Geologimme mukaan kyseessä on liuske ja sen täytyy olla enemmänkin tumman harmaa kuin tumman sininen kiilleliuske, jonka väri syntyy hienorakeisesta mustasta biotiitista, jota esiintyy päämineraalina. Jos biotiittiliuskeessa on runsaasti sinistä kordieriittimineraalia, saattaa se hieman vaikuttaa kiven yleisväriin. Valaistusolosuhteet vaikuttaa myös, usein valokuvissa tummanharmaat biotiittirikkaat kiilleliuskelaatat näyttävät tummansinisiltä.
Kirjassa Virkkunen, Marjatta, Partanen, Seppo J & Rask, Markku (2001).
Suomen kivet: koru-, jalo- ja rakennuskivet, kivet harrastuksena, kivet arkeen ja juhlaan
sanotaan liuskeista mm. seuraavaa:
Liuskeeksi sanotaan metamorfortuneita sedimenttikiviä, joille usein on tyypillistä hyvä lohkeavuus...
Suklaan valmistamiseen käytettävä kaakao sisältää teobromiinia, joka on kofeiinin tapainen metyyliksantiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Teobromiini)
Teobromiini ei ole ihmisille myrkyllistä, koska aineenvaihduntamme poistaa sen kehosta tehokkaasti. Koirien ravitsemukseen erikoistuneen Jakke Lehtosen mukaan koirien (ja kissojen) aineenvaihdunta on kuitenkin erilainen, eikä se pysty käsittelemään teobromiinia kovin tehokkaasti. Tästä johtuen teobromiini poistuu koiran kehosta 10 kertaa hitaammin kuin ihmisellä. Hitaaseen poistumiseen vaikuttaa myös koiran suoliston lyhyys ihmisen suolistoon verrattuna. Tämän takia teobromiinin haittavaikutuksia esiintyy koirilla hyvinkin pienillä...
Kappaletta (tai musiikkikappaletta) vastaava sana on käytössä muissakin kielissä samassa merkityksessä, esim. englannissa ’piece’, josta tulee slangisana biisi, tai ’piece of music’, saksassa 'Stück' (tai 'Musikstück') ja ranskassa ’pièce’ tai ’morceau’. Musiikissa kappale tarkoittaa pienimuotoista sävellystä. Suomessa myös näytelmä voi olla kappale, esim. näytelmäkappale tai menestyskappale. Englannissa on myös termi ’piece of art’, joka on suomeksi kuitenkin ’taideteos’.”New Grove dictionary of music and musicians” -hakuteoksen mukaan termiä ‘piece’ alettiin käyttää pääasiassa instrumentaalisista sävellyksistä 1600-luvulta alkaen. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran kuvaamaan valmista kokonaista taideteosta tai kirjallista teosta 1500-...
Suomen perustuslain 61 pykälän mukaan (Laki 731/1999):
Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.
Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.
Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi...
Netistä löytyy useitakin lähteitä, joissa kyseisen hyödykkeen historiaa kerrataan. Muun muassa AntroBlogi julkaisussa, joka on antropologien ylläpitämä blogi, Emmi Huhtaniemi kokoaa vessapaperin historiaa näin: ”Pyyhkimiskäytäntöjen historiassa ihmiset ovat käyttäneet kaikkea käsillä olevaa lehdistä ja tikuista kiviin, ruukunpalasiin ja maissintähkiin. Mainintoja paperista vessakäynnin yhteydessä löytyy Kiinasta jo 500-luvulta, mutta ensimmäinen kaupallinen, nimenomaan takapuolen pyyhkimiseen valmistettu paperi syntyi USA:ssa 1857.”Lähde:Huhtaniemi E. 22.3.2020. Vessapaperin kulttuurihistoriaa. Antroblogi. https://antroblogi.fi/2020/03/vessapaperin-kulttuurihistoriaa/. (Luettu 2.8.2024)
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Vastaukseni tähän kysymykseen on omakohtainen. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla oli 1980-luvulla puhelinpömpeli, missä luki numero millä ko. puhelimeen
pystyi soittamaan. Olin juuri muuttanut Helsinginkadulle, ja minulle ei ollut vielä asennettu puhelinta uuteen kotiini. Soitin vanhemmilleni puhelun ilman markkaa ja tästä merkistä he tiesivät minun olevan työväenopiston puhelinkopissa odottamassa soittoa.
Aki Kaurismäen elokuvan Mies vailla menneisyttä (2002) lopussa soi Marko Haaviston säveltämä kappale Jää mun luo eli Stay. Englanninkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Vesa Haaja. Kappaleen esittävät Marko Haavisto & Poutahaukat.
https://www.imdb.com/title/tt0311519/soundtrack/?ref_=tt_trv_snd
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1043868
Johtuu kaikista näistä.
Jokin kirja saattaa olla ilmestyessään kovin kysytty. Hankimme sitä useita kappaleita, jotta kukaan ei joudu odottelemaan vuoroaan kovin kauan. Kun kirjaa muutaman vuoden jälkeen luetaan vähemmän, osa kappaleista poistetaan. Tähän liittyy lainausmäärä, joka kertoo kirjan suosiosta.
Jos kirja menee rikki, sitä voidaan korjata kirjastossa. Jos kirja kumminkin on kovin huonokuntoinen, se poistetaan. Kirjoja joudutaan poistamaan myös, kun niille sattuu vahinkoja, koira järsii, kahvia kaatuu päälle tai kirja on kastunut sateessa. Tällöin asiakas on velvollinen korvaamaan kirjan.
Tärkein syy poistoon on kuitenkin tiedon vanheneminen. Kun vaikka laki muuttuu, vanhat kirjat poistetaan. Usein samasta kirjasta ilmestyykin...
Päevä-sana lienee muunnos saamen sanasta beaivvaš (pohjoissaame), joka tarkoittaa aurinkoa. Saamelaiset ovat esikristillisenä aikana palvoneet aurinkoa jumalhahmona ja auringon kuva löytyy mm. useista saamelaisista noitarummuista. Auringonpalvontahan on yleiseurooppalainen ilmiö, joka levisi pohjoismaihin viimeistään pronssikaudella. Saamelaisten aurinkokultti lienee samaa perua. Saamelaiset myös kutsuvat itseään auringon pojiksi (beaivvi bártnit) ja aurinkoa on usein kutsuttu myös isäksi (mm. Nils-Aslak Valkeapään runoteos Beaivi áhčážan / Aurinko, isäni). Auringon palvonnasta kirjoittaa mm. T.I. Itkonen pääteoksessaan Suomen Lappalaiset I-II.
“Aurinkoa (peäi´vi, I. pei’vi) on ennen vanhaan palveltu. Fellman kertoo lappalaisien muinoin...
Valkoisia runoja :
Haarla, Lauri : Saarretun näkyjä WS 1919
Koskenniemi, V.A. : Nuori Anssi WS 1918
Leino : Vapauden vartio, Lävistetty sydän
Hellaakoski : Nimettömiä lauluja
Kianto : Hakkaa päälle
Lehtonen : Agitaattori
Punaisia runoja :
Työväen laulukirja F-kustannus 2007
Kajava, Viljo : Tampereen runot 1966
Muuten aiheesta :
Waltari, Mika kokoelmassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" WS 1979 luvussa Maani ja kansani mm. Puoli vuosisataa, Hyvästit Untamoll, Ilmari Rantamala Vapauden pojat
Aiheesta kirjallisuutta :
Kunnas, Maria-Liisa : Kansalaissodan kirjalliset rintamat WS 1976
Palmgren, Raoul : Joukkosydän 1 WS 1966
Palmgren, Raoul : Joukkosydän II WS 1966
Palmgren, Raoul : Kapinalliset kynät . itsenäisyysajan...
Kysymykseen muiden kuin Reilun kaupan tuotteiden "epäreiluudesta" eli tuotantoketjujen epäkohdista on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Pikemmin asiaa voi lähestyä niin päin, että Reilun kaupan ehdot täyttävästä tuotteesta voi varmuudella tietää, ettei sen valmistukseen ole esimerkiksi käytetty lapsityövoimaa tai pakkotyötä, kun taas muiden tuotteiden kohdalla siitä ei voi koskaan olla varma.Lisätietoa Reilun kaupan sertifikaatin kriteereistä ja valvonnasta: https://reilukauppa.fi/mika-on-reilu-kauppa/Aikaisemmin Suomessa myydyt Reilun kaupan tuotteet ovat olleet lähtöisin kehittyvistä maista. Vuonna 2024 alkaneen hankkeen myötä on luotu Reilun kaupan kriteerit myös kotimaisille luonnonmarjoille ulkomailta tulevien poimijoiden...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kromeli on nomini, jota käytetään puhuttaessa isokokoisesta tai laihasta:
"Kylläpäs on aikas kromeli." (Muurla) [isokokoisesta, laihasta hevosesta]
"Noi huanekalut on ihan kauheet kromelit mihinkä ne pannaan." (Karkku)
"niitä on ihmisiäki semmosia laihoja kromeleita." (Himanka)
Toisaalta E. A. Saarimaan Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin määrittelee kromelin (laivan) rungoksi.
"Laiva, jolla seilasimme, maailman hirvein oli; sen kromeli, tervaa täynnä, kuin puinen jättiläislinna meressä uiskenteli ja maston kärjet pilviä piirsit." (Aleksis Kivi, Nummisuutarit)
Suomenkielinen vastine englannin ilmaukselle littoral deposit on "rantakerrostuma". Rantakerrostumat ovat etupäässä hiekkaa ja soraa – hienoimmillaan hienoa hiekkaa, karkeimmillaan kivikkoa ja louhikkoa.
Peter Johansson, Raimo Kujansuu ja Kalevi Mäkinen, Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat. – Teoksessa Pohjois-Suomen maaperä: maaperäkarttojen 1:400 000 selitys
Suomen maaperä | fin5.pdf (europa.eu)
Tietoaineistot - maaperäkartan käyttöopas - rantakerrostumat - GTK
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan munkki, eli upporasvassa paistettu vehnätaikinaleivonnainen, on saanut nimityksensä vertauskuvallisesti. Paistorasvassa ruskeaksi ja pyöreäksi pullistuvan leivonnaisen on ajateltu muistuttavan hyvin syönyttä ruskeakaapuista luostariveljeä eli munkkia.
Sana possu puolestaan on hellittelevälle tai lapsenomaiselle puheelle ominainen variantti sanasta porsas.
Possumunkin nimitys tulee sen porsasta muistuttuvasta ulkomuodosta. Possumunkki leivotaan porsaan muotoiseksi ja sille tehdään mahan alle taikinasta jalat.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Romanttisesta viihdekirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aika useinkin. Aikaisempia vastauksia löydät palvelun arkistosta hakemalla esim. asiasanoilla viihdekirjallisuus, rakkauskertomukset tai rakkausromaanit. Aikaisemmissa vastauksissa on käsitelty paitsi yksittäisiä kirjailijoita, myös laajoja historiallisia aikajanoja ja määrittelyitä.
Suomalaisen naistenviihteen vanhempia klassikkoja ovat kirjoittaneet mm. Hilja Valtonen, Aino Räsänen ja ja Anni Polva. Heidän kirjojensa päähenkilöt ovat pirteitä ja joskus uhmakkaitakin nuoria naisia, mutta romansseja säätelee silti siveellinen moraali ja tarinat päätyvätkin usein onnellisesti avioliittoon.
Suosittu romanttisen viihteen lajityyppi on historiallinen romaani. Tätä tyylilajia...
Vuoden 1980 jouluaattona TV 1 esitti toiveuusintana amerikkalaisen elokuvan Cindy (1978, ohjaus William A. Graham). Kyseessä on New Yorkin Harlemiin sijoitettu ja afroamerikkalaisten näyttelijöiden tulkitsema musikaaliversio Tuhkimo-sadusta.
Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
Kyseessä voisi olla Filmihalli Oy:n tuottama, Mika Haaviston ja Antti Välikankaan ohjaama dokumentti Paraguayn viidakkosuomalaiset, joka on valmistunut vuonna 2004. Se kertoo Paraguayhin 1920-luvulla muuttaneiden, luonnomukaista elämäntapaa etsineiden suomalaisten siirtolaisten viimeisistä jälkeläisistä. Se on esitetty YLE TV2:ssa Ulkomsuomalaisen tarina -sarjassa (http://www.filmihalli.fi/tuotanto/yletuotanto.html).
Dokumentista ja sen tekijöistä on ilmestynyt juttu Apu-lehdessä, ja se on luettavissa osoitteessa http://www.apu.fi/reportaasi/article117423-1.html.
