Helsingin kaupunginkirjastoon tilataan sellaista materiaalia, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lainat tilataan kirjastosta kirjastoon. Suomesta ja Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa 4 euroa. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko kirjastossa tai tämän linkin kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Täältä löydät lisää tietoa kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun?
Muistilistatoiminta on tarkoitettu nimenomaan asiakkaan omaan käyttöön, eikä kirjaston henkilökunta eikä kukaan muukaan pääse tutkimaan yksittäisen asiakkaan muistilistoja. Kun kirjaudut HelMet-verkkokirjastossa omiin tietoihisi, pääset tallentamaan teoksia muistilistoillesi. Ohjeet niiden käyttöön löytyvät uudemman HelMet-haun alareunassa olevasta linkistä "Ohjeita" ( http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) ja perinteisessä HelMet-haussa kohdasta "Ohjeita" -> "Muistilistani" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ).
Kyseinen Kaarlo Sarkian runo Elämän malja on yhdeksäs runo sikermästä Tuskan hukuttaminen, joka sisältyy kokoelmaan Kohtalon vaaka (1943). Runo on luettavissa mm. Kaarlo Sarkian runojen kokoelmasta Runot vuodelta 1948.
Saat runon sähköpostiisi.
Sarkia Kaarlo: Runot (WSOY, 1948)
Kun kirjasto hankkii kokoelmiinsa elokuvan, sen on samalla hankittava sille lainausoikeus. Lainausoikeuden hankkii elokuvan myyjä. Oikeus lainata maksaa melkoisesti: kirjastoille elokuvat ovatkin paljon kalliimpia kuin yksityiselle ostajalle.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla, ja useimmilla muillakin Suomen kirjastoilla, on tietyt, kilpailutetut myyjät, jotka siis tarjoavat vain elokuvia, joille on hankittu lainausoikeus.
Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
Hei,
Tunnusmerkit sopivat muutamaan elokuvaan, mutta eritoten Ettore Scolan elokuvaan Rumat, likaiset ja ilkeät ( Brutti, sporchi e cattivi), 1976.
Suomen teatteriensi-ilta päivämäärä:
17.11.1989
Suomen teatteriensi-ilta paikat:
Andorra
Televisioesitykset:
21.06.2008, FST5
19.07.1986, TV2
26.01.1992, TV3
13.12.2018, Yle Teema & Fem [Kino Klassikko]
Lähteitä:
Kavi Finna https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133729
Pekka Eronen:
Slummien kurjuutta kuvaava italialaiselokuva käy moraalisesta pikatestistä: Kuuluuko köyhän pysyäkin kyykyssä?. Keskipohjanmaa
To 13.12.2018. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/557782
...
Lapsuuden traumat ovat varsin monen psykologisen romaanin teemana, mutta niihin liittyvää omaeläkerrallista ainesta on enemmän tai vähemmän esim. seuraavien kirjailijoiden teoksissa:
Kreetta Onkelin Ilonen talo
Susanna Alakosken Sikalat
Antti Röngän Jalat ilmassa
Tuomas Kyrön Kirjoituskonevaras
Samuli Laihon Lasiseinä
Peter Franzénin Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä
Taija Tuomisen Tiikerihai ja Kuningaskobra
Riina Mattilan Eloonjäämisoppi
Tuosta halukkuudesta antaa opinnäytetyötäsi varten haastattelu sinun on kysyttävä kirjailijoilta itseltään. Uskoisin, että haastattelupyynnön voisi esittää tietylle kirjailijalle vaikkapa hänen kustantajansa välityksellä.
Lukemaan opettamiseen voisi saada vinkkejä esim. seuraavista kirjoista:
Sarmavuori, Katri: "Alkuaskelet äidinkieleen ja kirjallisuuteen"
Järvinen, Arja: "Tarinatiikeri : esiopetus : opaskirja"
Huovi, Hannele: "Salainen maa : esiopetus"
Sitten on olemassa cd-rom: "Eskari : suuri kilpailu"
Tavutettuja lastenkirjojahan on myös saatavana.
Näyttelijä Davis Thewlisin muodonmuutoksessa ihmissudeksi käytettiin useampaa tekniikkaa. Näyttelijää meikattiin otosten välillä näyttämään yhä enemmän ihmissudelta. Elokuvassa käytettiin myös ihmissusipukua ja tietokoneella tehtyjä tehosteita. Näiden eri tekniikoiden yhdistelmästä syntyi elokuvassa nähty saumaton muuttuminen ihmissudeksi.
Lisätietoa: Creating the world of Harry Potter, part 3 : creatures ja Inside the creature shop -lyhytelokuvat Harry Potter ja Azkabanin vanki -elokuvan DVD-lisämateriaaleissa.
Videot löytyvät myös Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=I8Qb8GjYDno
https://www.youtube.com/watch?v=y1EbuPI4CI8
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Mongolialaisia romaaneja ei valitettavasti näy suomennetun, eikä Mongolia-aiheisten kirjojenkaan joukko järin suuri ole. Jos keskitytään romaaneihin, joissa Mongolia sinänsä on keskeinen aihe tai tärkeä tapahtumapaikka, tarjolle jää oikeastaan vain englantilaisen Conn Igguldenin historiallinen Valloittaja-sarja, jota tähän mennessä on suomennettu neljä osaa (Tasankojen susi, Nuolten herrat, Kunnian kentät ja Hopeinen valtakunta). Sarjan viides osa Conqueror ilmestyi vastikään alkukielisenä; se saataneen suomeksi vuoden 2012 aikana.
Hei,
erilaiset keräilysarjat olivat Saksassa erittäin suosittuja vuosien 1926 ja 1945 välillä. Vielä nykyisinkin tunnetaan n. 700 erilaista tuon aikakauden albumeihin kerättävää keräilysarjaa, lisäksi on vielä n. 420 sarjaa, joita varten ei erityistä albumia ollut. Kuvia on ollut erikokoisia ja eri aihepiireistä.
Tunnetuin kuvasarjoja albumeihin painattanut yhtiö oli savuketehdas Reemtsma, jonka mukaan noita kuvia alettiin nimittää tupakkakuviksi eli Zigarettenbilder.Savukerasioissa oli numeroitu kuponki, joita keräämällä ja useampia savukefirmaan kerralla lähettämällä sai paluupostissa 25, 50 tai jopa 100 keräilykuvaa.
Ainakin osassa albumeista on keräilykuvien kautta saatu kerätyksi myös tekstiosuus.Kuvia on painettu myös niin paljon,...
Teoksessa Lukeva ja kirjoittava työläinen on artikkeli, Pia Koivunen: Neuvostoliiton Komsomol-nuoret lukutaidottomuutta likvidoimassa.
1980 on julkaistu Iljinski, Igor: Komsomol.
Google Books: Gorsuch Anne E: Youth in revolutionary Russia (abstrakti löytyy netistä) samoin Google Books Neumann Matthias: The Communist Youth League and the Transformation of the Soviet Union, 1917-1932.
Koivusen teos Uuden maailman lähettiläät on netissä https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93071/gradu00804.pdf?seque… .
Internetistä löytyy opinnäytetyö Ystävyyden monet kasvot https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26623. Kohdeyhteisönä on mainittu Komsomol.
Melindassa, kirjastojen yhteistyökannassa on useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä...
En valitettavasti voi, sillä hänestä on niukasti tietoa saatavilla. Kirjasampo.fi-palvelusta löytyy lista hänen teoksistaan.
Kirjoistakaan ei löytynyt tietoja Gabi Adamista.
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista löytyy internetistä aineistoa kohtalaisesti. Linkkejä on koottu Monikulttuurinen kirjasto -sivuston maailma-infoon http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm , tästä voi valita maan (Viro), erityisesti linkkiosasto Art, Culture and Literature sisältänee etsimäänne aineistoa.
Jos kysymyksesi tarkoittaa Kiinasta tulleita vaikutteita Euroopan koristetaiteisiin ja sisustukseen, niin tästä aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
1) Suomen museo 2000: sivut 49-63: Jouni Kuurna: Chinoiserie Suomessa 1700-luvulla.
2) Huotari: Kiinan kulttuuri, 3. uud. p. 1999: sivulta 516 alkaen.
3) Hagelstam: Suuri antiikkikirja: sivulta 53 alkaen.
Tarvittaessa voit tulla kirjastoon etsimään lisää tietoa muista antiikkikirjoista.
