Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta (http://www.kopiosto.fi/fi_FI/ ) kerrottiin, että karttoihin pätevät samat tekijänoikeussäännökset kuin muihinkin teoksiin. Eli tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Näinhän tämän kartan kohdalla voi hyvinkin olla, mutta varmasti sitä ei voi tietää. Karttaa käytettäessä on tietysti myös lähde mainittava.
Eli valitettavasti pitäisi löytää tiedot kartasta ennen sen käyttöä.
Hei, löydät matkaoppaita kaikista haluamistasi kaupungeista (paitsi Stresasta) HelMetin kautta laittamalla hakuun sanan "matkaoppaat" ja kaupungin nimi. Stresasta tietoja löytyy varmastikin Italian matkaoppaista eli "matkaoppaat Italia" tai tarkemmin Pohjois-Italia.
Tarkenna hakua -linkin kautta voit rajata sanahakua etukäteen aineistolajin, kielen, kirjaston ja ilmestymisvuoden mukaan. Jos haluat muuttaa rajauksia jälkikäteen, käytä selaimen "Takaisin/Back" -painiketta.
Tulosluettelo järjestyy relevanssin mukaan. Voit jälkikäteen järjestää tulosluettelon ilmestymisvuoden tai aakkosjärjestyksen mukaan tai voit valita muun kuin relevanssijärjestyksen jo hakua tehdessäsi.
Tässä lista Taavi Soininvaaran kirjoista ilmestymisjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:
Ebola-Helsinki, Tammi (2000)
Inferno.fi (Tammi, 2001)
Koston komissio (Tammi, 2002)
Ikuisesti paha (Tammi, 2003)
Vihan enkeli (Tammi, 2004)
Pimeyden ydin (Tammi, 2005)
Marsalkan miekka (Tammi, 2006)
Jumalten sota (Tammi, 2007)
Rikollisen kaunis (Tammi, 2008)
Kriittinen tiheys (Tammi, 2009)
Pakonopeus (Otava, 2010)
Soininvaara on julkaissut myös muutaman novellin eri kokoelmissa, ollut mukana kirjoittamassa useiden dekkaristien yhdessä laatimaa teosta ”Kultainen Peura” ja kirjoittanut yhden Korkeajännitys-tarinan. Tuotanto löytyy listattuna Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=….
”Kriittinen...
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina...
Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Satakirjastojen verkkokirjastossa lainahistoria ei vielä näy. Se kuitenkin tallentuu koko ajan jatkossakin niille asiakkaille, jotka ovat sen ottaneet käyttöön. Jossain vaiheessa sitä pystytään myös näyttämään Finnassa, mutta aikataulu ei ole vielä tiedossa.
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
Kirjallisia lähteitä Forskullasta on hyvin vähän. Tietoja on kysytty Heinolan kaupunginmuseon amanuenssilta, joka epäili, että kysyjä saattaisi tarkoittaa Siltasaaren puolella olevaa huvimajaa. Tämä rakennus on jossain vaiheessa siirretty Heinolan rantapuistosta Siltasaareen.
Forskullan päärakennus on 1872 valmistunut viinatehtailijan kodiksi ja konttoriksi. Nykyisin se toimii tilausravintolana. Yhteystiedot löytyvät hotelli Kumpelin sivuilta https://www.kumpeli.fi/yhteystiedot/
Ehkäpä paikan nykyisillä omistajilla on tietoa huvimajastakin.
Suomi.fi-verkkosivuston mukaan yksityiskohtaista eläkeneuvontaa työeläkkeestäsi, vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeisiin liittyen saat omasta työeläkelaitoksestasi. Jos et tiedä omaa työeläkelaitostasi, voit selvittää sen kirjautumalla Siirry työeläkelaitoksesi palveluun.
https://www.suomi.fi/palvelut/elakeneuvonta-elaketurvakeskus/3b872596-e…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kuppi kuuluu Arabian LT-mallistoon ja sen on suunnitellut Olga Osol. Mallisto oli tuotannossa 1956-1966. Astiaston suurinta kuppia on kutsuttu myös kaakaokupiksi. Malliston ruskea puhalluskoriste Kesto sai rinnalleen myös ruskeita siirtokuvia.Lähde:Leppänen, Helena: Arabian kahvikupit 1916-2016(2016)
Liikkeelle voisi lähteä, jos aihe on vieraampi, taustatiedon etsimisestä. Itse jouduin näin tekemään, ja hakusanalla ias-standardit löysin Googlella (http://www.google.com) aiheesta taustatietoa. Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html) löytyy asiasana tilinpäätös ja sille suppeampia ja rinnakkaistermejä. Ne ovat hyvä lähtökohta tietokantahaussa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1) löytyy jo useita teoksia tilinpäätöshakusanalla, ja tulosjoukkoa voisi rajata vuosilukurajauksella uusimpiin teoksiin. Samaten kannattaa kokeilla luokkahakua luokalla 69.21 vastaavan vuosilukurajauksen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa (http://www.hyper....
Stirlingmoottoreista löydät tietoa esimerkiksi seuraavista osoitteista Internetistä: http://solar-club.web.cern.ch/solar-club/Vehicules/Stirling.html , http://www.geo.unizh.ch/~iwoodh/ . Aiheesta löytyy joitakin lehtiartikkeleita. Artikkelitietokannat ovat käytettävissäsi kirjastojen asiakastyöasemilla.
Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
Hei!
Espoon kirjastoissa Entresse, Sello, Tapiola on, kannattaa varata aika, valitettavasti ei Vantaalla.
Keskustakirjasto Oodissakin ehkä on. Voitte kysyä asiasta suoraan heiltä: 09 3108 500 tai oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Punainen armeijakunta teki kolme suurempaa aseellista iskua vielä 1990-luvun alussa. Helmikuussa 1991 Yhdysvaltain suurlähetystöön Bonnissa ammuttiin 250 laukausta kiväärillä ja saman vuoden huhtikuussa Itä-Saksan valtionyhtiöiden yksityistämisestä vastaavan viraston johtaja murhattiin kotonaan. Maaliskuussa 1993 Weiterstadtin vastavalmistunut vankila tuhottiin räjähteillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_armeijakunta
https://www.rafinfo.de/zeit/zeit91.php
Kyseessä voisi olla Arvo Turtiaisen runo Kaikki tämä riitti minulle. Se on julkaistu mm. seuraavissa kokoelmissa:Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1964Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947
ISO 14067:2018 Kasvihuonekaasut : tuotteiden hiilijalanjälki : hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet -standardi löytyy ainoastaan Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä ei saa lainaan, vaan se on tarkasteltavissa kirjaston tiloissa.Finna.fi: https://finna.fi/Record/helka.9934141598806253?sid=4917849879
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
Kumiankka on ihmisen suunnittelema ja tuottama. Sen olemassaolo kytkeytyy siis jollain tavoin ihmisen olemassaoloon. Filosofi Georg Henrik von Wright
on kirjoittanut:"Ihminen lajina sammuu varmasti joskus; tapahtuuko se muutaman sadantuhannen vuoden tai parin vuosisadan kuluessa, on kosmisessa
perspektiivissä hyppysellinen nuuskaa. Kun ajattelee, miten monia lajeja ihminen itse on nitistänyt, tällainen luonnon nemesis voi ehkä tuntua oikeutetulta."
(Tiede ja ihmisjärki, 1987) Jos kävisi niin että ihmissuku sammuisi parinsadan vuoden kuluttua, oletettavasti kumiankka olisi vielä "elossa", se ei olisi maatunut maaksi,
niinkuin suunnittelijansa ihminen. Tässä siis yksi vastaus: kumiankalla saattaa olla elämää pidempään kuin ihmisellä.
