Ohessa luettelo Suomen kirjastoissa olevista lobotomia-aiheisista kirjoista. Lisäksi monissa muissakin psykiatrian kirjoissa on aiheesta ainakin jotakin tietoa. Kaksi ensimmäistä luettelon kirjoista on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Muista voit tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kautta tilatut kaukolainat maksavat 6 euroa / kpl.
Vataja, Risto: Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969. Helsinki : Stakes, 1997
Psykiatrian hoitomuodot 1900-luvulla / Eero Elomaa ja Ilkka Taipale (toim.). [Tuusula] : Kellokosken sairaala, 1996
Lindstedt, Ove: Normaalien henkilöiden ja skitsofrenia...
Pianonuotti löytyy ainakin nuottijulkaisusta Play Piano with... Coldplay, Toploader : plus... David Gray, Robbie Williams, Muse, Elliott Smith & Moby. Tämä nuottijulkaisu löytyy mm. Lahdesta ja Lappeenrannasta. Sen voi tilata kaukolainaksi kotikirjastosi kautta, joka myös määrää kaukolainamaksun.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kappaleesta vain kitaranuotti (Muse : The best of Muse), tosin melodia siinäkin on. Tämän nuottijulkaisun voit tilata Kannuksen kirjastoon seutulainana hintaan 0,50 euroa. Tee tilaus omassa kirjastossasi.
Suositeltava tieto riippuu projektisi painopisteistä. Parhaiten voisit saada lisätietoa Puola-projektiisi vierailemalla kirjaston tietopalvelussa, jossa voit hyödyntää myös kirjaston työasemilla olevien tietokantojen tietoa, esim. sähköisiä tietosanakirjoja ja lehtiartikkeliviitteitä.
Tietoa Puolasta saat ainakin osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Puola . Voisit myös tutkia, löytyyko Makupalat-hakemistosta (http://www.makupalat.fi )kohdasta Vapaa-aika/Matkailu.Maat projektisi kannalta hyödyllistä maakohtaista tietoa. Englannin kielellä voit hakea Puola-tietoutta Britannica-tietosanakirjasta, os. http://www.britannica.com/.
Fennica ei löytänyt tätä oppilasmatrikkelia.
Sitä voisi tiedustella Aalto yliopiston arkistosta:
Aalto-yliopiston arkisto ARTS
Sähköposti: arkisto@aalto.fi
Yhteydenotto ensisijaisesti sähköpostilla
Puh. 050 340 9330
Käyntiosoite: Hämeentie 135A, Helsinki
Taidemaalarista löytyi teos:Sallasta Karjalankannakselle : jatkosota tekstein ja piirroksin / Aares Salli ; toimittanut Seppo Porvali. 2004
https://finna.fi
Se olisi tilattavissa Kansalliskokoelman lukusaliin. (Helsingissä)
hei,
Hyvä perusteos on Uskonnot maailmassa; Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.), WSOY, Helsinki 1999 (tai vanhempi). Siinä käsitellään buddhalaisuuden sosiokulttuurista taustaa, historiaa, levinneisyyttä, koulukuntia, oppia ja rituaaleja.
lisäksi:
Sogyal, Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta, Otava, Helsinki 2001. Teos käsittelee kuolemaa, jälleensyntymistä ja karmaa buddhalaisuudessa.
Sangharakshita, sthavira; Opas Buddhan polulle. Like, Helsinki, 2000.
Dalai Lama XIV; Onnellisuuden taito--elämän opaskirja. Tammi, Helsinki, 2000.
zenbuddhalaisuudesta:
Niinimäki, Mikael; Suomalainen zen-opas. Basam Books, Helsinki, 2001. Kirjassa käsitellään buddhalaisuutta mietiskelyn kannalta.
internetissä:
http://www.oph.fi/etalukio/...
Valitettavasti en ole löytänyt tarkkaa tietoa Pariisin ja Charleroin välisestä bussiyhteydestä.
Haulla kyllä löytyy Kelbilletin sivut, jossa mainitaan yhteys Paris - Charleroi
http://www.kelbillet.com/recherche/recherche-billet.php?date_aller=10%2…. Sivun alareunassa löytyy linkki aikatauluihin (Voir les horaires). Aikataulujen vieressä kuitenkin lukee Pariisi-Bryssel, eikä missään näy tietoa, millaista reittiä bussi kulkee. Lähtöpaikaksi mainitaan Bercyn asema (48 bis Boulevard de Bercy).
Eurolines kulkee Pariisista Brysseliin. Bussiasema on Paris Gallieni Porte Bagnolet.
Se sijaitsee Bel Est -ostoskeskuksen (Centre Commercial Bel Est) alla, osoite
28 Avenue du Général de Gaulle, 93541 Bagnolet.
Sivulta http://horaires.eurolines.fr/ete....
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi".
Esimerkkejä:
"Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008)
"Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
Tuon mainitsemasi levyn lisäksi Sieltä mun armaani tuleepi -kappale on Esko Ahon levyllä nimeltä Esko Aho. Levy on c-kasettimuotoinen ja Iisalmen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa.
Muilta äänitteiltä kappaletta ei löydy. Kysy lähikirjastostasi mahdollisuudesta saada levy kaukolainaan.
Kysy kirjastonhoitaja arkistossa on vastattu samaan kysymykseen jo aiemmin. Käy katsomassa vastaukset arkistosta asiasanoilla: "valinta", "poistot" ja "poistokirjat". Kokkolan kaupunginkirjaston poistoperiaatteet löydät osoitteesta: http://lib.kokkola.fi/toimipisteet/Poisto.htm ja valintaperiaatteet osoitteesta:
http://lib.kokkola.fi/toimipisteet/Valinta.htm
Olemme tiedustelleet asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä lastenohjelmaa?
Encyclopaedia iuridica fennica -teos jakaa immateriaalioikeuden tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Aluksi tekijänoikeuden puolelle on luettu kirjailijoiden, säveltäjien, taidemaalarien, kuvanveistäjien, runoilijoiden yms. oikeudet luomuksiinsa. Sen jälkeen kun tekijänoikeuteen on ryhdytty tukeutumaan haluttaessa suojata esim. äänitteitä ja tietokoneohjelmia, on rajaa tekijänoikeuden ja teollisoikeuden välille vaikeampi vetää.
Kopioston www-sivuilla www.kopiosto.fi sanotaan mm. että tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa.
Tekijänoikeuslaki löytyy
Finlexin haulla osoitteesta www.finlex.fi .
Edelleen Kopioston sivulla sanotaan, että tekijällä on valta päättää siitä, saatetaanko...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla kerrotaan, että Raili on todennäköisesti omakielinen nimi, jonka esikuvia ovat olleet muun muassa Aili ja Soili. Näistä nimistä tulee tulee mieleen raikkaus ja railakkuus.
Virossa nimi on myös yhdistetty Raamatun Raakel-nimeen ja nimi on esiintynyt ensin muodossa Rael. Venäjälläkin on käytössä muoto Rahel, joten on myös mahdollista, että nimen alkuperä on sama.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ra…
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
Helsingin vanhoista tanssilavoista löytyy tietoa Timo Honkalan kokoamasta teoksesta "100v stadin jortsuja ja tanssimestoja : historian kertomaa ja tanssimuistoja vv 1950-70" (Books on Demand , 2017).
Alaotsikon aikarajauksesta huolimatta kertoo kirja myös tanssilavatoiminnasta ennen 1950-lukua. Käpylän lavoista mainitaan Vanhan Käpylän VPK:n lava, eli "Lemmenlaakso". Se sijaitsi paloaseman läheisyydessä ja VPK aloitti tanssilavatoiminnan siellä heti sodan jälkeen 1945 kesällä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. 1950-luvulla lava purettiin ja puutavara myytiin omakotitalon rakennustarpeiksi.
Käpylän VPK järjesti tansseja jo tätä aikaisemmin Taivaskalliolla ainakin vuodesta 1926 alkaen. Lava rakennettiin seuratalon taakse:...
Mahdatkohan tarkoittaa brittiläistä tv-elokuvaa Ballet Shoes? Elokuva kertoo kolmesta orpotytöstä, joista yksi haluaa balettitanssijaksi. Elokuvassa näyttelee mm. Harry Potter -elokuvista tuttu Emma Watson. Elokuva ilmestyi DVD-levynä Suomessa ja Euroopassa vuonna 2008. Kuopion kaupunginkirjastoissa elokuvaa ei tosin näyttäisi olevan. Ehkä voit kysyä kirjastostasi muita tanssielokuvia:
http://kirjasto.kuopio.fi/default.aspx?id=100524&ptid=0
Lähteet:
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/balettitossut
http://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/1782-balettitos…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emma_Watson
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelun (https://www.finna.fi/) mukaan hänestä ei ole tehty elämäkertaa. Palvelusta ei löytynyt hänestä muutakaan tietoa.
