuri sen vuoksi, että sivujen rakenne saataisiin selkeämmäksi.
Se, kuinka kauan kirjaston tietokoneella saa olla, riippuu kirjastosta ja sen tietokoneista. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on pikakoneita, joita voi käyttää vain 15 tai 30 minuuttia. Kirjastoissa on myös koneita, joilla voi olla kokonaisen tunnin, kaksi tuntia tai peräti neljä tuntia. Kaikissa kirjastoissa ei kuitenkaan ole kahden tai neljän tunnin koneita. Jos koneelle ei ole tulossa ketään sen jälkeen, kun tunti tai muu varausaika on kulunut, konetta saa ehkä käyttää vielä pidempään.
Tarkempia tietoja siitä, kuinka pitkän aikaa koneella voi olla, saat omasta kirjastostasi, jonka henkilökunta neuvoo sinua varmasti mielellään. Voit myös itse katsoa tietyn kirjaston tietokonevalikoimaa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi....
Helsingin Helmet-kirjastoista löytyy ainakin kolme tilaa jossa voi digitoida tai kuunnella c-kasetteja. Kaikki nämä tilat varataan Varaamosta.
Helsingin Itäkeskuksen kirjasto on ainoa näistä kolmesta joka huomauttaa siitä että laitetta voi myös käyttää vain kuunteluun eikä ole pakko digitoida kasetteja - Digitointilaite - Varaamo (hel.fi). Tätä laitetta voi varata vain henkilö kerralla maksimisajaksi 2 tuntia.
Keskuskirjasto Oodissa on Digitointistudio jossa on myös mahdollisuus digitoida c-kasetteja. Sieltä löytyy myös muita laitteita joten sinne mahtuu kerralla kaksi henkilöä maksimiajaksi 4.5 tuntia - Digitointistudio - Varaamo (hel.fi).
Pasilan kirjastossa on äänitysstudio ja digitointi samassa tilassa. Siellä on...
