Valitettavasti suomenkielistä kirjallisuutta Norjan kuningatar Sonjasta ei ole saatavilla.Seuraavasta englanninkielisestä teoksesta saattaisi olla apua:
Van der Kiste, John:
Northern crowns : the kings of modern Scandinavia
Kirjan saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Englanninkielisiä verkkosivuja aiheesta löytyy ja olen listannut tähän mielestäni parhaat.
Norjan kuningashuoneen viralliset verkkosivut löytyvät tästä osoitteesta:
http://www.kongehuset.no/
Kuningatar Sonjasta kerrotaan myös seuraavilla sivuilla:
http://www.reisenett.no/facts/government/queen_sonja.html
http://odin.dep.no/odin/engelsk/norway/system/
Lisätietoja kuninkaallisten ihmeellisestä...
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on kolmastoista viikko 2008. Elokuvasta ei kirjoittamishetkellä ole tietoa, mahdollisesti tuonnempana. (Soundtrack on jo kirjastoissa.)
Teoksen etsimiseen Suomen kirjastojen kokoelmista kätevä apuväline on Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index. Se kattaa lähes kaikki Suomen kirjastot, ja hakuja pystyy tekemään esimerkiksi yliopistokirjastojen tietokantoihin tai maakuntakirjastojen valikoimiin.
Uuden PIN-koodin saa vain käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Mukana tulee olla jokin valokuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Vastaavanlaisia kirjoja löydät Vaski-verkkokirjastosta asiasanalla muodonvaihdos. Tässä myös linkki valmiiseen hakuun, joka on rajattu koskemaan nuortenkirjoja http://goo.gl/dN12eK.
Saattaisiko olla hauska esim. valita käännöskirjan pariksi kotimainen kirja? Siinä tapauksessa voisit lukea vaikka Anu Holopaisen romaanin Sinisilmä (Karisto, 2001) tai Sari Peltoniemen Kummat (Tammi, 2003).
Haimme teoksia pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta sekä yliopistojen yhteisestä Melinda-tietokannasta.
Teoksia, joissa olisivat yhdistyneet kaikki annetut sisällönkuvailutermit, ei löytynyt.
Hakusanalla aivolohko löytyi Helsingin yliopiston aineistotietokannasta kaksi suomenkielestä tutkimusta:
-Hokkanen, Laura: Rajattu, omaelämäkerrallista tietoa koskeva retrogradinen amnesia vasemman ohimolohkon toimintaa vaurioittaneen enkefaliitin yhteydessä. Helsingin yliopisto, 1995.
-Jokinen, Hanna: Ohimolohkojen mediaalialueiden atrofiaan liittyvä muistin heikkeneminen iäkkäillä aivoinfarktipotilailla, Pro-gradu –työ, Helsingin yliopisto, psykologian laitos, 1998
Yleisten kirjastojen puolelta on laajasti saatavissa alla mainitut teokset....
KAVIn kirjastosta saa kaukolainoja paikallisen kirjaston kautta.
Tietokantamme osoitteesta https://kirjasto.kavi.fi/FIN/lib_portal_a_fi.html
Postiosoitteemme:
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A, PL 16, FI-00501 Helsinki
Nikinmäen omakotiyhdistys on julkaissut kirjan Nikinmäen historiikki (toimituskunta Markku Järvinen... et al, julkaisuvuosi 1997). Kuninkaanmäestä ei löydy omaa historiaa. Vantaan historiasta löytyy kirjoja luokasta 92.833 ja netistä Helsingin pitäjän vuosikirjojen bibliografia, http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/osa08.htm. Kuninkaantien historiasta on kirja Gardberg, C.J: Kuninkaantie (1991) ja Kuninkaan tie-Kongsvägen (1987) (tosin vain Espoon osalta).
Hei,
Näyttäisi, että noista mainitsemistasi vain ensimmäinen on suomennettu.
Suomennoksia voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, josta pitäisi löytyä suomalainen julkaisutuotanto kokonaisuudessaan.
1) Brown Bear, Brown Bear, What Do You See?
Ruskea karhu, ruskea karhu, mitä näet tiellä? (Weilin + Göös, 1985)
2) The Very Quiet Cricket
3) The Very Lonely Firefly
4) The Very Busy Spider
Valitettavasti emme pysty näkemään kirjaston järjestelmästä, mitä videokasetteja kirjastossa on ollut lainattavissa vuonna 2005. Lapset laulavat ja leikkivät mukana ainakin jonkin verran esim. Huvitutti-ohjelmissa sekä Fröbelin Palikoiden jaTi-Ti Nallen musiikkiesityksissä.
Sammalen ja jäkälän suhdetta voi käsitellä tietysti monella tavalla. Yksi tällainen tapa on tarkastella sitä, mitä eroja jäkälällä ja sammalella on huolimatta siitä, että ne usein populaaristi niputetaan eräällä tavalla samaan pakettiin: millaisia eroja jäkälällä ja sammalella on liittyen niiden rakenteeseen, luokitukseen, levinneisyyteen ja moniin muihin ominaisuuksiin? Tällainen vertailu voi onnistua lukemalla jäkälästä ja sammalesta erikseenkin, ja tähän soveltuvat lukuisat lähteet. Esimerkiksi Jouko Rikkisen "Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa" (2008) alkaa yleisen tason kuvauksilla jäkälästä ja sammalesta, jonka jälkeen se siirtyy kuvailemaan yksittäisiä lajeja ja niiden ominaisuuksia. Kyseistä teosta löytyy laajasti kirjastoista...
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta, osoitteesta http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/kontentti.php ,
löytyneitä artikkeleita voi tilata lähikirjaston kautta.
Kontentin kotisivun tekstin mukaan: "Kontentti on kaikille avoin ja maksuton. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Tietokannan aineisto TXT-muotoisena on myös kopioitavissa palvelimeltamme", joten voisi myös kokeilla aineiston tulostamista suoraan Internetistä.
Helliä tunteita on uusin, tällä hetkellä saatavissa oleva
Seitsemän Tassua ja Penny -sarjan suomennos. Syksyllä ilmestyy kuitenkin jälleeen uusi osa, nimeltään Kissapedot
karkuteillä.
Margit Sandemo kirjoitti 47 romaania käsittävän kirjasarjan nimeltä Jääkansan tarina (http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina ). Siihen kuuluvia kirjoja on runsaasti Suomen yleisissä kirjastoissa saatavana. Kysyjän omassakin kirjastossa on tähän sarjaan kuuluvista kirjoista Ihmiseläin, Luciferin rakkaus, Sarvipäinen enkeli, Tuli ja jää, Tulivuonon talo ja Valheella on lyhyet jäljet. Kirjoja on mahdollista tilata muista kirjastoista kaukolainaksi, jota varten on käännyttävä oman kirjaston puoleen.
Ilta tullut on Roomaan -kappaleen nuotti löytyy Scandia-Musiikin vuonna 1959 julkaisemasta nuotista. Nuotti on ainoastaan Suomen jazz & pop arkistossa:
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
On mahdollista saada nuotti kaukolainaan käsikirjastolainaksi eli kirjastossa käytettäväksi oman lähikirjaston kautta.
Valtatie 66 löytyy alkuperäisellä nimellään Route 66 monesta eri julkaisusta ja nimellä Valtatie 66 ainakin Esa-Markku Juutilaisen nuotista Musa, osasta 9. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jussi Raittinen. Suomenkieliset sanat löytyvät erikseen esim. Rokkipokkarista (2011) ja vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 100.
Kun lainaat lainausautomaatilla, tarvitset kirjastokortin lisäksi nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat kirjastosta. Tämä koskee kaikkia PIKI-kirjastoja eli Pirkanmaan alueen kunnan- ja kaupunginkirjastoja. Samoilla tunnuksilla eli kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla voit myös uusia lainojasi tai tehdä varauksia PIKI-verkkokirjastossa (piki.verkkokirjasto.fi).
Here you can see our annual statistics form
the beginning of our service:
1999 1332
2000 2438
2001 2649
2002 2550
2003 2928
2004 3561
2005 4000
2006 5029
Last week (week 42/2007) we answered approx. 100 questions.
(Answer updated 25.10.2007)
