Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "sikäli" merkitys on seuraava: siten, sillä tavoin, siinä suhteessa, siltä kannalta t. osin, siinä määrin.
Mikäli haluatte tietoa sanan etymologiasta, eli alkuperästä, voitte olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen.
Tässä linkki yhteydenottolomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sik%C3%A4li?searchMode=all
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Työstä ja työnteosta kertovia runoja ja muita kirjoitelmia löytyy runsain mitoin mm. erilaisista antologioista. Ehdotan, että tutustut esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Aforismeja ja muita lyhyitä kirjoitelmia (luokka 10.8):
Työn iloa! - pieniä lauseita työssä raataville, 1998 (toim. Pirkko-Liisa Perttula)
Pelttari, Antti: Aforismeja aamupalaksi 2 - mietteitä työstä ja työttömyydestä, 2001
Salmi, Vesa: Vapauden rajat - filosofien sitaatteja työstä ja elämästä, 2005 (luokka 36.13)
Arvot ja ajatukset - työyhteisön ja elämisen ikuisia kestäviä ajatuksia, 2002 (toim. Kai Vakkuri)
Elämän viisauden kirja, 1986 (esimerkiksi teoksen osiot Työ, Rikkaus ja köyhyys ja Menestys, julkisuus, politiikka)
Varsinaisia runoja työstä (luokka 82.2):...
Valtakunnallisen E-kirjaston verkkosivuilla ohjeistetaan näin: "Ensimmäisellä kerralla E-kirjasto-sovellukseen pitää rekisteröityä vahvalla tunnistautumisella. Sovelluksen asetukset-kohdassa voi ottaa käyttöön pääsyavaimen/avainkoodin, jolloin sovellukseen voi jatkossa kirjautua samalla tavalla kuin puhelimelle (pin-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus, kuvio). Tietoturvasyistä sovellus kirjautuu automaattisesti välillä ulos ja aika riippuu laitteesta. Nyt myös Android-laitteille voi luoda pääsyavaimen. Luo pääsyavain sovelluksen asetuksissa kohdassa "rekisteröi pääsyavain"."E-kirjasto-sovelluksessa on ollut haasteita pääsyavaimen rekisteröinnin osalta, mutta sovelluksen viimeisimmän päivityksen ansiosta sen pitäisi nyt onnistua helpommin...
Ajokortin saamisen terveysvaatimuksista säädetään Ajokorttilaissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386
Laissa viitataan ajokorttidirektiiviin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY), jossa määritellään moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavat niin fyysisen kuin henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset.
Direktiivissä sanotaan mm. näin:
"Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on:
— vakavia psyykkisiä häiriöitä, riippumatta siitä, ovatko ne synnynnäisiä taikka sairauden, onnettomuuden tai
neurokirurgisten toimenpiteiden aiheuttamia..."
"paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella."
Direktiivi löytyy...
Vuonna 2004 on julkaistu näköispainos Suomen karttakirjasta vuodelta 1920, Genimap. Vuodelta 1943 on olemassa Suomi : yleiskartta 1:400000, Maanmittaushallitus (1 kartasto, 192 s.
Historiallisten karttojen linkkejä Makupaloissa
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=483eb8b8-7407-49c0-81cb… .
Jos kyseessä on tieteellinen julkaisu, sen kohdalla kannattaa tutustua allaolevasta osoitteesta löytyvään
http://www.tietosuoja.fi/3147.htm
josta löytyy tiedosto "Tietosuoja ja tieteellinen tutkimus henkilötietolain kannalta".
Tietosuojasta löytyy tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston Internet-sivuilta, http://www.tietosuoja.fi . Lisäksi Tietosuojavaltuutetun toimistosta voi kysyä neuvoa, ohjeet löytyvät toimiston sivuilta, http://www.tietosuoja.fi/1557.htm .
Lainattavaa luetteloa ei nykyisin enää ole, mutta äänikirjavalikoimaa on mahdollista tarkastella Vaski -aineistotietokannan kautta. Vaskiin pääsee osoitteesta http://www.turku.fi/vaski
Tässä vielä linkki valmiiseen hakuun, jossa näkyvät Turun kirjastoissa olevat suomenkieliset kaunokirjallisuuteen kuuluvat CD-äänikirjat; http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?boo1=AND&dat3=%E4c&dat4=fin&dat5=0&d…
Hakuja on mahdollista rajata muillakin tavoin. Vaski -tietokannan hakusivuilla on vinkkejä ja ohjeita tähän. Myös kirjastojen neuvonnoissa opastamme mielellämme hakujen tekemisessä.
Suomen sodan etenemistä ja joukkojen sijaintia kuvataan aika tarkasti vanhemmissa tutkimuksissa, erityisesti Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808-1809. Helsingissä 1896. Teoksessa mainitaan, että joukko-osastoja Ruotsissa sijaitsi mm. Hernösandissa ja Uumajassa. Tietoa sodasta yleisemmin löytyy myös teoksista Gripenberg, G.A., Suomen sota 1808-1809. Otava 1908 ja Persson, Anders, Suomen sodan unohdetut sankarit, Otava 1988.
Suomen Sota-arkiston sivuilla annetaan tietoa henkilöhistorian lähteiden tutkimuksesta, http://www.sota-arkisto.fi/inet/henkilohistoria.htm#ruotsinvalta . Siellä kerrotaan, että lähteitä ennen vuotta 1812 voi tiedustella Suomen kansallisarkistosta, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Ruotsinkielisiä muistolauseita löytyy esim. seuraavasta kirjasta
En hälsning i glädje och sorg (toim. Carita Björkstrand) 1995
Internetistä löytyy myös ruotsinkielisten aforismien sivusto osoitteesta http://www.aforism.nu/ - sieltä voit hakea aforismeja aiheen mukaan.
Perinneruokien keittokirjoissa selostetaan erilaisia maidonhapatustapoja - sehän se näiden ruokien taustana on. Esimerkiksi Hilkka Uusivirran kirjassa Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja kerrotaan että "Idässä piimä sai hapantua itsekseen, jolloin se kokkaroitui." Samassa kirjassa on ohje perinteisen viilin valmistukseen:
4 tl hyvää pohjapiimää taia viiliä
8 rkl kermaa
8 dl maitoa
Otetaan neljä astiaa, kuhunkin rkl pohjapiimää & 2 rkl kermaa & 2 dl maitoa. Hapatetaan sekoittamatta vuorokauden ajan viileässä paikassa.
Valion sivuilla kerrotaan että "viili valmistetaan pastöroidusta maidosta maitohappokäymisen avulla " ja "jogurtti on valmistettu maidosta jogurttihapatteella."
Aiheesta, vaikkapa kokkelipiimän ja rahkan...
Sanat kuuluvat eri taivutustyyppeihin. Ruis, kiuas ja nauris kuuluvat taivutustyyppiin 41 ja taipuvat kuten vieras, vieraan, vieraiden/vieraitten. Sanoissa ruis ja nauris on lisäksi astevaihtelu -:k, jossa taivutusmuotoihin tulee k. Sana hauis kuuluu taivutustyyppiin 39 ja taipuu kuten vastaus, vastauksen, vastausten/vastauksien.
Suomen kielen taivutustyypit löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Sanan yhteyteen on merkitty taivutustyyppi ja mahdollinen astevaihtelu ja sanakirjasta löytyvät myös kunkin taivutustyypin esimerkkimuodot sekä astevaihtelutaulukko. Sanakirjan verkkoversio on vapaasti käytettävissä. Kirjastoista löytyy myös painettu Kielitoimiston sanakirja.
Kielitoimistolla on myös neuvontapuhelin, jossa vastataan suomen kielen...
Kysyin asiaa kustantajalta. He vastasivat näin:"Valitettavasti Gummerus ei ole näillä näkymin julkaisemassa sarjalle jatkoa, kun viimeisin tarinalinja tuli päätökseen."
Seuraavissa teoksista löytyy jonkin verran tietoa:
- Fysiatria, toim. Hannu Alaranta, Duodecim, 1997 (artikkeli Selkäpotilaan kuvantaminen).
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 1, Weilin+Göös, 1996 (artikkeli Kuvantamistutkimukset).
Kliinisen radiologian kirjasta varmaankin myös. Se on kuitenkin tällä hetkellä lainassa Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetistä yleistietoa:
- http://www.oulu.fi/radiologia/esitte8.htm
- http://www.verkkoklinikka.fi/teemat/mri/magneettikuvaus.html
- http://www.tohtori.fi/yleislaakari/178.html
- Pekka Palinin kipu-sivustosta löytyy lyhyet selostukset erilaisista tutkimuksista http://www.kipu.net/
Lehtiartikkeli,...
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Kun jollakulla on "perhosia vatsassa", hän on jännittynyt tai peloissaan. (Lähde: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja / Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, 2008)
Vatsanpohjasta tai mahanpohjasta ottaminen -ilmaus taas liittyy nimenomaan huvipuistolaitteessa tai mäkistä tietä kiitävässä autossa istumiseen. Tällöin suolet puristuvat mahaontelon seinämiä vasten kun laite tai auto nousee, laskeutuu tai kääntyy äkillisesti. Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan tästä ilmiöstä:
http://tieku.fi/kysy-meiltae/mikae-mahanpohjasta-oikein-ottaa
Perhoset vatsassa -ilmiön syyt ovat hermostolliset, eikä oireiden syitä tarkasti tunneta. Tieteen kuvalehden sivuilta löytyy selvitystä tähänkin ilmiöön...
Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden...
Ali: arabialaisena nimenä merkitys = ylhäinen, ylevä, korkea, kiipeämistä merkitsevästä sanasta. Euroopassa käytetty lyhentymänä Al-alkuisista nimistä, kuten Suomessa Aleksanterista, jonka merkitys on (kreik.) puolustaja, suojelija. Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Niina: Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen kerrotaan, että Niina on ollut aiemmin harvinainen, mutta yleistynyt 1960-luvulla, muodossa Niina se on tullut almanakkaan 1973. Niina -nimisiä tiedetään 1890-luvulta alkaen, Karjalassa sitä on venäläisperäisenä esiintynyt vanhastaan.
Nimen merkityksestä löytyy vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ks. myös www....
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Vapaa-ajan tapaturmien määrittelyyn liittyy joitakin ongelmia. Onko esim. pyöräilijän onnettomuus liikenne- vai vapaa-ajan tapaturma? Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt asiaa. Selvitys löytyy täältä:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/tapaturma/luku2.htm
Harrastuksiin liittyviä tapaturmia ja loukkaantumisia on selvitelty lähinnä liikuntaharrastusten osalta. Socius, sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti verkossa, kirjoittaa aiheesta lehtensä numerossa 1/2005:
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-12005/sivu1.htx
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Tapaturmatilasto 2002: koti- ja vapaa-ajan tapaturmat –julkaisusta löytyy tietoa mm. liikuntatapaturmista. Koko julkaisu löytyy täältä:
http://...