Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Jämsänkoski kuului vuonna 1918 vielä Jämsään. Se erosi Jämsästä 1925. Jämsänkosken seurakunta perustettiin samana vuonna. Tietääksemme vasta tuolloin Jämsänkoskelle rakennettiin ensimmäinen hautausmaa.
Ainakin seuraavissa teoksissa (Jukka Rislakin Kauhun ajan, 1995 lisäksi) on tietoa vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (ja Jämsänkoskella):
- Toivonen, Raimo: Papit kansalaissodassa, 2000.
- Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2 : Valkoinen terrori, 1967.
- Kärsimysten tieltä : kymmenvuotismuistoja, 1928.
- Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa, 1918.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920 (myös äänikirjana).
- Suomen vapaussota vuonna 1918...
Vampyyrisiskokset-sarjaa on suomennettu vain nuo kaksi osaa. Seuraavan osan julkaisemisesta en tiedä. Voit kysellä asiaa tarkemmin sarjan kustantajalta WSOY:ltä. Tässä linkki kustantajan palautesivulle http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Kirja on suomeksi Sisyfoksen myytti ja se löytyy kokoelmasta Albert Camus: Esseitä. Kirjaa on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti.
J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927).
Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain.
Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin...
Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla...
Sanana kollektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan kollektivismin periaatteiden mukaan järjestettyä (työ)yhteisöä (tai kielitieteessä ryhmäsanaa). Kollektivismin sanakirja taas määrittelee näin: yhteisön merkitystä tähdentävä, vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja pol. aatesuunta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Valmiita vastauksia en kysymyksiisi löytänyt, mutta kollektiivisesta toiminnasta löytyy kirjoja. Esim. nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI):
- Joukkojen viisaus: miksi monet ovat viisaampia kuin harvat / James Surowiecki
- Infotopia: how many minds produce knowledge / Cass R. Sunstein
- Kollektiivinen asiantuntijuus /...
HelMet-palvelussa on ollut viime aikoina teknisiä ongelmia, joiden vuoksi asiakkaat eivät ole päässeet kirjautumaan palvelun kautta omiin tietoihinsa ja esim. uusimaan lainojaan verkossa. Ongelmaa selvitellään ja sen pitäisi korjautua pian.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa mieluiten soittaa kirjastoon puhelimella (kun kyse on pääkaupunkiseudu yleisistä kirjastoista, mihin tahansa HelMet-alueen kirjastoon) ja pyytää uusimaan lainat puhelimitse. Oma kirjastokortti on hyvä olla tällöinkin käsillä, koska asiakastiedot löytyvät kätevimmin ja luotettavimmin, jos voi kertoa puhelimessa oman asiakastunnuksensa kirjastokortistaan.
Lainojen uusintapyyntöjä ei kannata lähettää sähköpostitse. Se voi olla hankalaa mm. siitä syystä, että samannimisiä...
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti...
BBC:n tuottaman televisiosarjan Merilinja (The Onedin Line) ensimmäinen jakso esitettiin Suomen televisiossa 6.9.1972. Sarjaa esitettiin Ylen TV-1:ssä lauantain alkuillasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004062129.html
https://www.imdb.com/title/tt0074035/
Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
Eettisen kaupan ry tiivistää verkkosivuillaan varsin hyvin vastuullisiin ostopäätöksiin pyrkivän kuluttajan perustavanlaatuisimman ongelman: "Kuluttamisella vaikuttaminen voi kuitenkin olla melko työlästä, sillä monien arkipäiväistenkin tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, eivätkä yritykset kerro avoimesti eri tuotantovaiheista." Eetti ja sen kaltaiset muissa maissa toimivat järjestöt vaativat tuotantoketjujen julkistamista ja hinnan määräytymisen avaamista kuluttajille, mutta ainakin toistaiseksi tällainen läpinäkyvyys on suurelta osin toiveajattelua. (Vastuullinen kuluttaminen - Eettisen kaupan puolesta ry)Eetin sivustolta voi vastuullinen kuluttaja kuitenkin löytää käyttökelpoista tietoa ja monia hyviä vinkkejä oikeudenmukaisen...
Hei!
Asiaa on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin.
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille ja voit keskustella aiheesta netissä Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla, sivulla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas tuon kolikon arvoksi annetaan 5-450 euroa kunnosta riippuen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös uudempi Suomen rahojen arviohinnasto, vuodelta 2008. Sen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Suomenkielinen vastine englannin ilmaukselle littoral deposit on "rantakerrostuma". Rantakerrostumat ovat etupäässä hiekkaa ja soraa – hienoimmillaan hienoa hiekkaa, karkeimmillaan kivikkoa ja louhikkoa.
Peter Johansson, Raimo Kujansuu ja Kalevi Mäkinen, Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat. – Teoksessa Pohjois-Suomen maaperä: maaperäkarttojen 1:400 000 selitys
Suomen maaperä | fin5.pdf (europa.eu)
Tietoaineistot - maaperäkartan käyttöopas - rantakerrostumat - GTK
Sarjanumeron perusteella ompelukoneenne on Singer 66K vuodelta 1925 (kuva: http://www.singersewinginfo.co.uk/images/66klotus-360x240.jpg | Singer 66K With Lotus Flower). K-kirjain tyyppinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.
Singer sewing machine serial number database | Serial numbers beginning with Y
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Dating Singer sewing machines from serial number
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää.
Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström.
Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.
"Armas, jos meri vie mun ja näät sä illoin / Valkean kyyhkyn lentävän luokses silloin / Avaja kuistis pois älä tuota häädä / Sielu lie mun se luokses mi tahtois jäädä..."
Kyseessä on laulu nimeltä La Paloma (suom. Kyyhkynen) jonka on säveltänyt Sebastian de Iradier (1809-1865). Tunnetuin suomenkielinen sanoitus sävelmään on Raili Kahilaisen.. Sen ensimmäinen levyttäjä on Erkki Junkkarinen vuonna 1955. Myöhemmin laulun on levyttänyt mm. Olavi Virta, Kalevi Korpi, Matti Esko, Laila Kinnunen, Arja Saijonmaa ja lukuisat muut... Laulu tunnetaan joko nimellä La Paloma tai Kyyhkynen. Kari Tapio levytti laulun uusin sanoin 1980-luvulla nimellä Valkokyyhkynen.
Youtubesta löytyvät pikaisesti etsien...
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta...
