Hei!
Yrityksen kehittämisestä löytyy paljonkin kirjallisuutta.
Kirjoja voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asisananoilla yritykset ja kehit-. Näin löytyy 175 teosta, joiden saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Hyötyä olisi varmasti ainakin seuraavista teoksista:
Rissanen, Tapio: Kehityshankkeen toteuttaminen yrityksessä. Pohjantähti 2002
Rissanen, Tapio: Uutta virtaa yritykseen. Pohjantähti 2006
Ryynänen, Leila-Mari: Kehittämisestä kasvuun. Edita 2004
Paavola, Juhani: Pk-yrityksen strategiatyö tutuksi. Benchmarking 2005
Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Joseph Finderiltä on Paranoian lisäksi suomennettu kolme kirjaa: Punainen tori klo 11.00 (1991), Operaatio Oraakkeli (1994) ja Nollahetki (1997). Vangin 322/88 vaiheista kansainvälisen terrorismin ja suuren rahan maailmassa kertoo Nollahetki.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla yhteystietonsa. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Kirja voisi olla Jose Carlos Somozan jännitysromaani Clara ja varjot. Siinä taideteoksiksi muokattuja ihmisiä mm. myydään ja vuokrataan. Kirjan esittely löytyy mm. kirjasampo.fi-sivulta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3185
Myös Laird Huntin Ray of the star -romaani vastaa hiukan kuvaustasi. Kirjaa ei ole suomennettu:
http://lairdhunt.net/books/ray-of-the-star/
Somozan kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Heinolan alueella ilmestyviä sanomalehtiä ovat Itä-Häme ja Kirkonseutu-seurakuntalehti. Lehdet löytyvät Heinolan kirjastosta, jonne on tilattu myös monia muita sanomalehtiä:
http://lastukirjastot.fi/106557/fi/articles/heinolan-kirjaston-sanomale…
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Näitä ovat muutkin viime aikoina kyselleet.
1. Viljo Kajava, Kun tänä iltana äiti, kokoelmasta Maan ja meren runot
2. Viljo Kajava, sikermän Kevät 1918 ensimmäinen runo, kokoelmasta Tampereen runot
3. Eeva-Liisa Manner, Peilikuvia-sikermän kolmas runo, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-missa-teoksessa-voinko?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kun-istuimme-aiti-syksyn-huoneen?language_content_entity=fi
Mm. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin rahamuseon laskurit ottavat huomioon elinkustannusindeksin (inflaation). Molemmissa laskureissa voi vapaasti valita aloitus- ja vertailuvuoden. Esim. aloitusvuodeksi 1993 ja summaksi 10 000 markkaa ja vertailuvuodeksi vuoden, johon haluaa summaa verrata.
Laskurit antavat tiedon, kuinka paljon vuoden N rahasumma on ostovoimaltaan vuonna M. Molemmissa laskureissa ennen vuotta 2002 annetaan summa markkoina, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa valuuttana.
Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Voit peruuttaa varauksesi Helmetissä omissa tiedoissasi. Peruutuksen voi tehdä vielä silloinkin, kun varaus odottaa noutoa.
Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä". Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti...
Kysyit, mikä hämähäkki mahtaa olla kyseessä? Huomioin, että samakin hämähäkki voi kuvissa olla väriltään hyvinkin erivärinen, joten varmaksi ei voi sanoa, mutta olisikohan kyseessä Pallohämähäkkien heimoon kuuluva Pilkkupavukki. Kyseeseen voi tulla myös Puutarhahämäkki. Netistä löytyy paljon kuvia Puutarhahämähäkistä.
Kirjastot.fi -sivuilta löytyy erilaisia sivustoja, kuten esim. Suomen Luonto ja LuontoPortti. Muita mahdollisia kiinnostavia sivustoja ovat Lajitieto ja Ötökkätieto.
https://suomenluonto.fi/kortit/pilkkupavukki
https://laji.fi/taxon/MX.70198/images
https://www.otokkatieto.fi/cat?id=45
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/muut-kysy-palvelut
Halutessasi voit myös lähettää kyselyn Ylen...
Etsin kirjoja hakusanoilla interaktiivisuus ja museot.Helmet kirjastosta löysin kaksi teosta: Salgado Marianan Designing for an open museum : an exploration of content creation and sharing through interactive pieces 2009 sekä Maarit Grahnin Kulttuurituotanto : kehykset, käytäntö ja prosessit 2009Kirjat ovat kuitenkin melko vanhoja. Hakusanalla kulttuurituotanto ja rajauksella tietokirjoihin löytyi Jenny Fermin Ole sinäkin naapurituottaja : paremman kaupunkikulttuurin manifesti ja yhteisötapahtumien työkirja 2022. Kirja on opas yhteisöllisten kaupunkitapahtumien järjestämiseen.Finna haulla löytyy hieman uudempaa aineistoa myös museoiden interaktiivisuudesta. esim. Lehtonen: Mira Elämyksellisyyttä ja uusia tuulia Helsingin museokentälle :...
Wikipedia tietää kahvi-sanan etymologiasta seuraavaa: EtymologiaSana kahvi ja sen vastineet muissa kielissä ovat peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä.[1] Kahvin nimesivät jemeniläiset, jotka aloittivat sen viljelyn.[2] Sana tuli eurooppalaisiin kieliin italian kielen kautta.[3] Kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, sillä kahvipensas on kotoisin niiltä seuduilta.[4] eli näin saattaa hyvinkin olla.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Tutkimusten ja opinnäytetöiden viittauskäytäntöjä on useita. Oikea käytäntö on oman oppilaitoksen käyttämä tapa, eli ei auta muu kuin selvittää, mikä se on.
Jos käyttämäsi artikkelit löytyvät jonkin artikkelitietokannan kautta (esim. Arto tai Aleksi), saat lehden vuosikerran ja numeron selville etsimällä artikkelit tietokannasta. Artikkelin viitetiedoissa on mainittu aikakauslehden vuosikerta ja numero. Sanomalehden tiedoissa näkyy vain artikkelin ilmestymispäivä.
Muussa tapauksessa ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin etsiä, vaikkapa kirjastosta, lehdet uudelleen käsiisi.
Yrjö Hosiaisluoman teoksessa ”Kirjallisuuden sanakirja” on noin sivu verran asiaa pamfletista. Siinä viitataan teokseen ”Kirjallisuus Suomessa” (Tammi, 1974), jossa on Pertti Hemánuksen artikkeli ”Pamflettikirjallisuus”. Sama kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta myös teokseen ”Hevosen sulkia” (Kirjastopalvelu, 1991).
Lisäksi pamfletista löytyy ainakin seuraavia tieteellisiä teoksia:
60-luvun lopun suomalainen pamflettikirjallisuus kirjallisena, poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä / Marjatta Venkula
The pamphlet as a form of publication : a corpus-based study of early modern religious pamphlets / Dorothee Groeger.
Pamphlets and pamphleteering in early modern Britain / Joad Raymond
Pamfletter! : en diskursiv praktik och dess...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista en valitettavasti löytänyt yhtään englanniksi tekstitettyä suomalaista elokuvaa. Suomen elokuva-arkiston kirjasto http://www.sea.fi/kirjasto/ voisi mahdollisesti auttaa asiassa.
Ihan noin tarkkoja tilastoja emme kerää.
Espoolaisia aikuisasiakkaita on 5886871 henkeä ja lapsia sekä nuoria 860848 henkeä.
Lisäksi asiakkaina on henkilökuntaa, laitoksia ja muita kirjastoja.
Yhteensä espoolaisia asiakkaita on 7344 589 kpl.
Mikko Himangan artikkeli Kirkkomusiikki -lehden numerosta 7 vuodelta 1996 on tarkistettu. Valitettavasti artikkelissa ei kerrota, mistä venäläisestä sävelmästä voisi olla kyse.
Ikävä kyllä Ilpo Taipaleen kappaletta Valssi keinutti niin ei ilmeisesti ole julkaistu nuottina. Huittisten kirjastosta löytyy nuottikokoelma Yksinäinen soittaja : Ilpo Taipaleen sävellyksiä ja sanoituksia, mutta siinäkään ei valitettavasti ole kyseisen kappaleen nuottia.
