Boiga-suvun käärmeet kuuluvat tarhakäärmeiden heimoon, eli samaan kuin kotimainen rantakäärmeemme. Boiga-sukuun kuuluvien lajien nimiä on joitain suomennettu, esim. Boiga irregularis = ruskopuukäärme ja Boiga cyanea = vihreäaasiankissakäärme. Lähteistä ei kuitenkaan löytynyt Boiga trigonata -käärmeelle suomenkielistä nimeä. Suomen herpetologinen yhdistys ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat perustaneet matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan, joka pitää yllä lajinimistöä verkossa. Kyseessä on varsinaisesti eurooppalaisten matelijoiden nimistö, mutta voit varmasti tiedustella heiltä myös tästä intialaisesta käärmelajista. Nimistötoimikuntaan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse: nimisto@...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta voi hakea dekkareita kirjoittamalla aihehakuun jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus tai salapoliisikirjallisuus. Ruudusta rajaa/järjestä hakua voit valita kieleksi saksan, mutta silloin saat luetteloosi myös saksaksi käännetyt. Pelkästään naisten tai miesten kirjoittamia kirjoja ei voi haun avulla löytää.
Sähköisiä kirjoja ei valitettavasti voi tietääkseni varata. Voit kuitenkin katsoa kirjan saatavuuden klikkaamalla yläreunassa olevaa linkkiä Siirry sivulle https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=951-37-4495-7. Sen jälkeen pääset kirjautumaan järjestelmään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Jos kirja on lainassa, täytyy vain odotella, että se palautuu. Mikäli luokkakaverisi ovat jotenkin onnistuneet varaamaan nimenomaan e-kirjan, kannattaa kysyä heiltä, miten he ovat siinä onnistuneet.
Tiesitkö muuten, että kyseistä kirjaa on tällä vastaushetkellä painettuna versiona saatavilla Hammaslääketieteen kirjastosta tai Viikin kampuskirjastosta? Sieltä lainaamiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta se on ilmainen ja sen saa...
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
Laajasalon nuorisotalosta kerrottiin, että tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty. Kurssi järjestetään kuitenkin todennäköisesti Laajasalon kirjastossa. Kurssi on tarkoitettu n. 9-13-vuotiaille.
Kurssiaika tarkentuu lähiviikkoina. Voit ottaa yhteyttä Laajasalon nuorisotaloon: laajasalon.nuorisotalo@hel.fi
Kysyin asiaa Oikeusministeriöstä. Sieltä vastattiin: "Käräjäviskaalin virkoja on tällä hetkellä Suomessa yksi, mutta sitä ei ole pitkään aikaan hoidettu. Viranhaltija on ollut virkavapaalla."
Listaan joitakin uusia tutkimuksia ja julkaisuja aiheesta. Näistä kannattaa aloittaa.
Helsingin yliopisto toteutti 2019-2020 tutkimushankkeen Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus. Hankkeeseen liittyvä raportti Media ja yleisön luottamuksen ulottuvuudet : instituutiot, journalismi ja mediasuhde. julkaistiin kesällä 2020 ja on edelleenkin verkosta luettavissa https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti_2020.pdf . Raportissa selvitetään yleisön luottamusta uutisia ja verkkosisältöjä kohtaan sekä käsityksiä median vallasta ja journalismista. Vaikka raportti perustuukin Suomessa tehtyihin haastatteluihin ja kyselyihin, se sisältää...
Voit varata Tulva-lehden numeroita omaan lähikirjastoosi samaan tapaan kuin mitä tahansa aineistoa. Ainoastaan uusinta numeroa ei ole mahdollista varata.
Tämän vuoden ensimmäinen numero on ilmestynyt kirjaston ennakkotietojen mukaan maaliskuun puolessa välissä ja lehti näyttää olevan ennakkotilattavissa Tulvan nettisivujen kautta. Fyysinen lehti ei ole kuitenkaan vielä saapunut kirjastoihin, joten tuo 4/22 on edelleen "uusin" numero eikä se siksi ole vielä lainattavissa/varattavissa.
Helmetin mukaan Töölössä ja Oodissa tuo numero on saatavilla, jos sinulle on mahdollista päästä lukemaan lehteä paikan päälle.
Digiversiota ei, toistaiseksi ainakaan, ole Helmet-kirjastojen e-...
Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
Kyseinen laulu löytyy nimellä ”Meripojan heili” ainakin teoksista ”Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja” (1983), ”Suuri kansanlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1996), ”Suomalaisia kansanlauluja” (F-kustannus, 2004), ”Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja” (Fazer Music, 1993) ja ”101 kitaralaulua” (9. painos; Musiikki Fazer, 1977). Kaikissa lienee myös nuotit kappaleeseen. Kieliasu saattaa olla hiukan korjailtua alkuperäiseen verrattuna, sillä ainakin ”mä” on korvattu sanalla ”minä”.
Laulun sanat löytyvät myös sähköisessä muodossa Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Meripojan_heili. Koska Jääskeläisen ja Kaupin kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, laulu on tekijänoikeuslain suojan...
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/corto_maltese.html selviää seuraavat tiedot:
Le Ettopiche / Les Ethiopiques - 1972-1973 [Julkaistu ensimmäisen kerran jatkotarinana ranskalaisessa Pif-lehdessä elokuusta 1972 huhtikuuhun 1973. Ensimmäinen julkaisukerta albumina 1978.]
Corto Maltese Etiopiassa - 1986 / Jalava -- (93 s. mv)
- toinen painos nimellä Etiopialainen romanssi - 1999 / Jalava -- (96 s. mv)
Sisältää tarinat:
Jumalan, armeliaan Armahtajan nimeen -- (20 s.)
Armonlaukaus -- (20 s.)
Ja Romeoista ja Julioista -- (20 s.)
Rufijin leopardimiehet -- (20 s.)
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista.
Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
Pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyy ainakin seuraavanlainen aihetta käsittelevä teos:
Korhonen, Reijo: Tuhat kiloa miehen maailmaa : auto sielullisena ilmiönä (Otava, 2000)
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda tuotti hakusanoilla 'miehet' ja 'autot' pari tulosta lisää, jotka näyttivät kuitenkin liittyvän enemmän miesten liikennekäyttäytymiseen:
Heli Vaaranen: Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa: tutkimus erään kaahailukulttuurin elämänilosta ja tuhoisuudesta (Teknillinen korkeakoulu, 2004)
Keskinen, Esko: Nuorten miesten ajoneuvon valinta ja ajotapa (Turun yliopisto, psykologian laitos, 1994)
Teosten saatavuustiedot...
Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (5. uud. laitos, WSOY 1999) ja Suomi-saksa tekniikan ja kaupan sanakirja (3. uusittu laitos, WSOY 1966) sisältävät myös saha- ja metsäteollisuuden sanastoa. Niistä on myös aikaisempia painoksia. Muita alaan liittyviä monikielisiä sanakirjoja ovat Puru puuteollisuuden sanasto, Suomen kehityskeskus 1997, Lexicon forestale, WSOY 1979 ja Metsäalan hallinnon sanastoa, Edita 1997.
Internetissä on myös alan monikielistä sanastoa sisältäviä tietokantoja kuten English, German, French, Swedish, Finnish, Spanish, Portuguese, Latin: Tree translator. http://www.woodworking.co.uk/Technical/Trees/trees.html ja
TEPA Sanastokeskus TSK:n kokoama ja ylläpitämä termipankki, joka sisältää...
