Richard Kovacevich ja Bill Gates ovat kumpikin esittäneet kyseisen ajatuksen julkisuudessa.
Saksalaislähteen mukaan Bill Gates esitti tunnetun lausahduksen jo vuonna 1994. (https://www.de.capgemini-consulting.com/blog/digital-transformation-blo… )
Richard Kovacevichin lausui puolestaan saman ajatuksen vuonna 1998. (http://archive.fortune.com/magazines/fortune/fortune_archive/1998/07/06… )
Muutkin henkilöt ovat siteeranneet samaa lausetta, muun muassa Ralph Hamers vuonna 2014. (http://www.bobsguide.com/guide/news/2014/Oct/31/banking-is-necessary-bu… )
Tässä joitakin runovinkkejä.
Itkonen, Jukka: Laulavat lenkkitossut
Kanto, Anneli: Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä
Koskinen, Juha-Pekka: Kauhea Gabriel Hullo
Laukkanen, Jukka: Vänkylöitä
Lehtinen, Emilia: Ohjeita lohikäärmeiden kasvattajille
Ollikainen, Aki: Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen
Parkkinen, Jukka: Sananjalkoja metsäpolulla
Suomen lasten runotar
Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
Suomen kansallisbibliografian (Fennica) mukaan E. Whartonilta on suomennettu vain Viattomuuden aika (The Age of Innocence) ja Säätynsä uhri (The House of Mirth). Kustantajien uutuksistakaan ei suomennosta löytynyt.
Pro gradua tai muuta opinnäytetyötä tehtäessä kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelee. Esimerkiksi yliopistojen kirjastoilla on käytössään paljon laajemmin tietokantoja ja muita tiedonlähteitä kuin yleisillä kirjastoilla.
Oulun yliopiston kirjastolla tiedonlähteet on jaoteltu kirjaston www-sivuille tieteenaloittain. Eri alojen tiedonlähteet löytyvät sivulta
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=2
ja ne ovat käytettävissä Oulun yliopiston kirjastolla. Kirjasto antaa myös tiedonhaun ohjausta opinnäytetyön tekijälle.
Hei!
Tätä kirjaa ei valitettavasti löydy vielä Helmet-tietokannastamme, mutta epäilemättä teos on tulossa kokoelmiimme. Kun teoksesta näkyy kappaleita verkkokirjastossamme, on teos tilattavissa. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Lauri Silvanderin artikkeli Ilta-Sanomissa "Maamme: Luonnoltaan ylivertainen - tällainen on Lappi marraskuussa 2017" sisältää luonnohdintoja lappilaisista:
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005477843.html
Iltalehdessä on julkaistu artikkeli "Mihin Suomi-heimoon sinä kuulut?", johon on koottu stereotyyppisiä käsityksiä eri maakuntien asukkaista. Mukana on myös lappilaisiin liittyviä luonnehdintoja:
https://www.iltalehti.fi/fiidifi/a/2013120417794935
Lapista on kirjoitettu paljon runoja. Kysy kirjastonhoitajasta löytyy ansiokas vastaus, johon on listattu Lappia käsitteleviä runoja:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisin-loytaa-lappi-aiheisia?langua…
Lisäksi kannattaa selata Kirjasammosta Lappiin liittyviä runokokoelmia:
https://www....
Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Richard Wrightin romaanissa Amerikan poika Bigger Thomas surmaa Mary Daltonin, joka on 23-vuotias.
Richard Wright: Amerikan poika (Native Son, suom. Eva Siikarla ja Antero Tiusanen, 1972, s. 375)
Hei!Valitettavasti kuvaamaasi kirjaa ei ole löytynyt. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista teoksen?Kysymyksesi on välitetty myös valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme sinulle, jos kirja tunnistetaan siellä.
Moi! Kuvauksestasi tuli ensimmäisenä mieleen Nicky Cruzin "Juokse poika juokse". Kirja on karu klassikko ja muistan itsekin ala-asteella lukeneeni sen ensimmäistä kertaa. En tiedä luettaisiinko sitä nykyään ala-asteella, mutta minulle se on yhä yksi tärkeimpiä kirjoja. Tuossa vielä kirjan kansi. Toivottavasti arvaukseni osui oikeaan ja hyvää juhannusta!
Tarkoittamanne kirja saattaa olla Efraim Briem- nimisen kirkonmiehen kirja "Jehovas vittnen". Lahden kaupunginkirjastossa se on suomennoksena nimellä "Totuus jehovan todistajista". Julkaistu suomeksi 1945.
Briem eli 1890-1945 ja hänestä sanotaan mm.: kyrkoherde i Stävie, professor i religionshistoria. Hän on julkaissut myös muita kirjoja ja kirjoituksia kuin käsillä oleva.
Internet-haku Googleen kirjoittamalla "Efraim Briem", tuli muutamia viitteitä.
Aiheesta on (myös Lahdessa) lukuisia Suomessa myöhemmin julkaistuja kirjoja.
Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan...
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings
Nuottikokoelmassa Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä (1990) on melodia, kosketinsoitinsäestys ja sointumerkit John Lennonin ja Paull McCartneyn kappaleeseen World without love eli Maailma ilman rakkautta.Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Tiedostojen siirtoa käsitellään monessakin alan kirjassa. Tässä kaksi viitettä: 1) Petteri Järvisen Internet : verkkojen verkko. Sähköpostin tiedostoliitteet 4. luvussa sivulla 78. 7. luvussa tiedostojen siirto käyttäen FTP:tä sivulla 173. 2) Internetin käyttäjän opas 2000 / Hintikka, Kaartinen, Lepistö. 6. luvussa sähköposti, ja tiedostoliitteet s. 78. 10. luvussa tiedostojen siirto FTP:llä s. 166.
Tiedostojen siirtoa käsitteleviä suomenkielisiä internetsivustoja saa esiin hakupalveluista (ainakin Google, Evreka.fi ja Alta Vista) käyttämällä hakuehtona sanaparia tiedostojen siirtäminen. Haun voi tehdä näiden hakupalvelujen omilta sivuilta, mutta sen pääsee tekemään myös yleisten kirjastojen aloitussivulta osoitteesta http://...
Löydät linkkejä eurooppalaisiin kirjastojärjestöihin EBLIDA:n
(European Bureau of Library, Information and Documentation Associations)
sivuilta: http://www.eblida.org/eurasso.htm. Suomen yleisten kirjastojen
sivulta (http://www.kirjastot.fi/ -Kirjastoala - Järjestöt) löytyy
linkkejä myös USA:n järjestöihin. Järjestöjen sivuilla on usein myös tapahtumakalentereita.
