Karhu-oluesta ei löytynyt painetuista lähteistä paljoakaan tietoa. Talouselämä-lehden numerossa 26/2001 on artikkeli Voittaja hyökkää hiljaa, jossa käsitellään brandinrakennusta esimerkkinä mm. Karhu-olut.
Porin kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy Satakunnan Kansan artikkelitietokanta osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Fraasihaulla "Porin olut" löytyy tietoa Karhusta.
Sinebrychoffin kotisivut ovat osoitteessa http://www.koff.fi ja Karhun kotisivut http://www.karhu.fi.
Sinebrychoff Oy Ab:n Porin panimon puhelinnumero on 622 6600. Heiltä voisi saada enemmän tietoa Karhu-oluesta.
Suomenkielellä tosi-tv:stä on kirjoitettu mm. Lähikuva-lehdessä (mm. Veijo Hietala: Tosi-tv. Neorealismia vai realismin simulaatiota. Lähikuva 4/2000.
Veijo Hietala ja Ari Honka-Hallila: Todellisuuden paluu televisioon. Lähikuva 1/1992. Bill Nicols (suom. Juha Wakonen): Todellisuuden ja television rajoilla. Lähikuva 1/2001.)
Elokuva-arkiston kirjastosta löytyy jonkin verran englanninkielistä kirjallisuutta tosi-tv:stä. Kirjaston tietokantaa voi selata netissä,
löytyy osoitteesta www.sea.fi/kirjasto. Kirjasto on avoin kaikille,
puh. 09-615 40 213.
Frank-monihausta löytyi asiasanalla 'tosi-tv' runsaasti materiaalia
(mm. Teemu Lampisen pro-gradu "Tosi-tv iltapäivälehtien juttuaiheena.
Tosi-tv-ohjelmat 2000-luvun menestysformaattina ja...
Hei,
esimerkiksi seuraavista teoksista löytyy tietoa kysymyksiin:
Jermo, Aake: Kun kansa eli kortilla. Hki: Otava, 1974 ISBN 951-1-01651-2
Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute. Hki: Tammi, 1994
ISBN 951-31-0341-2
Elämäni vuodet: ajankuvia vuosilta 1937-1957. Povoo WSOY, 1987
ISBN 951-0-14519-6
Suomen historia: osa 7: itsenäisyyden alku.Hki: Weilin+Göös, 1987
ISBN 951-35-2496-5
ystävällisin terveisin Greta Mäkinen/Kemin kaupunginkirjasto
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
Aiheestasi on Anne Koivisto v. -85 tehnyt pro gradu-työn "Verotus Espanjassa suomalaisen yrityksen ja luonnollisen henkilön kannalta" Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Voit yrittää kaukolainata teosta, mutta saat sen kuitenkin vain lukusalikäyttöön. Eija Lipastin teos "Espanja liiketoimintaympäristönä" (Fintra-julkaisu 5; nro 294) vuodelta 1992, on Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmissa. "Kansainvälisen verotuksen käsikirjasta" (Verohallituksen julkaisu ; 621) löydät tietoa mm. kansainvälisistä verosopimuksista. Teos on luettavissa useiden Pääkaupunkiseudun kirjastojen käsikirjastoissa, mm. Espoon pääkirjaston yrityspisteessä. Taloustaito-lehden numerossa 10, 1998 s.54-55 on Petri Mannisen artikkeli "...
Hei, eipä löytynyt kokoelmistamme kaksikielisiä kuvakirjoja eikä sarjakuvia. Näistä kuvasanakirjoista voisi olla jotain iloa: Valle, Guiglielmo: Il mio primo vocabulario illustrato; ELI vocabolario illustrato italiano.Sitten on olemassa sarjakuvia, joita on käännetty sekä italiaksi että suomeksi, esim Asterixit. Samoin pikkulasten kuvakirjoja, esim. Puppe-kirjat, Richard Scarryn Hupsista herra Köpelö, Mauri Kunnaksen Hui kauhistus ja Suuri urheilukirja. Niitähän voisi lukea rinnakkain. Italiankielen suggestopedisissä oppikirjoissa on myös italiankielinen ja suomenkielinen teksti rinnakkain, esim. Mäkelä, Giuseppina: Incontri. Espoossa ja Vantaalla on lisäksi cdrom Opi italiaa - lapsille. Saatavuuden saat selville Plussa aineistohausta...
Kaksi ensimmäistä, Sam Coslow: If you can't sing it (you'll have to swing it) ja Juan Tizol: Perdido, löytyvät kokoelmasta The Big book of swing! (Hal Leonard Europe, 2000). Saatavuuden näet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Jorge Benin Mas que nada on useassa eri kokoelmassa, kuten myös Tizolin Perdido. Löydät aineiston näin. Valitse HelMetissä sanahaku. Kirjoita hakuenttään säveltäjän ja kappaleen nimi (esim. Jorge Ben "Mas que nada"), valitse aineistovalikosta nuotti ja tee haku. Kokoelmien nimet ovat linkkejä saatavuustietoihin.
Tähän kysymykseen on kyllä vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Jokaisella kirjastolla kun on asiakaskoneilla käytössä omat sovelluksena. Jo esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytännöt vaihtelevat kaupunkien välillä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoilla on erilaiset sovellukset. Minun on vain kehotettava kaikkia asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä omaan kirjastoon ja sen tietotekniikkayksikköön tai muuhun vastaavaan.
Ehkä kuitenkin käytät asiakaskoneita Helsingin kaupunginkirjastossa? Helsingin kirjastojen tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Ensinnäkään Messengerin asentaminen Asko-koneille ei ole mitenkään helppoa ja toisekseen ohjelma ei ole tietosuoja-asetustensa puolesta mitenkään kaikkein...
Helmet-kirjastoissa on kahden viikon lainoja, mutta kirjojen osalta ne ovat vain bestsellereitä eli uusia ja kovasti kysyttyjä kirjoja. Oppikirjoja ei ole ollut tapana laittaa bestsellereiksi, koska niitä ei silloin voisi varata. Oppikirjoja nimittäin usein varataan toiseen kirjastoon. Oppikirjoja ei myöskään hankita Helmet-kirjastoihin yhtä paljon kuin oppilaitoksiin.
Joskus ennen ainakin meillä Helsingissä oli kahden viikon kurssikirjalainoja, mutta niistä luovuttiin jo vuosia sitten. Luullakseni kaksi eri laina-aikaa tavallisille kirjoille koettiin liian hankalaksi. Oppikirjoja ei siis enää nykyään ole yleensä mahdollista saada kahden viikon laina-ajalla.
Kuten tuosta kirjojen palauttamattomuudesta näkyy, ei laina-ajan lyhentäminenkään...
Kaivattu kirja saattaisi olla Elie Berthetin Aarniometsän poika, jonka 3. painos julkaistiin Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa vuonna 1953. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1909. Sumatralle sijoittuvassa tarinassa seurataan Palmerin perhettä, jonka Edvard-poika joutuu orangutangin sieppaamaksi ja katoaa aarniometsään kuudeksi vuodeksi.
Monet suomalaiset yleiset kirjastot tarjoavat käyttäjilleen maksuttoman Naxos Music Video Libraryn, joka tarjoaa konsertteja, dokumentteja ja oopperaesityksiä suoratoistona. Kirkkonummella tätä ei ole, mutta se löytyy HelMet-kirjastosta. Saat HelMet-kirjastojen kortin asioimalla missä tahansa HeMmet-alueen kirjastojen toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
HelMet-kirjastolla on isohko valikoima nuotteja, jotka kaikki löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi. Jos sen kautta etsiminen tuntuu hankalalta, kannattaa pyytää henkilökunnalta apua. Maksuttomia online-nuotteja tarjoavat mm. kotimainen eConcerthouse Library, jota pidetään yllä Oulun amkissa ja kansainvälinen IMSLP Petrucci Music Library.
Myös Sibelius-...
Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958.
Valitettavasti kukaan ei vielä näytä keksineen tehdä sellaisia kirjoja.
Nettisivuja, videoita, tehtäviä ja ostettavia pelejä kyllä löytyy.
Esim. Lukimatka, Pedanet, Maria Blombergin blogisivut ja Aikapuu
Kirjastosta löytyy lisäksi erilaisia loru ja runokirjoja isoille ja pienille Vaarakirjastot sekä riimittelystä kertovia kirjoja Vaarakirjastot.
Ääneenlukiessa myös ne käyvät lorutuspahjiksi.
Eeva-Liisa Mannerin (1983) suomennoksessa: Hän kaikista jaloin oli roomalainen. Muut salaliittolaiset teki verityönsä kateudesta Caesariin. Hän yksin vakain, vilpittömin mielin ja yhteishyvän vuoksi heihin liittyi. Arvokas oli hänen elämänsä, sen alkuaineet sekoitettu niin, että voi luonto näyttää maailmalle: "Siinä on tosi mies!"
Jarkko Laineen (2007 julkaistu) käännös: Se mies paras oli kaikista roomalaisista: häntä lukuunottamatta kaikki salaliittolaiset tekivät minkä tekivät pahantahtoisuudesta suurta Caesaria kohtaan.Brutus yksin teki tekonsa rehellisesti, yleisen edun nimissä muitten joukkoon liittyi. Sävyisää oli hänen elämänsä, ja peruselementit olivat hänessä sekoittuneet sillä tavoin, että itse luonto voisi astua esiin ja...
Joensuun pääkirjastolta löytyy kolme erilaista vaihtoehtoa:
- lehtilukusali Vipusessa on Opinpesä, ryhmätyötila, jota voi varata ilmaiseksi lukusalin numerosta 050 443 5001
- musiikkiosastolla on kaksi äänieristettyä musiikkihuonetta, joita voi käyttää hiljaiseen työskentelyyn. Ilmaisia. Varaukset numerosta 050 405 8914.
- jos etsii tilaa pidemmäksi aikaa, voi tiedustella käyttöönsä tutkijanhuonetta, vähimmäisvarausaika 1 kuukausi ja hinta 60e. Tiedustelut: kirjasto@joensuu.fi
Mainituissa tiloissa ei ole tietokoneita, mutta langaton verkkoyhteys on käytettävissä.
Kaikkia Vaara-kirjastojen varattavia tiloja voi selata täältä.
Ilmeisesti metsästät useampaa kirjaa. Osassa vinkeistä saattaa toteutua kyllä montakin noista näkökulmista.
Kirjan yleissävy jännitys ja mukana väkivallan ja kuoleman uhkaa. Tämä toi mieleeni kauhukirjallisuuden ja siitä etenkin psykologisen jännityksen. Hakusana "psykologinen jännityskirjallisuus" ja genrerajaus kauhukirjallisuuteen saa esille mm. teokset King, Stephen: Myöhemmin, Ohlsson, Kristina: Sairaat sielut ja Hautala, Marko: Leväluhta. Linkki Helmet hakutulokseen
Päähenkilö on nainen tai keskeinen henkilö on nainen. Tällaisia kirjoja on paljon, mutta oletan että etsit etenkin jännityskirjallisuutta tai eroottista kirjallisuutta. Tarkennettu haku aiheilla jännityskirjallisuus ja naiset löytää dekkareista...
Kyseistä runoa ei valitettavasti ole löytynyt. Runoa on etsitty mm. kirjoista ”Tämän runon haluaisin kuulla 1-3” (ilmestyneet vuosina 1978-2000) ja ” Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat” (2014). Kukaan kollegoistakaan ei ole runoa tunnistanut. Ehkä runoa voisi tiedustella vielä Yleltä, https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Alla olevasta linkistä löytyy noin 50 Helmet-kirjastojen teosta aikajärjestyksessä, kaikki käsittelevät ilmastonmuutosta. Klikkaa kantta kerran ja avautuvassa ikkunassa toistamiseen, niin saat kirjan takakansitekstin näkyviin.
https://tinyurl.com/ilmastmuutos
