Asperger-diagnosointi ei ole millään muotoa yksinkertainen asia, eikä tilannetta helpota se, että Aspergerin oireyhtymästä ja sen sukuisista häiriöistä tuntuu tulleen jonkinlainen muoti-ilmiö julkisuuden henkilöitä koskevassa keskustelussa, niin kuin autismin kirjon verkkolehti Puoltaja huomauttaa: "Viime aikoina on yleistynyt ilmiö, jossa julkisuuden henkilölle tai historian hahmolle ollaan asettamassa maallikoiden – ja joskus ammattilaistenkin – toimesta milloin mitäkin diagnoosia. Usealle näistä henkilöistä on tarjottu myös Asperger-diagnoosia, minkä takia kyseinen diagnoosi on saanut ikävän muoti-ilmiön leiman. Diagnosointi ilman asianmukaisia lääketieteellisiä tutkimuksia on kuitenkin epäasiallista ja aiheuttaa turhia...
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
Erilaisten huvimajojen rakennusohjeita ja rakennuspiirustuksia löydät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla, sanana huvimajat. Näin löytyy mm.
Johanna Reija & Johannes Jani: "Tee itsellesi tai lahjaksi huvimaja" (mittakaavaan piirrettyjä mittapiirroksia ja värikuvia)
Johanna Reija: "Tee itse rakenteet" (mm. huvimaja, tuulimylly, suihkulähde ym.)
David Stiles: "Tree houses you can actually build"
Espoossa aihetta käsittelevät kirjat on sijoitettu luokkaan 66.35
Jos ei näin hakien löydy sopivaa, kannattaa hakea laajemmalla käsitteellä piharakentaminen.
Syntymäpäiville voidaan kutsua eri tavoin, joko henkilökohtaisilla kutsukorteilla tai (etenkin isomman vastaanoton kohdalla) ilmoittamalla lehdessä. Lehti-ilmoitus on avoin kutsu, jolloin erillisiä kutsuja ei tarvita. Ilmoituksessa voidaan mainita paitsi päivänmäärä ja paikka, myös aikaraja, ellei vastaanottoa pidetä koko päivän. Lehdessä voi ilmoittaa myös, mikäli ei halua juhlia syntymäpäiväänsä tai on sen aikana matkoilla.
Lähteet: Kämäräinen, Eija: Hyvä käytös, hyvät tavat (WSOY 2005), http://www.kaikkijuhlista.fi/syntymapaivat/
Facta-tietopalvelun tietosanakirjan mukaan: fasetti (< ransk.), hionnassa syntyvä tasopinta (tahko) jalokivissä ym.; peilin, kuvalaatan tms. syrjässä oleva viiste.
Informaatiotutkimuksessa faseteiksi (facets) kutsutaan keskeisiä tietoa kuvailevia ominaisuuksia eli pääkäsitteitä (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite). - Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'.
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavissa ja katsottavissa elokuvia suoratoistona. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat kuitenkin avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Tarjontaan voi tutustua Elonet-palvelussa.
Elonetissa on katsottavissa Kavin omistamat pitkät elokuvat. Elokuvien digitointityö jatkuu ja Elonetin kokoelma karttuu jatkuvasti. Kavin omistuksessa on kaikkiaan noin 450 kotimaista pitkää elokuvaa. Kyseinen luku on vajaa kolmannes kaikista Suomessa tuotetuista kokoillan elokuvista. Leijonanosan näistä teoksista kattavat Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin elokuvat, Teuvo Tulion pitkät elokuvat sekä Fenno-Filmin ja National-filmin koko tuotannot.
Pitkien elokuvien...
Muodostuvan hiilidioksidin määrä ei ole suoraan verannollinen kulutetun polttoaineen määrään. Kemiallisessa reaktiossa aine muuttuu toiseksi/toisiksi aineiksi, joten aineen, tässä tapauksessa polttoaineen, alkupainoa ei voi suoraan verrata palamistuotteiden loppupainoon.
Otetaan esimerkiksi puun polttaminen nuotiossa. Poltettavien puiden yhteispaino ei tässäkään tapauksessa ole sama kuin niistä muodostuvan tuhkan paino. Osa aineesta vapautuu energiana, osa palamisprosessissa syntyvänä toisena aineena. Tässä tapauksessa palamisessa syntyy muun muassa lämpöä, tuhkaa sekä savua.
Polttoaineen palamisesta syntyy sekä hiilidioksidia että muita päästöjä, jolloin osa polttoaineen palamistuotteista on muuta kuin hiilidioksidia...
Matti Yrjänä Joensuusta löytyy tietoa seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997//
Pollari, Riitta: Matti Yrjänä Joensuun uuden elämän ensimmäinen luku, Kotiliesi 1993, n:o 15, s.10-13//
Lindstedt, Risto: Matti Yrjänä Joensuu : kirjailija, Suomen kuvalehti 1993, n:o 35, s.52-53, 55//
Hannula, Risto: Harjunpää Englannissa , Ruumiin kulttuuri
1987 n:o 2, s.46//
Kangaspunta, Inkeri: Todellisuus on liian julma kerrottavaksi, Anna 1983, n:o 23, s.12-14//
Peltola, Satu-Lotta: Matti Yrjänä Joensuu: perheenisä, kirjailija, poliisi, Nuori voima, 1983, n:o 5-6, s.6-7//
Alapuro, Kristina: Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu: väkivallan virkamies, Suomen kuvalehti, 1982 ; 30 ; 24-26//
Tietoa löytyy myös...
Sivuston http://www.jedu.fi/web/oulainen/merkonomi mukaan "merkonomin tutkinto antaa valmiudet moniin eri ammatteihin yksityisissä yrityksissä ja julkisessa hallinnossa sekä järjestöissä. Merkonomi voi toimia kaupan asiakaspalvelutehtävissä sekä toimistopalvelu- ja laskentatehtävissä yrityksissä tai valtion, kuntien ja seurakuntien palveluksessa. Tutkinto tarjoaa myös monipuoliset perustiedot yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta."
Merkonomi koulutusalana on siis hyvin laaja. Palkkaus riippuu pitkälti toimialasta. Esimerkiksi toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden säännöllisen työajan keskiansio oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan (http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp) 2588...
Etymologinen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: 1: A-K) kertoo hiippa- ja hippa-sanojen alkuperän olevan samaa sanuetta. Hiippa tarkoittaa korkeaa, suippoa päähinettä, kuten kirjan mukaan mahdollisesti myös leikin nimitys hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Teos ei tunne litta-sanaa, eikä sen merkitystä valitettavasti muualtakaan saatu selville. Sitä käytetään kuitenkin melko yleisesti hippa-sanan tilalla.
Thore Skogmanin säveltämä alunperin ruotsinkielinen Neiti Sievänen ja minä (Fröken Johanson och jag) -laulu on levytetty suomeksikin useaan kertaan, mutta näyttää siltä, että laulun sanoja ei ole saatavilla.
Laulun sanat voi kuunnella esim. levyltä Muistojen 60-luku: 1961: rakkautta, rokkia ja muuta hauskaa (ilmestynyt 2000)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevän Sanojen aika –tietokannan kautta löytyy paljon tietoa kirjailija Ilkka Remeksestä. Tietokannan mukaan arvosteluja löytyy mm. näistä lehdistä: Keskipohjanmaa.net (voi lukea suoraan tästä: http://www.keskipohjanmaa.net/gen/414961.asp), Ruumiin kulttuuri 4/2006, s. 70-71, 4/2005, s. 70-72, Etelä-Suomen Sanomat 8.10.2005. Kirjailijan haastattelun voi lukea ainakin Kodin kuvalehdestä vuodelta 1999 (n:o 17, s. 14-16). Lisää viitteitä löydät Sanojen ajasta valitsemalla kirjailijan ja kohdan lähteitä tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42
Kansainvälisissä yhteyksissä Mianna ja Mianne on tavallisimmin tulkittu lyhentymiksi nimistä Marianna ja Marianne. Suomalaisittain voisi ehkä ajatella sen olevan muunnos Miasta tai Mian ja Annan yhdistelmä. Mahdollista on myös nähdä Mianna muunnoksena mahdollisesti kelttiläisperäisestä nimestä Rianna, jonka taustalla on kelttiläisen hedelmällisyyden jumalattaren Rhiannonin nimi. Viime vuosina Rianna ja muut samankaltaiset nimet ovat saaneet sijaa suomalaisessa etunimistössä: nimille Briana, Brianna, Kiana, Kianna, Lianna, Miana, Mianna, Tiana, Tianna, Vianna löytyy kaikille useita kantajia, ja lisäksi on vielä muutama uniikki nimi (Fianna, Jianna, Pianna, Xianna).
Juri Nummelin ja Elina Teerijoki, Eemu, Ukri, Amelie : 2000...
Hei!
Symboliikka tarkoittaa sisällyksen ja merkitysten tutkimusta tai kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen tunnustuksien tutkimusta.
(Sivistyssanakirja: nykysuomen opas. WS 2002)
Ylioppilasmerkonomi/yo-merkonomi ei ole virallinen tutkintonimike.
Liiketalouden perustutkintonimike on merkonomi.
Joissakin oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa liiketalouden perustutkinto lukiopohjaiselta linjalta, jolloin koulutus on kestoltaan lyhyempi kuin peruskoulupohjalta. Tällaiselta opiskelulinjalta valmistuneita on kutsuttu epävirallisesti yo-merkonomeiksi.
Lähteet
Ammatilliset tutkintonimikkeet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatilliset-perustutkinnot
Peda.netin ruotsinkielisiä fraaseja: https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/ruotsin-kieli/sanastoja/t…
Lisää fraaseja täällä: https://fi.speaklanguages.com/ruotsi/ilmaisut/perusilmaisuja
http://kielet.tripod.com/ruotsia.htm
http://www.vardsvenska.fi/fi/swedish-on-line-course/vocabulary/greetings
Yle Oppiminen sisältää ruotsin kielen materiaalia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/ruotsi
Kotimaisten kielten keskuksen suomi-ruotsisanakirja, https://www.kotus.fi/sanakirjat/muut_sanakirjat/suomi_ruotsi-suursanaki…
Kristittyjen varsin yksimielisen raamatuntulkinnan mukaan ei ainakaan voi sanoa, että hän olisi eri Jumala. Kristityt pitävät kiinni monoteismista eli yksijumalaisuudesta.
Kaikkien kristillisten kirkkojen yhteinen tunnustus on, että Jumala on kolmiyhteinen. Raamattu ei sisällä tällaista oppia täydelleen muotoiltuna, mutta kyllä monia siihen suuntaan viittaavia kohtia.
Jumaluudessa on yksi olemus ja kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Poika on syntyisin Isästä, kun taas Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta (itäisessä kristikunnassa on tosin opetettu, että Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta.
Oikeaksi tunnustetun opin lausui julki Nikaian tunnustus 300-luvulla:
"Me uskomme---yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan...
Nimen yksi selitys on, että se on venäläinen hellittelymuoto Annasta. Välimuotona Annina.
Etunimien alkuperästä ja yleisyydestä saa tietoa kirjasta:
Vilkuna, Kustaa:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen. -
4., uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 - 288 s.
ISBN: 951-1-18892-5 (sid.)
Kirja on saatavissa useimmissa kirjastoissa.
