Tuo pdf löytyy Vihreän kirjaston sivulta, https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto/kirjastojen-hiilijalanjalkilaskenta.Tietoa Vihreä kirjasto -hankkeesta ja yhteystiedot, Kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanke | Kirjastot.fi
Aiheesta löytyy kaksikin hyvää teosta: Heinisuo, Rami: Elektronisen viittaamisen opas.Jyväskylän yliopiston kirjasto 1996 ja Ekholm, Kai: Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas. BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yli sata tietoyhteiskunta-aiheista kirjaa, joista kuitenkin vain muutamat näyttävät käsittelevän tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä esimerkkeinä ovat "Tietoyhteiskunta seisakkeella" (1999), "Tuleva tuhat" (1999) ja Yrjö Ahmavaaran "Hyvinvointivaltion tabut" (1998). Lisää nimekkeitä löydät selaamalla kirjaston
aineistorekisteriä osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Käytä hakusanaa tietoyhteiskunta.
Kotimaisten aikakauslehtien viitetietokannasta Aleksista löytyy joitakin aiheeseen sopivia artikkeleita, kuten esimerkiksi Mäkinen, Eija: "Syrjäytyvätkö ikäihmiset tietoyhteiskunnasta" (Kotiliesi 1999:20, s. 22-28), Ekberg, Jan: "Sekä Euroopan että Suomen...
Sopisiko esimerkiksi A.S. Byattin Ragnarök: Jumalten tuho? Hieno, runollinen ja tiivis teos, ei ole mikään tiiliskivi, eikä myöskään fantasiagenreä. Teos kertoo nuoresta tytöstä, joka on Englannin maaseudulla paossa toisen maailmansodan pommituksia ja uppoutuu lukemaan skandinaavisia jumaltaruja. Tytön kertomus on oikeastaan enemmän kehyskertomus, joka nivoutuu hienosti skandinaavisten tarujen maailmaan.
Suomalaisesta mytologiasta ammentavista romaaneista taas voisin vinkata vaikkapa Johanna Sinisalon teosta Sankarit, jossa Kalevalan hahmot saavat romaanissa uudet elämät rocktähtinä, misseinä, tietokonevelhoina, huippu-urheilijoina jne 1990-luvun Suomessa. Tai Seija Vilenin romaania Pohjan akka, jossa Kalevalan...
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-...
Täma Markku Pölösen tv-sarjassa Karjalan kunnailla soiva Vesa Mäkisen säveltämä kappale löytyy cd-levyltä, mutta valitettavasti kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä nuottia:
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tango+Miikkula&type=AllFi…
Samassa viestiketjussa pilponaati on kuultu myös pohjalaisen ja karjalaisen suusta. Vauva.fi keskusteluissa myös Heinolassa ja savonmaalla.
Löysin myös Pilponaatti yhtyeen jo vuodelta 2003. Onko yhtye ottanut nimen limpsalta vaiko limpsa yhtyeeltä. Ehkä joku kommentoija osaa vastata tarkemmin.
https://m.facebook.com/pages/category/Musician-Band/Pilponaatti-192603047589038/?locale2=fi_FI
Leena Krohnin suomennos Nils Ferlinin runosta löytyy kokoelmasta Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja (WSOY, 1985). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa. Tässä linkki saatavuustietoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1088131
Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki.
Lahden kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Pakana lehteä. Turun ja Salon kaupunginkirjastoissa on vuoden 1989 numero. Jos haluatte kaukolainata tämän lehden, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten osaston tietopalveluun.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmassa on Pakana lehden numeroita. Helsingin yliopiston kirjasto ei lähetä näitä lehtiä kaukolainaksi, joten Teidän pitäisi mennä yliopiston kirjastoon niitä lukemaan. Helsingin yliopiston kirjastosta ilmoitettiin, että ennenkuin menette yliopiston kirjastoon, olisi hyvä soittaa etukäteen lainaustoimistoon (puh. 09-19123196) ja varata lehdet lukusalikäyttöön.
J.K. Ihalainen on julkaissut kirjan Paimentolaisten ja alkuperäiskansojen asumukset....
Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia...
Hei,
lähes kaikesta siitä materiaalista mitä ei kotikuntasi kirjastossa ole, voi tehdä kaukolainapyynnön. Kaukolainaus on aina maksullista ja sen hoitaa asiakkaan kotikunnan kirjasto. Kaukolainapyynnössä kannattaa esittää niin tarkat tiedot kuin mahdollista haluamastasi materiaalista esimerkiksi artikkelista kirjoittajan nimi, artikkelin nimi, missä teoksessa tai lehdessä artikkeli on, mielellään vielä painovuosi ja lehden numero. Mutta jos Sinulla ei näitä kaikkia tietoja ole, niin pyynnön voi tehdä niillä tiedoilla mitä Sinulla on käytettäissä. Suurin osa kirjastojen materiaaleista on kaukolainattavissa.
Raahen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaukolainapyyntölomake, jolla voi tehdä kaukolainatilauksen. Osoite löytyy osoitteesta:...
Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle...
World Parrot Trust- sivustolla on luettelo ainakin kaikkein uhanalaisimmista papukaijoista. Projects-otsikon alta löydät 12 kaikkein uhanalaisinta papukaijaa ja nimiä klikkaamalla saat niistä kauniit kuvat esiin:
http://www.worldparrottrust.org/
Suomenkieliset nimet löydät "Birdlife" yhdistyksen sivustoilta ; klikkaa vasemmassa alalaidassa HAKEMISTO ja siinä keskivaiheilla on kohta "nimistöhaku".(Huomaa isot alkukirjaimet esim. Golden Conure).
http://www.birdlife.fi/
Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten...
Finna.fi -haku kertoo, että Jyväskylän yliopiston kirjasto säilyttää Lalli-lehden vuosikertoja mikrofilmattuina.
https://finna.fi/Record/jykdok.175485
Kenties kaipaamasi numeron voisi tulostaa tai mikrofilmin kaukolainata. Kirjaston tietopalvelu osaa vastata tähän. jykneuvonta@library.jyu.fi
Tarkoittanet laulua "And all that jazz" John Kanderin säveltämästä ja Fred Ebbin sanoittamasta musikaalista "Chicago", josta on tehty myös elokuva. Kaikkia mahdollisia nuotteja en pysty katsomaan, mutta niissä, jotka pystyin katsomaan ja joissa on pianosäestys ja melodia omalla viivastollaan laulajalle, on kaikissa laulun lopussa lyhyt osuus, jossa on stemma myös kuorolle omalla viivastollaan, näin esimerkiksi nuotissa Kander, John: "The Kander & Ebb collection : piano, vocal" (Hal Leonard, [2004]).
Musikaalin lauluja löytyy myös seuraavista nuoteista (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit):
Kander, John: Chicago : movie vocal selections (International Music Publications, [2003], 94 sivua, 13 laulua)
Kander, John: Chicago :...
Etsimäsi kirja voisi olla Bernhard Schlinkin Lukija (Der Vorleser, suom. Oili Suominen, 1998).
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510491102…
Suomennoksesta on otettu useita painoksia. Helmet-haulla voi tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
