Valitettavasti tuon ajan talojen sisustussuunnitelmista on aika heikosti säilynyt tietoa.
Finna tietokannasta löytyi arkkitehdin nimellä kolme viitettä. Yksi lehtiartikkeli ja kaksi valokuvaa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nironen+sakari+arkkitehti&t…
Arkkitehtuurimuseon sivuilta löysin vain maininnan Tapiolan puutarhakaupungin yhteydessä.
http://www.mfa.fi/eteltapiola
Museosta voisi tietysti tiedustella, onko aiheesta olemassa asiantuntijaa.
Jonkinlaista vinkkiä voisi katsella kuusikymmen luvun sisustusta käsittelevistä kirjoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssisustus%201960-luku__Ff%3A…
Valitettavasti en noilla tiedoilla löytänyt vain tv ohjelmaa. Monet Norjan television keskusteluohjelmat vaikuttavat melko sovinnollisilta, enkä osannut valita sopivinta. https://tv.nrk.no/sok?q=talk+show
https://kampanje.com/medier/2018/09/lindmo-skavlan-talkshow-krig/
Norjassa on kyllä ollut paljon puhetta "ei kiusaamiselle" -aiheesta. Varsinkin Radiota ja TV:tä on kritisoitu kiusaamisen viihteellisestämisestä. Ehkä kyse on sellaisesta?
Norjan television keskusteluohjelmat saattavat vaikuttaa suomalaisesta sovinnollisilta, sillä keskustelukulttuuri korostaa eri asioita. "Suomalaiset korostivat norjalaisessa kommunikaatiotyylissä sellaisia piirteitä kuin rehellisyys, konsensushakuisuus ja suhdekeskeisyys" https://www....
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on aihetta käsitteleviä artikkeleita, joista löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen aineistoon sekä muihin käytettyihin lähteisiin: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Mitro-nimen alkuperä on ortodoksisessa kirkkokalenterissa esiintyvässä kreikkalaisessa nimessä Metrofanes. Se on yksi Suomen ortodoksisen kalenterin esittämistä paikallisista nimimuunnoksista Metrofanes-nimelle, jonka alkuosa viittaa sanaan 'äiti' ja loppuosa verbiin 'näyttää, ilmestyä'. Nimi ja usko : ortodoksinen ristimänimiopas antaa sille merkityksen 'äitinsä lapsi'.
Vuonna 1945 vahvistetun etunimilain mukaan etunimiksi ei saanut enää hyväksyä kielenvastaisia nimiä. Koska ortodoksisen kirkkokalenterin pyhien ihmisten nimet olivat suurimmaksi osaksi lain tarkoittamassa mielessä kielenvastaisia, tuli välttämättömäksi sovittaa ortodoksiset ristimänimet vallitseviin oloihimme. Näin "kielenvastainen" Metrofanes kääntyi paremmin suomen...
Taustalaulajaa tai -laulajia ei nimetä äänitteissä eikä äänitteiden kuvailutiedoissa. Kappaleen äänitysvuosi on 1975.Kansalliskirjaston hakupalvelun tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653470?sid=4794359732Äänitteiden tietoja Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/search?q=alatalo+mikko+saara&type=all
Matti Jämsästä ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Soitto A-lehtien toimitukseen vahvisti asian ja sieltä kerrottiin, että on olemassa Avun historiikki: Rautonen, Markku: Apu--sanan voimalla 1933-83, Hki 1983. Nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi näette teoksen saatavuuden. Erittäin todennäköisesti siinä kerrotaan tähtitoimittajan tempauksista.
Karvat liitetään nisäkkäisiin.
Voit lukea asiasta tarkemmin palvelun aiemmasta vastauksesta tähän samaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-joillakin-muilla-elaimilla-kuin?from=best&language_content_entity=fi.
Maakuntien ykköslehdet ovat nykyään sitoutumattomia, niin myös Etelä-Suomen Sanomat. Sanomalehtien irrottautumisen puolueista aloitti Helsingin Sanomat jo 1930-luvun loppupuolella, kun se alkoi ottaa etäisyyttä kansalliseen edistyspuolueeseen, ja lopulta 1943 siitä tuli riippumaton sanomalehti. Puoluelehtijärjestelmän alasajo kesti kuitenkin 60 vuotta, sillä viimeisenä taustapuolueestaan irrottautui Itä-Savo vuonna 2002.
Puolueilla on kuitenkin omia lehtiä ks. https://urly.fi/2ZO1
Lähde:
Lerssi-Lahdenvesi, Arja: Aina jonkun asialla, vai...? : sitoutumattomat sanomalehdet yhteiskunnallisina vaikuttajina pääkirjoitussivuillaan
Hei Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun hakukoneen antaman sukunimi-haun mukaan, Thölix-sukunimisiä on Suomessa 66 henkilöä. Tilasto on päivitetty 3.11.2025: thölix | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirastoUlkomailla asuvia Thölix-sukunimen omaavia Suomen kansalaisia asuu puolestaan 13, saman tilaston mukaan. Thölix etunimenä on harvinaisempi, saman hakukoneen mukaan. Vuosina 2010-2019 Thölix-nimisiä on Suomessa ollut alle 10.Vuosien 2020-2025 kohdalla tilasto näyttää nollaa: Thölix | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002, joka on sarjan uusin osa, vuoden 1866 kuparisen viiden pennin rahan hinnaksi on mainittu 0,50€. Kolikossa on Aleksanteri II painettuna toiselle puolelle. - Alhainen arvo johtunee siitä, että rahaa on runsaasti liikkeellä. - Asia varmistuu edellisen vuoden luettelosta, jossa hinta on kolme markkaa.
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Selasin kirjastojen kokoelmaluetteloista Suomen kansallisbibliografia Fennican, Helsingin yliopiston kirjaston, Varastokirjaston ja Piki-verkkokirjaston (Pirkanmaan alue) luetteloita.
Piki-verkkokirjaston haulla löytyy kirja Paikanhakijan opas / Leena Tuisku-Reinilä, julk. Helsinki : Kirjayhtymä, 1975. Asiasanana: työnhaku. Tämä kirja löytyy myös Fennicasta, mutta ilman asiasanoitusta. https://finna.fi
Vanhassa aineistossa on yleisestikin ongelmana vajavainen tai puuttuva asiasanoitus.
Helsingin yliopiston kirjaston HELKA -luettelosta sanahaulla työnhaku löytyy kirja Täydellisen naisen opas / Marketta Rentola.
Julkaistu: Hki : Tammi, 1983 asiasanoina mm. työnhaku : oppaat : naiset
https://finna.fi
Tutkimus- ja selvitystietoa löytyy...
Taiteen hinnoittelussa olennaista on onko taulu signeerattu eli onko taitelijan nimikirjoitus näkyvillä, onko taulu öljymaalaus, mikä on sen koko. Tässä apuja, jos taiteliija on tiedossa eli kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua, Taulut ja reliefit. Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www....
Tiedottajamme Susanna Saari vastaa kysymykseesi seuraavasti: Kiitos palautteestasi. Ilmeisesti tarkoitat sivustolla Venny-verkkokirjastoamme. Olemme ottamassa syksyllä käyttöön uuden verkkokirjaston, josta pyrimme tekemään mahdollisimman selkeän ja helpon käyttää. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo aina verkkokirjaston käytössä. Toivomme saavamme mielellään palautetta myös uudesta verkkokirjastosta.
Yhtään S. E. Weckströmin kirjoittamaa kirjaa ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan (https://finna.fi Suomessa ole julkaistu. Olisiko S. E. Weckström ehkä ollut kirjan omistaja?
Vuonna 1924 Werner Söderström eli WSOY julkaisi K. A. Wegeliuksen kirjoittaman kaksiosaisen kirjasarjan. Osien nimet ovat
- Aseveljet. 1, Läntinen etappi ja Simon kahakka
- Aseveljet. 2, Itäinen etappi ja Peräpohjolan vapaustaistelu
Sana etappi löytyy kummankin kirjan nimestä. 1. osa käsittelee jääkäriliikettä ja vuosia 1916-1917. Kirjassa on 373 sivua ja kuvia ja karttoja. 2. osa käsittelee jääkäreitä ja kansalaissotaa. Kirjassa on 479 s. ja myös kuvia ja karttaliite. Kirjat on julkaistu myös yhtenä niteenä.
Voisiko näistä toinen tai molempien kirjojen...
Antero Vuorion teos Rajajääkäripataljoona 7, 1941-1944 : Salla, Kiestinki-Uhtua, Tolvajärvi (Rajajääkäripataljoona 7:n perinnetoimikunta) on ilmestynyt jo vuonna 1993, joten kirjakaupoista sitä ei varmastikaan löydy. Teidän kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat mainio tapa löytää vanhempaa kirjallisuutta. Jo pelkkä googletus kirjan nimellä saattaa johtaa nettiantikvariaattiin, jossa etsimänne kirja on myytävänä.
Nettiantikvariaattien sivuja löytyy helposti googlettamalla "antikvariaatti". Monissa niistä on myös puutelista, johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
