Suomeksi ja Suomessa on julkaistu Yoshihiro Takahashin mangoista Hopeanuoli- ja Weed-sarjoja, joihin eivät kuulu Ginga Densetsu Riki ja Ginga Densetsu Weed: Orion -tarinat, eikä myöskään Kai no san kyōdai -tarina. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Eri puolilla Suomea on kirjastoissa Hopeanuoli- ja Weed-sarjaa DVD:nä. Elokuvilla on 12-vuoden ikäraja. Mainintaa leikkaamattomuudesta ei löytynyt, mutta ainakin näitä elokuvia myynyt Futurefilm-maahantuoja mainostaa Hopeanuoli- ja Weed-elokuvien olevan leikkaamattomia. Elokuvissa puhutaan japania, ja niissä on mm. suomenkielinen tekstitys. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen Hopeanuoli- ja Weed-animaatioelokuvat löydät Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/)...
Linnanneitojen elämästä tietoja kannattaa hakea hieman kiertoteitse, sillä linnanneidot itse eivät juurikaan ole olleet historiankirjoituksen kohteena. Aiheesta löydät hakemalla tietoa ritarilaitoksesta, linnoista, aatelista tai/ja keskiajan kulttuurihistoriasta. Eli siitä ajasta ja niistä paikoista missä ja milloin linnanneidot olivat ja elivät.
Tästä aihealueesta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Derry: Karmea totuus keskiajasta (1999)
Sindt, Ulf : Ritarit (1998)
Gravett: Keskiajan ritarit (1996)
Clare, John: Ritarit (1992)
Feodalismi - uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria (1997)
Toinen tie on hakea tietoa naisten asemasta ja naishistoriasta. Oivallisia lähteitä ovat
Kaari Utrion Eevan tyttäret - Eurooppalaisen...
Kirjastoalan ammatteihin voi opiskella yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tai pätevöityä suorittamalla ammatillisen perustutkinnon. Merkonomin tutkinto on ammatillinen perustutkinto, mutta pätevöityäksesi tarvitset ne 20 ov:a kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Kirjastopalveluiden yhteiseltä sivustolta (http://www.kirjastot.fi/) löytyy kattava kooste kirjastoalan oppilaitoksista ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Sieltä löytyy myös lakitekstiä pätevyyksista ja kelpoisuudesta eri kirjastoammatillisiin tehtäviin:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#Koul…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sanoo nimestä Minja seuraavaa: "Lähinnä 1970-luvulla tytöille annettu uusi nimimuodoste, tyypiltään samaa ryhmää kuin esim. Pinja."
Kustaa Vilkunan etunimikirjassa ei ollut mainintaa Minja -nimestä.
Olen tarkastanut nimen vain näistä kahdesta kirjasta. Muissa etunimiä koskevissa kirjoissa saattaa olla maininta Minjasta. Muita kirjoja ovat esim. Valitse nimi lapselle!,
toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe ja Mikä lapselle nimeksi, Eeva Riihonen.
Amira on hepreankielinen naisennimi. Sen merkitys: 'puhe', 'sana', 'esitys'. Ciara on suosittu iirinkielinen naisennimi. Sen merkityksestä on kahdenlaista tietoa: joko 'ruskea' tai 'keihäs', ehkä molemmat.
LÄHDE: ///http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm///, ///http://www.babynamenetwork.com/origin.cfm///.
Pukukoodeista löytyy suomeksi internetistä melko paljonkin linkkejä ja englanniksi vielä huomattavasti enemmän, mutta tässä esimerkiksi muutama suomenkielinen:
- http://www.amke.fi/www/fi/liitetiedostot/2013/DRESSCODE.pdf
- http://villisilkki.blogspot.fi/p/pukukoodi.html
- http://pukeutumisopas.wordpress.com/tilaisuuden-aika-ja-puku/
- http://www.olivialehti.fi/strictly-style/2011/01/pukukoodit/
Korean kielen kursseja järjestävät pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin seudun kesäyliopisto, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, kulttuurikeskus Caisa ja Kalliolan kansalaisopisto. Alla linkkejä kurssitietoihin:
https://www.kesayliopistopalvelut.fi/helsinginseutu/courses.asp#pos-1-3…
https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=korean+kieli
http://www.caisa.fi/kurssit/lasten
http://www.kalliola.fi/wp-content/uploads/2014/06/Kurssit_syksy_2014.pdf
Lukiovaihdosta kannattaa kysyä koulusta.
Muna- eli riippulukkoja on eri muotoisia. Olisikohan lukon muoto antanut nimen munalukolle? Alfred Kolehmaisen Lukkoperinne-kirjakaan ei anna tähän suoraan vastausta. Suomen kielen sanakirjoissakaan ei sanan alkuperää selvitetä.
Tässä joitakin kirjasarjoja, joista voisit pitää. Kaikkia näitä kirjoja saa lainaan kirjastosta.
- Matka alkaa, Iso Karhujärvi, Savuvuori (Etsijät-sarja) / Erin Hunter
- Sysimetsä, Maanalainen Sysimetsä (Sysimetsän kronikat -sarja / Colin Meloy
- Noidan veli, Tietäjän lapsuus, Taikuuden taakka, Kohtalon koukkuja (Chrestomancin maailmat -sarja) / Diana Wynne Jones
- Kultainen kompassi,Salaperäinen veitsi, Maaginen kaukoputki, (Universumien tomu -sarja / Philip Pullman
- Tulikärpäset, FC Tytsyt, Kasi kentälle!, Pusu ja pokaali, Huippuvalmentaja (Futistyttö-sarja) / Anneli Kanto
- Tuliterä, Tiera, Louhi (Sammon vartijat -sarja) / Timo Parvela
- Pikku vampyyri -sarja / Sommer-Bodenburg, Angela
Sivupiiri.fi-sivustolta saa myös...
Vakavan sairauden käsitettä käyttävät lähinnä useimmat vakuutusyhtiöt markkinoidessaan vakuutuksia ns. vakavan sairauden varalle. Tällaisia korvaukseen oikeuttavia sairauksia ovat esim. syöpä, sydäninfarkti, aivohalvaus, munuaisten vajaatoiminta, MS-tauti, sepelvaltimon ohitusleikkaus ja elin- tai luuydinsiirto.
Vakuutuksen saamisen/myöntämisen ehtona on hakijan antama terveysselvitys, josta käy ilmi, ettei hakija sairasta edellä mainittuja sairauksia ennen vakuutuksen ottoa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n peruskirjassa määritellään terveys täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. WHO:n tavoite on taata hyvä terveys kaikille ihmisille. Alla olevassa artikkelissa eri alojen asiantuntijat pohtivat sairauden/...
OECD:n taulukon mukaan suomalaisten keskimääräinen työtuntimäärä vuonna 2020 on ollut 1531, https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm.
Tilastokeskuksen artikkelissa ja taulukossa analysoidaan suomalaisten työtuntimäärää 2018, https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi…
En löytänyt erikseen opettajien työtuntimäärästä tietoa. Heidän varsinaista työtuntimäärä onkin vaikea tutkia, koska suurin osa työstä tehdään varsinaisten työtuntien ulkopuolella kurssien ja tuntien suunnittelussa, valmistelussa ja tehtävien, kokeiden ja muiden materiaalien kanssa työskentelyssä. Opettajan työskentelystä ja työtuntien määrästä voisi kysyä OAJ:sta, https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/. OAJ:n sivuilta...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee kivenheiton kuvainnolliseksi mitaksi varsinkin. lyhyehkölle etäisyydelle:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitään vähimmäis- tai eninmmäismittaa kivenheitolle ei liene määritelty.
Kysymykseenne ei löydy valitettavasti vastausta. Sanonnan syntyä on yritetty selvittää Itämerensuomalaista kielikartastoa varten, mutta se on jäänyt epäselväksi.
Slaten artikkelissa vuodelta 2013 kerrotaan, että Coca-Cola on brändinä arvokkaampi ja että perinteinen Coca-Cola on suosituin virvoitusjuoma Yhdysvalloissa. Tämä siitä huolimatta, että sokkotestien mukaan kuluttajat pitävät enemmän Pepsin mausta.
https://slate.com/business/2013/08/pepsi-paradox-why-people-prefer-coke…
Tätä eroa on selitetty tutkimuksissa juuri brändin vaikutuksella. Kuvantamistutkimuksessa Pepsi aktivoi tehokkaammin palkitsemisjärjestelmään kytkeytyviä aivoalueita, mutta aivokuoren toiminta kiihtyi, jos tutkittava tiesi juovansa Coca-Colaa. Brändiin samaistuminen muutti makukokemusta niin että Coca-Colan koettiin maistuvan paremmalta silloinkin, kun tutkittava oli sokkotestissä pitänyt enemmän Pepsin mausta.
https...
Korkea poolokaulus on tunnettu jo keskiajalla, mutta "poolokaulus" -nimityksen alkuperä on jäänyt hieman hämärän peittoon. Kaulus tunnetaan myös englanninkielisessä maailmassa nimillä "polo neck" ja "turtle neck".
"Polo shirt" -paidan historia on juontaa tennikseen. Paidan kehitti tennistähti René Lacoste 1920-luvulla. Peliuransa jälkeen hän loi paidasta menestyvän myyntituotteen, jonka myös hevospoolon pelaajat ottivat omakseen. Siitä nimi. Molempia paitatyyppejä yhdistää rento ja ilmava, pehmeä kangastyyppi.
Lisää aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Polo_shirt
https://tyylit.fi/olennaiset/miehen-kesatyyli-pikeepaita
Tarkan hinnan saa viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten. Hintoja voi myös etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ ja http://www.numismaatikko.fi/
Nuo Asta Ikosen kolme kirjaa eivät kerro samoista henkilöistä. Kaktus hangella kertoo 16-vuotiaasta Ninnusta.
Mia puolestaan käy peruskoulun viimeistä luokkaa.
Kettukujan tytöt kertoo Kaisusta, tähän kirjaan on kaksi jatko-osaa: Kettukujalta kuuluu. K 2001 ja Kettukuja vaarassa. K 2004.
Laurie Halse Andersonin Lukossa-kirjaan ei ole ilmestynyt jatko-osaa. Kirjailijasta ja myös tuosta palkitusta teoksesta (Speak) löytyy tietoja englanniksi seuraavalta sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-anderson-laurie.asp
Venäjän liikennemerkit kuvineen, liikennesäännöt ja liikennemerkkien kuvaukset löytyvät sivulta http://vase.ru/pdd/
Joitakin Neuvostoliiton tieliikenteessä käytettäviä merkkejä löytyy karttakirjoista
- Russia (Euro Road Atlas, 1996 sisälsi merkit koskien liikennerajoituksia, nähtävyyksiä ja suljetut alueet.
- Avtomobilist v Sankt-Peterburg, 1993 sisälsi myös muutaman merkin venäjänkielisin tekstein.
Lisätietoja saadaksesi voit ottaa yhteyden Autoliittoon, automatkailuosastolle, puhelin 09-7258 4460, sähköpostiosoite autoliitto@autoliitto.fi tai Autoliiton ulkomainen sisarjärjestö Valko-Venäjällä:
Belorussian Club of General Assistance and Automobile Service, puh (375 172) 23 10 55, 22 30 893 tai Venäjän liikenneministeriöön. Tai Suomi-...
"Suurvalta" on poliittinen termi, jolla ei ole yksiseliltteistä sisältöä. Suomenkielisen Wikipedian mukaan suurvaltoina voidaan pitää seuraavia: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Euroopan unioni ja Japani. Perinteisesti Euroopan unionin jäsenmaista on suurvaltoina pidetty Saksaa, Ranskaa ja Isoa-Britanniaa. Myös sellaiset valtiot kuten Brasilia ja Intia kuuluvat monen näkemyksen mukaan suurvaltoihin, vaikka niiden yleinen varallisuustaso on paljon alhaisempi. Joidenkin näkemysten mukaan jokainen valtio, jolla on toimiva ydinase, ovat omalla tavallaan suurvaltoja. Tämä määritelmä toisi joukkoon mukaan myös Pakistanin ja Israelin, joista jälkimmäinen ei ole virallisesti myöntänyt ydinasettaan sekä Pohjois-Korean, jonka ydinaseen toimivuudesta ei...
Kirjan "Paahde" (alkuperäiseltä nimeltään "Holes") tekijältä Louis Sacharilta ilmestyi tänä syksynä suomeksi kirja "Riskitekijä". Teos on alkuperäiseltä nimeltään "Small steps" ja se on julkaistu New Yorkissa vuonna 2006 eli kirja on suomennettu heti, kun se on ollut mahdollista. Vielä ei tiedetä aikooko kirjailija tehdä lisää jatko-osia.