TEPA-termipankki määrittää laajakaistaisen: "tavallista leveämpää taajuuskaistaa käyttävä". Television kohdalla mainitaan, että laajakaistaisena pidetään järjestelmää, jossa on ainakin 25 kanavaa käytettävissä samanaikaisesti.
Laajakaistan termipankki määrittää tietoliikenneyhteydeksi, jonka avulla tiedon siirtäminen verkosta käyttäjälle on nopeaa. Vuoden 2015 määritelmän mukaan laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden täytyy olla vähintään 256 kilobittiä sekunnissa. Vuoden 2012 laajakaistasanasto pyrkii määrittelemään, minkälaisista yhteyksistä on kyse.
Wikipediassa mainitaan, että laajakaistaisella tietoliikenneyhteydellä voidaan tarkoittaa laajakaistaista Internet-yhteyttä tai laajakaistaista modulointitekniikkaa....
Sanomalehden ulkoasua ja rakennetta käsitellään esimerkiksi Hannu Pulkkisen tutkimuksessa Uutisten arkkitehtuuri: Sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18558
"Etusivu tarkoittaa lehden sivua yksi. Premiääri eli premi tarkoittaa etusivun tehtävää täyttävää sivua, mutta voi sijaita myös lehden sisäsivuilla. Etusivulla tai premiäärillä esitellään lehden pääuutisaiheet."
Myös Anne Kettusen opinnäytetyö Taiton anatomiasta käsittelee käsittelee sanomalehtiä, niiden sivuja ja aukeamia ja lehtien taittoa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74563/Opinnaytetyo_2014_A…
Pekka Mervolan väitöskirja Kirja, kirjavampi, sanomalehti : ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-...
Paras yleisesitys Venäjän sotavoimasta autonomian ajan Suomessa on verkossakin saatavilla oleva Pertti Luntisen The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918 (Suomen historiallinen seura 1997). Akateemisempia tutkimuksia santarmilaitoksesta voisivat olla esimerkiksi seuraavat kirjat ja artikkelit:Halén, H. (2013). Santarmisto Suomessa: Suomenmaalainen santarmikunta 1817-1917 = Žandarmy v Finlândii 1817-1917. [Harry Halén].Iljin, I. (2023). Santarmisto - sotilaallisesti järjestetty poliisiviranomainen. Sotilasaikakauslehti: Upseeriliiton julkaisu, 98(4), 34-39.Jussila, O. (1976). Suomen santarmihallituksen toiminnasta toisella sortokaudella. Historiallinen aikakauskirja, 197-210. Jussila, O. (1994). Keisarikunnan...
Muuta neuvoa on vaikea antaa, kuin että kokeilisitte esim. lehtien ostetaan palstoja (usein valitettavasti maksullisia). Netistäkin löytyy ko. palstoja ( esim. http://www.netikka.fi/). Voisit koettaa selata myös tällaista sivustoa kuin
http://www.tie.to/antikvariaatit/
Tietysti voit myös koettaa painostaa kustantajaa julkaisemaan teoksesta uuden painoksen.
Mutta pystyt tietenkin lainaamaan kirjan kirjastosta. Vaasan kirjastoista pääkirjastossa ja Palosaaren sivukirjastossa on tuo kirja lainattavissa.
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Ilta Iisalmessa" en löytänyt sellaista nuottia, jonka voisi lainata kirjastosta. "Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan mukaan nuotin kustantaja on Fazer. Kirjan tietojen perusteella tähän kappaleeseen on julkaistu nuotti, mutta sellaista en onnistunut löytämään Finna-hakupalvelun kautta. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kopio sävellyskäsikirjoituksesta.Lähteitä:Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki:https://www.doria.fi/handle/10024/95721Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuomessa kustannetut sävelteokset (Musiikkikustantajat, 1993)
Kirjastot.fi-portaalin sivulla http://www.kirjastot.fi/kirjastot/muu_aineistohaku.asp#tulos on eri kirjastojen valikoimaluetteloita. Roma-tietokannasta, http://www.pori.fi/kirjasto/roma/romahakubl.html, voi etsiä vanhempaa suomalaista kaunokirjallisuutta aiheittain. Kiiltomato-sivuilla, http://www.kiiltomato.net, on kirjallisuusarvosteluja luokittain.
Kirjojenvaihtopiste toimii itsepalveluperiaatteella. Meidän on mahdoton sinällään seurata, mitä kirjoja pisteeseen tulee, ja mitä sieltä menee. Joten tietyn kirjan seuraaminen ja varaaminen ei onnistu kirjaston henkilökunnan kautta. Voin vain neuvoa, että käyt itse säännöllisesti katsomassa kirjanvaihtopistettämme ja toivottavasti tärppää etsimäsi kirjan kanssa!
Pääsääntöisesti Suomen kirjastot ovat avoimia kirjastoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä, näin myös siis Aalto-yliopiston kirjastot ja muut korkeakoulukirjastot. Samoin on laita erikoiskirjastojen, joihin Eduskunnan kirjasto kuuluu.
Kirjastoilla on omat korttinsa. Kortin saat käydessäsi kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus.
http://lib.aalto.fi/fi/
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Voisikohan etsimänne kirja olla Antti Tuurin "Lakeuden kutsu" vuodelta 1997?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voitte lukea kirjan kuvauksen.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51347#.VPcMFfM8J1M
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Valitettavasti jos olet käyttänyt kirjastokorttiasi viimeksi vuonna 2016, se on vanhentunut. Kirjastokorttien uusimista muilla keinoin kuin henkilökohtaisesti kirjastossa käymällä tutkitaan parhaillaan koronan aiheuttaman sulun vuoksi. Normaalisti henkilökohtainen käynti kirjastossa on välttämätön.
Seuraa tilannetta Helmetin koronatiedotteesta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasi…
Tienvarsien etäisyystaulujen osoittamat etäisyydet tiettyyn paikkakuntaan mitataan mittauspisteestä, joka on yleensä kyseisen paikkakunnan keskustassa, usein lähellä kirkkoa, toria tai muuta keskeistä kohdetta. Tarkempaa tietoa mittauspisteestä, josta Heinolan etäisyydet mitataan ei löytynyt.
Voisit verrata hyönteistäsi Luontoportin hyönteiskuviin. Muistuttaisiko joku niistä sinun toukkaasi?
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset&pg=14
Voit tehdä tunnistusta myös Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivuston avulla. Sivulla on myös ohjeet tuholaisten hävittämiseksi.
Voit lähettää kysymyksen myös Ylen luontoiltaan https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Suomussalmen kirjasto ei valitettavasti kuulu täman Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten viestinne ei tätä kautta päädy oikealle taholle. Suosittelenkin, että otatte yhteyttä suoraan Suomussalmen kirjastoon, joko sähköpostitse osoitteella paakirjasto@suomussalmi.fi
tai muulla tavoin. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/kirjasto…
Mikäli kirjastolla ei mainitsemaanne julkaisua ennestään ole, se saattaisi hyvinkin olla tervetullut lisä kokoelmiin.
Yksi ehdokas orpopoika Matista kertovaksi runomuotoiseksi tarinaksi on Aagot von Troilin Taikahattu (Kuvataide, 1935). Siinä orpo Matti-poika auttaa vanhusta taakan kantamisessa ja saa palkkioksi taikahatun, jonka avulla Matista tulee lopulta prinssi ja hän nai kuninkaantyttären.
Lainahöyhenissä DVD:tä ei Kyydistä löydy. Sen niminen Tom ja Jerry DVD löytyy ainakin Tampereelta, mutta olettaisin, että tarkoitat Lainahöyhenissä (The Birdcage) nimistä elokuvaa ja sen DVD-versiota ei kirjastoista tunnu löytyvän.
Kuvassa näyttäisi olevan Narvik-kilpi (Narvikschild) tai sellaisen myöhempi kopio. Kilpi myönnettiin Narvikin taisteluun 1940 osallistuneille saksalaisille joukoille.
Lisätietoja esim.
https://en.wikipedia.org/wiki/Narvik_Shield
https://en.wikipedia.org/wiki/Cuff_shield_(Wehrmacht)
https://www.wehrmacht-awards.com/campaign_awards/shields/narvik.htm
Teoksessa Ydinvoima ja innovaatiot (2008) käsitellään myös toriumia (s. 23-27). Kirjan saatavuus selviää Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.631957 mutta se on luettavissa myös PDF-muodossa Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla https://energia.fi/files/276/ydinvoima_ja_innovaatiot.pdf
