Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslakiesityksen 5.10.2005. Laki ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Se menee ensin presidentin esittelyyn ehkä marraskuussa ja tulee voimaan aikaisintaan joulukuussa. Eräät osat tulevat voimaan paljon myöhemmin.
Hallituksen tekijänoikeuslakiesityksessä (HE 28/2004) käsitellään ainakin kahdessa kohdassa lain vaikutusta kirjastojen toimintaan. Luku 3.1.2 (alakohta c) on nimeltään Kappaleen valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Siinä käsitellään tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä ja sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia.
Luku 3.2.5 taas on nimeltään Arkistojen, kirjastojen ja museoiden erityiskysymykset: digitaalinen kappaleen valmistaminen, aineiston käyttö laitoksen tiloissa,...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Kuvataitelijamaterikkelista (kuvataitelijamatrikkeli.fi) en onnistunut löytämään taiteilijan nimeä, joka täsmäisi kirjaimiin. Art Signeture Dictionarysta (Art Signature Dictionary - Explore the world of artists) kannattaa katsoa eri mahdollisuudet, jos signeeraus näyttää samalta kuin tietokannan signeerus. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen: https://www.hagelstam.fi/myy, https://www.bukowskis.com/fi/sell, https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Tässä aiheeseen liittyviä tai sivuavia kirjoja: Sydänkuntoutuksen tuloksellisuus - kontrolloitu seurantatutkimus/toim. Juhani Julkunen (2000); Colbert,Don: Terveydeksi! (1999); Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi (1998), Sydämen asia (1998); Benson, Roy: Kunnon juoksukirja - tehoharjoittelu sykemittarin avulla (1996); Litmanen, Hannu: Sydän ja liikunta (1994); Edwards, Sally: Sykettä elämään (1993); Karhela, Arja: Lihastoiminnan tutkiminen (1986); Hiltunen, Pentti:Lihaskuntoharjoittelu (1990); Lihashuolto - hieronta, kuntosaliharjoittelu, teippaus ja venyttely /toim. Peter D. Asmussen (1998); Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia (1992); Nykänen, Kalervo: Kunnon vuoksi (1989);...
Luettelon Suomen paljassiemenisistä kasveista (Pinophytina) löydät täältä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-fi-Finnish-list.html
Samassa tietokannassa on lueteltuna myös muualla maailmassa esiintyviä paljassiemenisiä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-English-list.html
Anna Ahmatovalta on suomennettu ainakin kirja Runoja vuodelta 1992. Hänen runojaan on myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa 3, s.83-110. Lisäksi hänestä kertoo Jelena Kuzminan kirja Anna Ahmatova, koditon, vuodelta 1992.
Ahmatovan englanniksi käännettyjä runoja on teoksissa Selected poems of Anna Akhmatova ja The Complete Poems of Anna Akhmatova.
Osoitteessa http://sangha.net/messengers/Ahmatova.htm on Ahmatovasta ja hänen tuotannostaan kertovat englanninkieliset www-sivut.
Teoksia voi varata muista Satakirjastoista ja ne voi noutaa omasta lähikirjastostaan. Satakirjastoilla on yhtenäiset laina-ajat ja myöhästymismaksut. Lainaukset ja varaukset ovat maksuttomia. Satakirjastojen palveluista lisää: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/palvelut
Vertailun pohjaksi kannattaa perehtyä ainakin seuraaviin nettiosoitteisiin, joista löytyy ajankohtaista perustietoa kummastakin maasta:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/fi.html
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html
Lisäksi kokoelmistamme löytyy Hannu Leinosen ja Eino Lyytisen varsin informatiivinen teos nimeltä: Iso-Britannia - imperiumista Euroopan reunalle. (1993). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi/
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: numero 0600-060504 (4,50 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä.
Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Käyttöajan voit varata numerosta 09 310 85032.
Katso lisää kirjaston kotisivulta:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Käsinkirjoitustyylejä on amerikkalaisillakin monenlaisia. Muutamia tavallisimpia tyylejä löytyy esim. Draw your world -sivustolta, http://www.drawyourworld.com/lessons/cursive-manuscript.html
Ikävä kyllä runoja ei ole tunnistettu. Pekka Peitsihän oli mm. presidentti Urho Kekkosen salanimi. Tiedot Urho Kekkosen, myös nimimerkeillä kirjoitetusta, tuotannosta löytyvät Doriasta, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto. Sieltäkään ei tällaista tekstiä löytynyt:
http://www.doria.fi/handle/10024/7353;jsessionid=70E8A2D916EBEE1B46D113…
Tunnistaisiko joku lukijoista runot?
Hei,
Kappale "Föri toi, föri vei" löytyy CD-levyltä Lauluja Turusta (Fifty Fifty Records, 2009).
Esittäjät: Salminen, Matti (basso). Sointu studio-orkesteri (orkesteri). Hyvärinen, Antti (johtaja, ym).
Tieto löytyi Fono-tietokannasta: http://www.fono.fi
CD löytyy Helmet-tietokannasta (http://haku.helmet.fi) ja on lainattavissa esim. Laajasalon kirjastosta.
Nuotti löytyy erillisenä julkaisuna mm. Piki-kirjastoista sekä nuottikirjasta Lauluja Turusta: Turku-aiheinen laulukirja (Turkuseura, 2003).
Nämä tiedot löytyvät: Frank-monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi.
Voit tiedustella näitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Helsingin Sanomilla on muiden isojen lehtitalojen tapaan omat kuva-arkistonsa, jossa niitä alkuperäisiä valokuvia säilytetään. Normaalisti tällaiset arkistot eivät ole noin vain ulkopuolisten käytössä, mutta ottamalla yhteyttä Päivälehden arkistoon saa nopeasti tietää, mitkä kuvat ovat tutkittavissa ja ehkä ostettavissa omaan käyttöön.
Helsingin Sanomat on myös elokuussa 2017 avannut vanhat lehtensä digitaalisessa muodossa lehden "digitilaajien" ulottuville nimellä Aikakone. Digitointi on yhtä hyvää tasoa kuin Kansalliskirjaston digiarkistonkin, joskin jälkimmäisen hakuominaisuudet ovat aivan eri luokkaa. Aikakoneen digitoidut kuvat ovat rasteroituja lehtikuvia, eivät siis hyvälaatuisia originaaleja.
Useimmilla arkistoilla on...
Kyseessä lienee Emmi Itärannan Teemestarin kirja (Teos, 2012). Sille ei ole ilmestynyt jatko-osaa, mutta Itäranta julkaisi vuonna 2015 toisen, itsenäisen romaanin Kudottujen kujien kaupunki.
Olisiko kyseessä Tapio Kaitaharjun kirja "Me suomalaiset" (Arator 1992)?
https://www.finna.fi/Record/eepos.92182
https://haku.helmet.fi/iii/encore/reviews/Sb1327096/T?lang=fin&suite=co…
Kirjan kansikuva löytyy OllinOnnin sivuilta:
https://kirjat.ollinonni.fi/kirja/me-suomalaiset/artikkeli/224607
Kyseessä on koristelu, jota kutsutaan englanniksi termeillä turkey booties tai turkey frills. Suomennettuna voisi käyttää termiä kalkkunan saappaat tai röyhelöt. Ne tehdään paperista ja niiden tarkoitus on peittää kalkkunan tai muun linnun jalan katkaisukohta.
Lisätietoa ja kuvalliset ohjeet löytyy esimerkiksi tästä artikkelista: Turkey Booties Explained, For Everyone Who's Wondering | HuffPost Life
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Aikakone-sivustolla esitellään arkiston kokoelmaan kuuluvia aineistoja. Sieltä löytyy myös Hoppu-Heikki -aiheinen julistesarja sekä yksi sivu riimirunoa: https://www.elka.fi/aikakone/index.php/2020/06/17/hoppu-heikki/Lisätietoa voisi kysyä suoraan arkistolta: https://elka.fi/yhteys/
