Kysymykseen on hankala vastata, kun näillä sanoilla alkavia lauluja on Viola-tietokannan mukaan useampiakin. Listaan tähän jotain mahdollisia:
Jenni Vartiainen: Minä ja hän - Alkusanat "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut" (teksti Maria Rahikainen)
Laineen Kasperi: Sitten kun - alkusanat "Sit ku pääsen pois"
Ilona Korhonen: Sitten kun - alkusanat "Sitten kun surullinen sydämeni metsässä mustikkaa kantaa"
Pasi Kaunisto & Markku Aro: Sitten kun mä pääsen siviiliin (sävellys Toivo Kärki, sanat Vexi Salmi)
Cheek: Pelkkää puhetta - alkusanat "Sitten kun ollaan puhelimet kii-kii-kiinni"
Tuollaista eläkkeellepääsemislaulua Viola ei valitettavasti tunne lainkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ainakin noma-niminen infektiosairaus, joka tunnetaan myös nimellä cancrum oris (vesikuolio) voi aiheuttaa tällaisia kasvojen alueen epämuodostumia. Tauti voi saada hampaiston näyttämään epätavallisesti kehittyneeltä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Noma_(disease)
Vantaalla ei valitettavasti ole yhtään kokoelmaa, josta tämä löytyisi, mutta kaksi muuta löytyi muualta pääkaupunkiseudulta:
50 years of Cartoon Favourites -nimisessä kokoelmassa on tämänniminen kappale
* Espoon Tapiolan kirjaston musiikkiosasto
* Helsingin Paloheinän kirjasto
It's never too late to play piano -nimisessä kokoelmassa myös
* Töölön kirjasto
* Kontulan kirjasto
* Kauniaisten kirjasto
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Helsingin Sanomat on Suomessa varmasti paras lähde, kun tarvitsee etsiä suuria uutisia menneiltä vuosilta. Helmet-kirjastoissa on käytettävissä Helsingin Sanomien Aikakone-palvelu, jossa päivämäärän perusteella voi selailla digitoitua kyseisen päivän näköislehteä.
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
Internetissä on Valtion säädöstietopankki, jonka osoite on http://finlex.edita.fi/. Valitettavasti Maanhankintalain 396/1945 tekstiä ei kuitenkaan ole siellä. Tiedot lakiin myöhemmin tehdyistä muutoksista kuitenkin näkyvät.
Laki löytyy klikkaamalla palkkia Lainsäädäntö, jolloin on mahdollisuus tehdä haku sanalla maanhankintalaki. Tulostaulukossa on sarake, jonka otsiko on SMUR. Sarakkeen kuvaketta klikkaamalla saadaan esille lakia koskevat viitetiedot. Jos laista löytyisi myös teksti, olisi SDK-sarakkeessa kirjan kuva.
Lakiteksti löytyy Suomen asetuskokoelmasta vuodelta 1945. Asetuskokoelmat ovat Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjasto, Pasila) sekä joissakin maakuntakirjastoissa (mm. Espoo). Eduskunnan kirjastossa ne tietenkin myös...
Löytyy useasta kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Kaikki kappaleet ovat lainassa tällähetkellä. Varauksia ei kuitenkaan ole, joten kannattaa varata, vaikkapa
osoitteesta www.helmet.fi.(jos sinulla on tunnusluku,varaaminen onnistuu helmetin kautta.)
Ennen ehto eväkses löytyy Tauno Koskelan lausumana CD-levyltä Luuvartim Boja: Luanikast reissu - Raumlaissi veisui ja värsyi. Kyseinen levy on kuunneltavissa netissä Spotify musiikkipalvelussa. Palveluun täytyy rekisteröityä Facebookin kautta tai sähköpostiosoitteella. Toki levy on myös lainattavissa kirjastossa.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Darren Shania ja hänen teoksiaan koskevaan kysymykseen on vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a69460d1-d…
Oodista saamasi kirjastokortti on Helmet-kirjastokortti. Helmet-kirjastojen eKirjastossa ei ole Minna Canthin Kauppa-Lopoa, joten etänä et voi sitä kuunnella. Voit toki varata ja lainata sen cd-muotoisena äänikirjana. Halutessasi voit noutaa levyn vaikka Oodista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155989?lang=fin
Sääennusteissa toisinaan mukana oleva "tuntuu kuin" -lämpötilalukema pyrkii osoittamaan, miten ihminen aistii lämpötilan iholla. Lukeman laskemiseen vaikuttaa pakkasella tuulen voimakkuus, helteellä puolestaan ilman kosteus.
Ihmisen iholta haihtuu jatkuvasti lämpöä, ja mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän lämpöä häviää. Tuulen voimakkuus vauhdittaa lämmön haihtumista, ja vaikuttaa näin pakkasen purevuuteen. "Tuntuu kuin" -lämpötilan laskennassa kylmällä säällä huomioidaan pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus ihon pintalämpötilaan ja pintaverenkierron muutoksiin. Kuumalla säällä suuri ilmankosteus taas vähentää kosteuden haihtumista iholla, ja siksi ilma voi tuntua kuumemmalta kuin mitä on.
Sääennusteiden "tuntuu kuin" -...
Asiakastietokoneet uusitaan Helsingin kirjastoissa alkuvuoden 2023 aikana. Asiakaskoneissa käytössä oleva LibreOffice on vapaa, avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto. https://fi.libreoffice.org/tutustu/libreoffice/
LibreOfficen verkkosivuilta löytyy ohjeita työkalujen käyttöön: https://help.libreoffice.org/latest/fi/text/swriter/main0503.html?&DbPA…
Suomalaisista etunimistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistu muun muassa seuraavat teokset:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Lisää nimikirjoja löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www-osoite http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla nimet tai etunimet.
Nimitietoa netistä löytyy esimerkiksi Tampereen yliopiston Campus-lehden artikkelista (osoite http://www.uta.fi/campus/981/eka.htm ).
Myös KYSY KIRJASTONHOITAJALTA-palvelumme arkistosta saa lisätietoa (haku asiasanalla etunimet).
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
Kappaleen "Hän kahlaa kanssasi halki tulppaanien" on säveltänyt Måns Groundstroem ja sanoitus on merkitty Jarkko Laineen nimiin. Ikävä kyllä, Finna-hakupalvelun mukaan nuotinnosta ei ole saatavissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=H%C3%A4n+kahlaa+kanssasi+ha…
Seuraavista saattaa olla hyötyä:
Teoksessa suomen kulttuurihistoria 5 on puolen sivun mittainen artikkeli. Teos on hyllyssä mm. Leppävaaran kirjastossa Espoossa.
Tekijät: Seppälä, Mikko-Olavi
Nimeke: Tanner, J. Alfred : kuplettilaulaja ja lauluntekijä (1884-1927) / MOS
Julkaisussa: Suomen kulttuurihistoria. 5 : Viisisataa pienoiselämäkertaa ; Hakemisto / toimittajat Anssi Sinnemäki, Laura Nevanlinna. - Helsinki : Tammi, [2004]. - ISBN 951-31-1846-0 (sid.), s. 271
Tekijät: Jauhiainen, Lauri
Nimeke: Savolaisia kupletin ja iskelmän taitajia
Aineisto: artikkeli kokoomateoksessa, joka löytyy mm. Leppävaaran kirjastosta.
Teoksen kieli: fin
Kohdehenkilö: Salomaa, Hiski
Pekkarinen, Tatu
Tanner, J. Alfred (Johan Alfred)
Leskinen, Juice
Jauhiainen...
Julkaisussa Pohjois-Karjalan arvokkaat kulttuuriympäristökohteet kunnittain (http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=xm3350414374… , pdf-tiedosto) mainitaan Joki-Vastimon järvi sivulla 73. Useiden paikkakuntien tsasounat mainitaan, mutta ei Vastimon.
Googlen hakulauseella vastimo OR vastimon löytyy muutamia sivuja, joissa mainitaan po. paikkakunta. Sivut eivät kuitenkaan vaikuta kiinnostavilta; Vastimon nimi mainitaan vain esimerkiksi yrityksen kotipaikkana. Nurmeksen Internet-sivuilla ei Vastimoa mainita.
Pääkaupunkiseudun, maakuntakirjastojen (mm. Joensuun kaupunginkirjaston) ja tieteellisten kirjastojen tietokannoissa ei ole kirjoja, joiden tietokannassa oleviin tietoihin sana Vastimo sisältyisi.
Nurmeksen...
