Kyseinen DVD-levy kuuluu Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Kontulaan sitä ei ole hankittu, mutta Kontulan asiakkaat voivat yhtä lailla varata sen Helmetin kautta. http://www.helmet.fi/record=b2020232~S16*fin.
Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Videokasettina Pessi ja Illusia on lukuisissa suomalaisissa kirjastoissa: Sysmä, Vesilahti, Jyväskylä, Rovaniemi, ja Lestijärvi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mukaan Pessi ja Illusia -elokuvaa ei ole julkaistu Suomessa toistaiseksi DVD:llä, siksi sitä ei ole Suomessa saatavissa kirjastoissa. Pessi ja Illusia -elokuvan reitti saksaankielisille markkinoille ei ole tiedossamme.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä: https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Lähteitä:
Amazon https://www.amazon.de/Pessi-Illusia-Feenland-Eija-Ahvo/dp/B00KASQV8C
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Pessi+ja+Il…...
Koko Hubara ääntää teoksensa Bechi nimen 'behi'. Nimen terävä h-äänne on samankaltainen kuin esimerkiksi saksan kielen sanassa 'ich'.
Voit kuulla Koko Hubaran lausuvan itse nimen esimerkiksi netistä löytyviltä videoilta, joilla häntä haastatellaan.
Sanoilla "Vaahdoten pauhaa virta suuri" alkava kansanlaulu tunnetaan nimellä Räiskyvä Dnjepr tai Räiskyvä Dnjepr-joki, tai pelkkä Dnepr.
Pekka Mirola on sovittanut kappaleen mieskuorolle, sovitus löytyy nuottijulkaisusta "Kolme venäläistä kansanlaulua" (Fazer, 1986). Helsingin liikennelaitoksen mieslaulajat on levyttänyt kappaleen levylle "50 laulun vuotta 1953-2003 / La strada".
Nimella Dnepr laulu löytyy ainakin näistä nuottijulkaisuista:
Musiikki. 7-9 : peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan musiikkikirja (Otava, 1979)
Opistojen laulukirja (Fazer, 1968)
Laulun taika : nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja (Raittiuden ystävät, 1977)
Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'.
Molemmat kirjat sinun on mahdollista kaukolainata ottamalla yhteyttä sinua lähimpään yleiseen kirjastoon. Ensimmäinen kirja näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla Toijalassa ja toinen Rovaniemellä. Lähimmän kirjastosi kaukopalvelu hankkii teoksen käsiisi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelun email:
kauko.palvelu@jkl.fi
ja puh:
014-624 433
Suomalaislapsien kuolleisuudesta eri aikoina ja eri alueilla on saatavilla jonkin verran aineistoa, josta osa on vieraskielistä. Laitan tähän jäljempänä kuitenkin tiedon niistä vieraskielisistäkin.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löysin taulukon, jonka laita tähän oheen. Siitä käy ilmi lasten kuolleisuus vuosittaisena lukumääränä 1700 -luvulta lähtien. 1700 -luvulla näyttää lasten kuolleisuus olleen vielä suurempaa kuin 1900 -luvun alussa, vaikka väestö oli tuolloin pienempi.
Yleisteos, josta saattaa olla hyötyä:
Tekijät: Kartovaara, Leena
Nimeke: Suomalainen lapsi / Leena Kartovaara, Hannele Sauli
Julkaistu: Helsinki : Tilastokeskus, 2000
ISSN 0784-8447
ISBN: 951-727-778-4
Täyttä asiaa aiheenne kannalta, mutta englanninkielinen:
Tekijät...
Kirjasto 10:stä saa lainaksi Welho-laajakaistan tai -digisovittimen. Laajakaista ja digisovitin lainataan kahdeksi viikoksi maksutta. Lainaajalta edellytetään 18 vuoden ikää ja kirjastokorttia. Laajakaistat ja digisovittimet palautetaan Kirjasto 10:iin.
Laajakaistoja ja digisovittimia lainataan myös Kohtaamispaikka@lasipalatsin palvelupisteestä.
Kirjasto 10: n osoite on Elielinaukio 2 G eli Postitalo (Rautatieaseman vieressä).
Jos varauksesi on jo matkalla-tilassa eli menossa alun perin valitsemaasi kirjastoon, varauksen noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan HelMetin kautta. Sen sijaan varauksen voi perua ja tehdä uuden varauksen uuteen noutopaikkaan, mikäli teoksesta ei ole varauksia.
Jos taas varaus ei ole vielä matkalla-tilassa, pystyt muuttamaan noutopaikan kirjautumalla HelMetiin ja klikkaamalla pääsivulta kohtaan, jossa näkyy varausten määrä. Sitten aukeavalta sivulta voit valita uuden hakupaikan haluamallesi varaukselle.
Kirjastot ovat tilanneet tämän teoksen jo kesällä mutta kirjoja ei ole tullut vielä kirjastoon. Kirja on ilmestynyt syyskuussa joten ei sen tulo kirjastoihin varmaan enää kauaa kestä. Teos löytyy jo muualta, esim. Turussa, Lahdessa, Tampereella. Tiedustelen asiaa myös hankintatoimistostamme.
Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www....
Oletan seuraavassa, että kysyjä haluaa tietää, minkä laulun alkusanat hän on kysymykseen kirjoittanut. Kysymyksessä on Erkki Frimanin sävellys "Orvokkiseppele" Vexi Salmen tekstiin. Kappale on suosittu häävalssi.
Heikki Poroila
Tieteelliset kirjastot ovat hallinnollisesti oman kehysorganisaationsa osa. Suomen tieteelliset kirjastot ovat pääosin yliopistojen ylläpitämiä. Niiden rinnalla on joukko tutkimuslaitosten, virastojen ja muiden oppilaitosten kirjastoja. Erillinen laki on olemassa Eduskunnan kirjastosta, Varastokirjastosta ja Näkövammaisten kirjastosta. Kansalliskirjastona toimii Helsingin yliopiston kirjasto. Sitä koskevat säädökset löytyvät yleisestä yliopistolaista ja asetuksesta. Yliopistolaki 27.6.1997/645.
Kysy kirjastonhoitajalta-etätietopalvelun arkistosta (http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=1663&arkisto=…) löytää hakusanalla tieteelliset kirjastot 25.1. 2000 päivätyn vastauksen, jossa selviteään Suomen...
Olisikohan etsimäsi teos englantilaisen Peter Spierin kirjoittama ja kuvittama Maailman ihmiset (People, suom. Jukka Kemppinen, 1981, Otava).
Teoksesta löytyy googlettamalla netistä myös kuvia.
Teos näyttää kuuluvan useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin, mutta mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla teos löytyy Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
