Voit tehdä teoksista kaukolainapyynnöt. Kaukolainan tilauslomake löytyy kirjaston kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kummastakin teoksesta täytetään oma pyyntönsä. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Voit valita noutopisteeksi oman lähikirjastosi.
Kysymääsi kirjaa ei tuntuisi löytyvän ainakaan suurkaupunkialueen (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) kokoelmista eikä myöskään tieteellisten kirjastojen (Linda) yhteistietokannasta. Ehkäpä kannattaisi vielä etsiskellä jälkimmäisestä tietokannasta. Olisiko tekijä nimen omaan Floyd Thomas L.? Mm. hänen kirjojaan löytyy Lindasta. Kysymääsi toista kirjaa (Serda, Adel S.: Microelectronic Circuits, 3. painos) on hankittu Vantaan Tikkurilaan kaksi kappaletta, joista molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannan (Helka) mukaan pitäisi Fysiikan kirjastosta löytyä CD-ROM-versio, kirja (4. painos)on sen sijaan sieltäkin lainassa.
Kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot kaikesta Suomessa itsenäisinä monografioina julkaistuista runokokoelmista. Erilaisissa lehdissä ja vastaavissa ilmestyneistä yksittäisrunoista ei kukaan pidä ei pysty pitämään tarkkaa luetteloa.
2010-luvulla julkaistut runokokoelmat pääsee selaamaan kirjoittamalla sanahakuun "runot" ja valitsemalla lajittelukohdasta UUSIMMAT. Tällä lailla löyty 515 osumaa. Osumien joukossa ovat myös vieraskielisten runojen suomennokset.
Sen selvittäminen, mitkä runot on julkaisemisen lisäksi myös kirjoitettu 2010-luvulla, edellyttää valtaa tutkimustyötä, koska aniharvoin itse julkaisuissa on jokaisen runon kohdalla mainintaa sen syntyajasta ja vaikka olisi, tätä tietoa ei rutiininomaisesti siirretä...
Kyseessä on osa teoksesta Quattro pezzi sacri. Se löytyy hakemalla kirjastomme aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro alkuperäisellä italiankielisellä nimellä Laudi alla vergine Maria. Haun tuloksena saadaan kolme äänitettä CD-levyinä:
- Verdi, Giuseppe: Messa da requiem
- Adoramus
- Verdi, Giuseppe: Pezzi sacri
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta löytyy runsaasti kirjallisuutta burn outista l. uupumuksesta vuosilta 1996-2006, muun muassa seuraavat teokset:
-Vartiovaara, Ilkka: Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita, Otava, 1996
- Koivisto, Kari: Tunnista ja torju työuupumus, Yrityskirjat, 2001
- Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla : Kuntatyö 2010 -tutkimus / Pauli Forma, Janne Väänänen (toim.), Kuntien eläkevakuutus, 2004
- Kalimo, Raija: Työuupumus Suomen työikäisellä, Työterveyslaitos, 1997
- Merikallio, Annukka: Unohtuiko inhimillisyys :ehkäise uupumus, Kauppakaari, 2001
- Voiman lähteet : työn voimavarojen abc / Jari Hakanen .. [et al.], Työterveyslaitos, 1999...
Helppolukuisessa Kirjava kukko -sarjassa ilmestynyt Kaislatien kaveri (julkaistu vuonna 1997) kertoo Jussista, joka ei ole löytänyt uudelta asuinalueelta yhtään kaveria. Jussi laittaa "ystävänhakuilmoituksen" pullopostina kotijoen virran vietäväksi. Sisarukset Tuukka ja Terhi löytävät viestin ja lähtevät etsimään Jussia. Lyhyeen matkaan mahtuu monia sattumuksia ja omalaatuisten tyyppien tapaamisia. Loppuratkaisu on paras mahdollinen: lapset löytävät toisensa ja saavat vatsansa täyteen lettuja.
Tekijänoikeuslaki ei tällaisissa asioissa anna selvää vastausta, koska kaikki riippuu siitä, onko toisen työtä (tässä tapauksessa Picasson) käytetty vain lähtökohtana omalle itsenäiselle työlle vai onko kyseessä jonkinasteinen kopio. Rajanveto on vaikeaa ja viime kädessä sen tekee oikeusistuin, jos joku vie asian sinne asti.
Lähtökohtana on kuitenkin järkevää pitää sitä, että jos uusi työ on "selkeästi yhdennäköinen alkuperäisen kanssa", omaperäisyys on ainakin kiistanalainen. Pelkästään tekotapa tai poikkeavat materiaalit eivät vielä takaa, että teos on kuvataiteellisessa mielessä omaperäinen, mikä on lain vaatimus uuden tekijänoikeuden syntymiselle. Esimerkiksi Picasson Guernica-taulun versio mosaiikkitekniikalla on edelleen Picasson työ...
Kysymykseen vastasi Helsingin kaupunginkirjaston Aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki:
Kyllä, sijaisuuksia laitetaan avoimeen hakuun. Vähän aikaa sitten haettiin äitiysloman sijaista Vallilan kirjastoon. Juuri päättyi Pasilan kirjaston palvelupäällikön kahden vuoden sijaisuuden haku.
Kovin lyhyitä muutaman kuukauden sijaisuuksia ei laiteta hakuun. Hakijoita on runsaasti ja rekrytointiprosessi vie aina oman aikansa ja voimavaransa.
Kannattaa seurata pääkaupunkiseudun rekry-sivuja https://www.hel.fi/rekry/fi , https://www.tyonhaku.espoo.fi/ ja https://www.tyonhaku.vantaa.fi/
Jos tarkoitat Erkka Mykkäsen kirjaa Kolme maailmanloppua, voit varata sen täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2182586__Skolme%20maailmanloppua__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Koska kirjaa on Helmet-kirjastoissa 23 kappaletta ja niihin kohdistuu tällä hetkellä kolmen varauksen jono, pääset jonoon neljänneksi, jos teet varauksen nyt. Silloin on hyvinkin mahdollista saada kirja vielä huhtikuun aikana. Siitä, minkä kirjaston nide vapautuu ensimmäisenä, sinun ei varaajana tarvitse välittää, koska saat sen niteen, joka missä tahansa kirjastossa vapautuu silloin, kun sinun vuorosi jonossa on.
Kirja näyttää olevan saatavissa myös e-kirjana, ja se olisi tällä hetkellä vapaana: https://www.ellibslibrary.com/book/...
Saattaa olla kysymys Johannes ja Anni Kinnusesta, ks. esim. Suomen Virallinen Lehti 15.8.1924. Kinnunen on valitettavasti niin yleinen nimi, että eri Kinnusten henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua.
Kirjassa Sopulisilppuri:mediakritiikin näkökulmia on Esa Sirkkusen artikkeli Yksi uutinen - monta puntaria s. 61-82. Näistä kirjoista voisi löytyä lisää valittavaksi:Anu Mustonen: Mediapsykologia; Ignacio Ramonet: Median tyrannia. Lisäksi Tiedotustutkimus-lehden numerossa 1993:2, s.46-58 on Veikko Pietilän kirja-arvostelussa esitelty kulttuurilähtöisen uutisutkimuksen lähtökohtia.
Niin & näin-lehden numerossa 2000:4 Erkki Karvosen artikkeli Kaupallisuus journalismietiikan uhkana.
Kyseessä on kenraali ja poliitikko Moshe Dayan (1915 - 1981).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moshe_Dayan
https://www.britannica.com/biography/Moshe-Dayan
Topeliuksen sadussa Adalmiinan helmi on kohtaus, jossa Adalmiina kumartuu juomaan lammesta ja ihastuu omaan kuvajaiseensa. Maija Karman kuvittamassa kuvakirjaversiossa (ISBN 951-30-9262-3) on kuva tästä kohtauksesta, ja sama kuva on myös kirjan kannessa. (ks.liite)
Kirja löytyy sekä helmetin että Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Ensimmäinen tunnettu 110-vuoden iän saavuttanut ihminen oli alankomaalainen Geert Adriaans Boomgaard (1788-1899):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geert_Adriaans_Boomgaard
Animaatioon kuuluu yleensä liioittelu. Tällä pyritään tekemään katsojaan suurempi vaikutus: Liioitellut ilmeet ja liikkeet tekevät animaation viestistä helposti ymmärrettävän.
Lähteet
https://mainostoimistoluma.fi/blogi/disneyn-perinto-modernissa-animaatiossa-osa-2/
https://animaatiot.com/index.php/2016/07/02/animaation-monta-tekniikkaa/
Liikennemerkkien asennuskorkeudesta löytyy määräyksiä Valtioneuvoston asetuksessa 20.5.2020/379 pykälässä 30. Asiasta kannattaa kysyä lisää Liikenneturvasta, https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/#kysy
Volframin latinankielinen nimi wolframium on johdettu wolframiitti-mineraalin nimestä. Wolframiitti taas on peräisin saksan kielen ilmauksesta wolf rahm. Ilmauksen alkuosa viittaa suteen, loppuosa taas vaahtoon, kermaan tai vaihtoehtoisesti likaan, multaan tai tummaan väriin. Merkitys syntyi siitä, että kun tinaa eristettiin malmista, tinan pinnalle ja ympärille muodostui mustaa wolframiittiä, kuin vaahtoa tai kermaa nesteen pinnalle. Tinan määrä rikasteessa väheni eli wolframiitti "söi tinaa kuin nälkäinen susi". Siksi sitä kutsuttiin "suden vaahdoksi" tai "suden lannaksi".Lähteet:History of tungsten | International Tungsten Industry Association74. Wolframium (Tungsten) - Elementymology & Elements Multidict›Wolfram‹ in: Etymologisches...
Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä.
Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa.
Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion...
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksia käsitteleviä tutkimuksia on ilmestynyt mahtava määrä, jopa maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystä 1960-luvulta näihin aikoihin valottavia, joten tämä on vain pintahipaisu. Tietoa löytyy sekä kirjoista että Internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET , http://64.233.183.104/search?q=cache:a1ONSE3sxOkJ:www3.hamk.fi/kirjasto…
http://64.233.183.104/search?q=cache:JJb_spza94wJ:www.tiedekirjasto.hel…
http://64.233.183.104/search?q=cache:KnMR4tX6OOMJ:www.kunnat.net/k_peru…
Kirjoja löytyy runsaasti yleisistä kirjastoistakin, esimerkiksi HelMet-kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seura on toimittanut tänä vuonna Sirkka-Liisa Rannan kulttuurihistoriallisen teoksen Hellettä,...
