Kysymykseenne ei löydy valitettavasti vastausta. Sanonnan syntyä on yritetty selvittää Itämerensuomalaista kielikartastoa varten, mutta se on jäänyt epäselväksi.
Hiroshi Saitôn ohjaama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva valmistui japanilaisen animaatiosarjan pohjalta vuonna 1992. Tuolloin se nähtiin Suomessa televisiosarjasta tutuilla suomenkielisillä äänillä. Uusi versio elokuvasta valmistui vuonna 2020, mutta sen ensi-ilta siirtyi koronapandemian vuoksi vuoteen 2023. Uuden version tuotti Cinematic Oy, ja siitä valmistui uudet suomen-, ruotsin-, englannin- ja japaninkieliset versiot. Näyttelijöiden lisäksi myös musiikki ja laulut ovat lehdistötietojen mukaan uudet.On tavallista, että animaatioelokuvista tehdään uusia kieliversioita uusien näyttelijöiden voimin. Syytä Muumi-elokuvan uuteen versioon pitäisi kysyä tuotantoyhtiöltä. Tavallisesti uusia versioita tehdään tekijänoikeussyistä (...
Kirjastot ottivat keväällä käyttöön valtakunnallisen E-Kirjaston, se korvaa aiemmin käytössä olleet Ellibs- ja Overdrive-e-kirjapalvelut sekä etäkäyttöisen ePress-aikakauslehtipalvelun. Palvelut ovat tähän asti toimineet rinnakkain, siis sekä uusi että palvelu ovat olleet käytössä, mutta vähitellen vanhat palvelut häviävät. Heinäkuun alussa ePress (aiemmin eMagz) poistui käytöstä. Jos haluat edelleenkin lukea kirjaston tarjoamia sähköisiä aikakauslehtiä, sinun täytyy ottaa käyttöön uusi E-Kirjasto -sovellus. Sovelluksen voi ladata älypuhelimelle tai tabletille sovelluskaupasta (AppStore tai Playkauppa). Kun olet ladannut sovelluksen, siihen täytyy kirjautua vahvaa tunnistusta käyttäen, käytännössä siis pankkitunnuksia tai...
Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala on Suomen suurin sairaala. Sen päätoimipaikka on Meilahden sairaala.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sairaala
Kirjastoalan ammatteihin voi opiskella yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tai pätevöityä suorittamalla ammatillisen perustutkinnon. Merkonomin tutkinto on ammatillinen perustutkinto, mutta pätevöityäksesi tarvitset ne 20 ov:a kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Kirjastopalveluiden yhteiseltä sivustolta (http://www.kirjastot.fi/) löytyy kattava kooste kirjastoalan oppilaitoksista ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Sieltä löytyy myös lakitekstiä pätevyyksista ja kelpoisuudesta eri kirjastoammatillisiin tehtäviin:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#Koul…
Krapula on kansankielinen nimitys niille oireille, joita ihmisen elimistössä esiintyy etyylialkoholin käytön seurauksena siinä vaiheessa, kun alkoholia ei elimistöön enää tule, vaan järjestelmä pyrkii palautumaan normaalitilaan. Nykytietämyksen mukaan krapula aiheutuu monista eri syistä kuten nestevajauksesta ja maksan sekä hermoston ylirasituksesta.
Periaatteessa yksilökohtaisesti riittävän suuren alkoholimäärän nauttiminen aiheuttaa aina krapulaoireita. Erot ovat kuitenkin suuria eri yksilöiden välillä. Suurikokoinen, alkoholin sietokykyä pitkään parantanut juoja tuskin saa erityisiä vieroitusoireita muutamasta lasillisesta, kun taas pienikokoinen, tottumaton ja muutenkin reaktioiltaan vahva elimistö voi sairastaa vähäisenkin...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sanoo nimestä Minja seuraavaa: "Lähinnä 1970-luvulla tytöille annettu uusi nimimuodoste, tyypiltään samaa ryhmää kuin esim. Pinja."
Kustaa Vilkunan etunimikirjassa ei ollut mainintaa Minja -nimestä.
Olen tarkastanut nimen vain näistä kahdesta kirjasta. Muissa etunimiä koskevissa kirjoissa saattaa olla maininta Minjasta. Muita kirjoja ovat esim. Valitse nimi lapselle!,
toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe ja Mikä lapselle nimeksi, Eeva Riihonen.
OmaKanta on ainut palvelu, josta voi keskitetysti saada potilastietoja. Kaikkia tietoja OmaKannassa ei ole, sillä siinä ovat potilastiedot siitä lähtien, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kanta-palveluihin.
Potilastieojasi voit kysyä niistä terveydenhuollon palveluista, joita olet käyttänyt. Syntymätiedot siis siitä sairaalasta, jossa synnyit jne.
Lisää tietoa OmaKanta-palvelusta https://www.kanta.fi/
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kuolinsyy ei ole tiedossa.
Langattoman hiiren käyttöön ei paljon sen kummempia ohjeita tarvita kuin langattomankaan. Vastaanottava palikka liitetään keskusyksikön hiiriliitäntään ja tämän jälkeen hiiren liikkeet välittyvät radioaalloilla koneeseen. Joskus langatonta hiirtä käyttöön otettaessa pitää painaa hiiressä tai vastaanottoyksikössä olevaa Connect-painiketta yhteyden kytkemiseksi.
Vastaanottoyksikön ei tarvitse olla "näköyhteydessä" hiireen, mutta yleensä suositellaan vastaanottoyksikön pitämistä hieman erillään muista sähkölaitteista, kuten monitorista tai kaiuttimista.
Hiiren mukana tulee ajuriohjelmisto, jonka käyttö ei ole välttämätöntä koska hiiri toimii Windowsissa muutenkin. Ajuriohjelmisto voi kuitenkin tarjota uusia mahdollisuuksia muokata hiiren...
Termi depolarisoiva (de- latinaksi pois + polus latinaksi kiertopiste, napa) tarkoittaa polarisaatiota poistava, esim. impulssin kulkuun liittyvä, hermo- tai lihassolun solukalvolle ominainen lepopotentiaalieron hävittävä lyhyeksi ajaksi. Lähde: Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. 3. uud. p. Helsinki, 1999.
Termistä nondepolarisoiva (non- latinaksi ei) on runsaasti tietoa teoksessa Anestesiologia /toim. Per Rosenber et al.) 2. uud. p. Helsinki, Duodecim, 2006, ss. 140-149.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Enni on puhuttelumuoto Einestä ja Einistä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ennin, nimien samantapaisuuden vuoksi, Ennataan (Ennatha), joka perimätiedon mukaan oli marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulla. Enni-nimi on ollut Suomen almanakassa 1950-luvulta lähtien. Virossa Enni on mm. Henrika- ja Henriette-nimen muunnos.
Eine-nimi lienee alkuaa Einon sisarnimi, Eini on Einen rinnakkaisnimi, puhuttelumuotoja ovat mm. Einikki ja Enni.
Harrastajien ja ammattilaisten nettiin laatimia sivuja voi käyttää kun koittaa määrittää kolikoiden arvoa, esim. http://www.kolikot.com/markat/
Rahaliikkeissä tiedetään myös kertoa paljonko kolikoista saa. Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Ilkka Remeksestä on kysytty tässä palvelussa monesti. Vastauksiin pääset palvelun arkiston kautta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) käyttämällä kirjailijan nimeä hakusanana.
Valitettavasti en löytänyt varmaa tietoa kirjailijan nykyisestä asuinpaikasta. Monet kirjailijat eivät halua antaa yhteystietojaan julkiseen levitykseen, mutta mikäli pidät tietoa oleellisen tärkeänä esitelmääsi varten, voit tiedustella esim. kirjalijan kustantajalta, WSOY:ltä (http://www.wsoy.fi/).
Tässä vielä suora linkki uusimpaan tässä palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen Remeksestä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ed8f121d-c3f…
Torjunta-aineet eivät ole kovin valikoivia, eikä lupiinille ole kehitetty omaa myrkkyä. Jos et jaksa kaivaa lupiineja ylös, voit niittää kasvuston muutaman kerran kesässä ja näin käydä väsytystaistelua. Lupiini leviää siemenistä, joten niittäminen kukintavaiheessa estää leviämisen. Torjunta-aineiden käyttöä kannattaa välttää viimeiseen asti kotipihassa ja muuallakin. Täältä löydät Helsingin kaupungin ohjeet vieraslajien torjumiseen: https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/vieraskasvien_torjunta.p…
