Kuubalaiselta Alejo Carpentierilta (1904 - 1980) on suomennettu kolme teosta:
Kadotetut askeleet (Los pasos perdidos, englanninkielisestä laitoksesta suom. Marja Kelo, Gummerus,1958)
Valaistujen vuosisata (El siglo de las luces, suom. Jyrki Lappi-Seppälä, Otava, 1986)
Barokkikonsertto (Concierto barroco, suom. Tarja Härkönen, Like,1995)
Frank-monihakun mukaan Carpentierin teoksia näyttää olevan hyvin lainattavissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/c/carpentier.htm
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hankimme mahdollisesti ko. dvd:n kokoelmiimme edellyttäen, että saamme siihen oikeudet. Hankintaehdotuksista kerrotaan helmet.fi-sivuilla seuraavaa :
Otamme mielellämme vastaan hankintaehdotuksia verkossa. Voit myös kertoa hankintatoiveesi kirjaston henkilökunnalle. Kaikkia hankintaehdotuksia emme voi toteuttaa. Yhdessä voimme kuitenkin huolehtia siitä, että kirjaston kokoelma on mahdollisimman kattava. Ennen kuin teet ehdotuksen, tarkista HelMet-hausta, onko toivomasi teos jo jossakin kirjastossa. Huomaa, että teoksesta riippuen hankintaprosessi saattaa kestää kuukausia.
DVD voidaan hankkia kirjastoon vain, jos taho, joka hallitsee DVD:n tekijänoikeudet, on myöntänyt sille kirjastojen tarvitsemat lainausoikeudet.
Tässä linkki...
Kysymässäsi asiassa sinun varmasti olisi viisainta kääntyä sen yrityksen puoleen, joka valmistaa HAKAS HM 200:a. Sieltä saat varmasti parhaan ja asiantuntevimman palvelun kysymykseesi.
Hei,
Pikaisella etsinnällä näyttää siltä, että kankaisia seteleitä on tehty erityisesti Saksassa (pellavastaan tunnetusta) Beilefeldissa. Google-haulla "Bielefeld Cloth Notgeld" löytää lisää tietoja. Erityisen arvokkaita nämä kankaiset setelit eivät käsittääkseni ole, mutta mielenkiintoisia kappaleita toki.
Ystävällisin terveisin
Suosittelen tutustumaan kirjastot.fi-sivustolta löytyvään Koulutus ja opiskelu-sivuun, josta löytyy tietoa koulutusta tarjoavista oppilaitoksista: www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Monissa oppilaitoksissa voi nykyään opiskella monimuotokoulutuksena, jossa suuren osa opinnoista voi suorittaa etäopiskeluna.
Kirjastolakiin kannattaa myös tutustua, sillä pätevyysvaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta kysytään kirjastoalalle kouluttautumisesta usein, ja kannattaa myös etsiä vanhoja vastauksia mm. hakusanalla kirjastoala.
Kirjaston kirjoista ja Kielitoimiston verkkoaineistoista ei löytynyt tämän nimen alkuperästä tietoa, löysin vain maininnan sen olemassaolosta Nimisamposta.
Näitä sanoja ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Nykysuomen sanakirjasta. Mitään tuon tyyppistä ei ole Algu-tietokannassakaan, jossa on tietoja saamenkielisten sanojen alkuperästä.
Asiasta kannattaa kysyä Kotuksen nimineuvonnasta. Se palaa kesätauolta 6.8. jälkeen.
Kadunnimien suunnittelu kuuluu kaupungin tehtäviin, joten Kemin kaupunkiin kannattaa ottaa yhteyttä.
Oklaholmankatu esiintyy Oulun yliopistossa julkaistussa Riikka-Tiina Sipilän pro gradu -tutkielmassa Paiseenperältä Laitakaribialle : Kemin epäviralliset paikannimet, mutta siellä on...
Valitettavasti kyseistä DVD-levyä ei ole pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastojen kokoelmissa eikä haku muidenkaan kirjastojen tietokannoista tuottanut tulosta. DVD näyttäisi olevan myynnissä ainakin täällä http://www.vicariousbooks.co.uk/acsi.htm
Tervehdys kirjastolta!
Lappeenrannan maakuntakirjaston ensimmäinen digitointiprojekti on vasta suunnitteilla, digitoitua aineistoa meillä ei toistaiseksi ole. Mainitsemanne sotilasasiakirjat eivät myöskään ole tulevassa projektissamme mukana, sillä sukututkimusyhdistykset ja arkistot digitoivat parhaillaan tämäntapaisia aineistoja.
Kirjastollamme on kyllä hyvä kokoelma mikrofilmille kuvattuja läänintilejä, joihin sotilasasiakirjat yleensä sisältyvät. Mikrofilmejämme on mahdollista saada kaukolainaan lähikirjastoonne, jos siellä on käytettävissä mikrofilmirullan lukulaite.
Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys on Internet-sivuillaan julkaissut jäsentensä tekemiä sisällysluetteloita sotilasasiakirjoihin. Joitakin sisältöjä on myös...
Varmaankin ensimmäinen lähde olisi Sotasurmaprojektin sivusto
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Sivuilta löytyy myös tietoja asiaa koskevista arkistolähteistä.
Kirjallisuutta:
Paavolainen, Jaakko
Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 1 : Punainen terrori. - Tammi, 1966
Paavolainen, Jaakko
Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 3 : Valkoinen terrori. - Tammi, 1968
Paavolainen, Jaakko
Vankileirit Suomessa 1918. - Tammi, 1971
Roselius, Aapo
Amatöörien sota : rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. - Valtioneuvoston kanslia, 2006
Roselius, Aapo
I bödlarnas fotspår : massavrättningar och terror i finska inbördeskriget 1918. - Leopard, 2009
Roselius, Alpo
Teloittajien jäljillä : valkoisten väkivalta Suomen...
Aallon kirjastossa (Koulukatu 21, Seinäjoki) on digitointia varten tila, johon voi varata aikoja. Laitteiden käyttöön on mahdollista saada myös opastusta tiettyinä aikoina. Ajan voi varata soittamalla p. 06 416 2638 tai pääkirjastossa käymällä.
Lisätietoja digitoinnista osoitteessa https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
Kyseessä olevaa asiaa säätelee Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu ohjaa asiakkaan tiedonlähteille/lakiteksteihin yms, mutta ei tulkitse lain sisältöä. Asiassa voi toki lähestyä ko. virastoa.
Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli, joka on hakemisto suomalaisista ja Suomessa työskentelevistä ammattitaiteilijoista, ei tunne Jorma Hietalaa. Keski-kirjastojen aineistotietokannasta ei myöskään löydy häntä käsitteleviä kirjoja. Suosittelen kysymään seuraavaksi taidegallerioista tai Jyväskylän Taiteilijaseurasta.
Vastaavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Silloisessa vastauksessa on hyviä vinkkejä jatkoselvittelyyn: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-saisin-tietaa-suomalaisista-taiteilijoista.
Emme valitettavasti löytäneet etsimääsi satukirjaa tai aapista. Yksittäisen lorun avulla on hankala tehdä hakuja, koska niitä on harvoin luetteloitu erikseen teoksen tietoihin. Kirjasammon avulla on mahdollista hakea Suomessa julkaistuja aapisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/aapiset
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa lorun ja kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lastenkirjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Tässä esimerkiksi Kirjasammon hakutulokset sanalla 'perunamuusi':https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/perunamuusiMutta muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset fibromyalgiaa käsittelevät kirjat:
- Reuma-aapinen, Suomen reumaliitto, 2002
- Fibromyalgia ja kuntoutumisprosessi: enigma 2000, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1999
- Kipu-uupumusoireiden pysyvyys ja kurssimuotoinen fibromyalgiakuntoutus, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1998
- Rahinantti, Pirkko: Psyykkiset tekijät fibromyalgiassa, Kuopion yliopisto, 1998
- Minun fibromyalgiani, Suomen reumaliitto, 1997
- Hannonen, Pekka: Fibromyalgia, Dumex, 1992
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Fibromyalgiaa käsitteleviä artikkeleita on niin ikään julkaistu useita...
Googlaamalla hakulausekkeella "miina ja manu äänisadut lukijat" löytyi tieto, että äänisatujen lukijoina ovat Tapani Puranen, Leila Viitala ja Rauno Virtanen. Tarkempaa tietoa siitä kuka esittää ketäkin en kuitenkaan löytänyt. Jos jostain pääsisi kuuntelemaan, niin sieltä se varmaan selviäisi tarkemmin.
Aloittakaa haku esim. linkkikirjastosta osoite http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/. Uskontoon liittyvät linkit löytyvät luokasta 2. Erikoisesti suositeltava on 'Teologinen sanakirja', joka on ilmestynyt
alkuaan kirjana (tekijä: Seppo A. Teinonen).
