Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, mutta jos kortti katoaa, uusi on maksullinen. Uusi kirjastokortti maksaa aikuisille 3 euroa, alle 15-vuotiaille 2 euroa.
Kiinteistöjen on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä (Joensuun alueen määräyksistä ks. https://www.puhas.fi/palvelut/jatehuollon-jarjestaminen/jatehuoltomaara… -> lajitteluvelvoitteet; Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset kokonaisuudessaan sivulla https://www.joensuu.fi/documents/144181/2324821/J%c3%a4tehuoltom%c3%a4%…). Nimensä mukaisesti nämä ovat määräyksiä, eivät suosituksia.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei määritellä, mitä taloyhtiön järjestyssäännöissä tulee tai saa olla (ks. esim. Furuhjelm, Nyt tuli lähtö, s. 51-52). Käytännössä järjestysmääräyksissä lienee usein kohta myös jätehuollosta, kuten käy ilmi tästä mallista: "Talousjätteet ja muut roskat on vietävä pakattuina jäteastioihin. Lisäksi on otettava...
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Alla aiheeseen liittyviä ehdotuksia:
1. Einari Vuorelan runoissa metsä esiintyy usein. Helvi Juvosen runossa Tuohilippi ja lähde mennään metsään toukokuun eli valoa on. Mirkka Rekolaa kannattaa selata esim. Vihreä hämärä, varmaan Eila Kivikk'aholtakin löytyy...
2. Tulee mieleen myös Maila Pylkkösen tuotanto. Pylkkösen kootuista runoista löytyy mm. seuraavia alkuja: "Kun seison selin aurinkoon" ja "Metsä on joka suuntaan"
3.Lassi Nummen kokoelmassa Matkalla niityn yli on useampikin runo metsäniityistä. Lassi Nummi puhuu runoissaan usein metsän valosta. Heti, melkein heti (1980)-teoksessa esim. "Yhtäkkiä metsä on korkea":
--että kun tulen aukiolle, pilvien loputon harmaus on valoa. Pelkkää valoa. Kannattaa siis katsoa Lassi Nummen tuotantoa...
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
Jos sinulla on kirjastokorttiin liittyvä tunnusluku eli pin-koodi, tee näin:
HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://helmet.fi/ kirjaudu omiin tietoihisi. Napsauta painiketta "Hae/varaa". Valitse hakutapa "Lehdet". Kirjoita hakuruutuun "kauneus ja terveys helsinki" (ilman lainausmerkkejä) ja napsauta "Hae". Napsauta sen jälkeen painiketta "Varaa". Saat esille näytön, jossa lukee "Olet varaamassa Kauneus & terveys : Helsinki". Napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy lista varattavissa olevista Kauneus ja terveys -lehden numeroista. Valitse näistä haluamasi numero (ainakin Etelä-Haagan kirjastossa numero 1/2009 näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä). Napsauta lopuksi sivun alalaidassa olevaa painiketta "Varaa valittu lehden...
Kysymäsi kappale lienee nimeltään Happy Xmas (War Is Over), jonka sanat kuuluvat:
A very merry Christmas
And a happy new year,
Let's hope it's a good one
Without any fear
Single julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1971. Alkuperäisen kappaleen esittäjät ovat singlen kannen mukaan: John & Yoko sekä The Plastic Ono Band.
Englanninkielisen Wikipedia-artikkelin mukaan kappaleen tekijöiksi on merkitty John Lennon ja Yoko Ono. (Tosin artikkeli kertoo, että Lennonin vaimon Onon rooli kappaleen teossa on epävarma. (ks. artikkelin Recording-otsikko)) Tuottajana on Lennonin ja Onon lisäksi toiminut Phil Spector.
Artikkelin mukaan kappaleessa on useita elementtejä ja samankaltaisuuksia toisten kappaleiden kanssa (ks. artikkelin...
Parhaat neuvot asiassa saatte varmaankin TE-keskuksesta. Keski-Suomen alueen TE-keskuksen yhteystiedot löydätte osoitteesta http://www.te-keskus.fi/web/tekes.nsf/TE-mainFIN?OpenFrameset
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy teos:Kauhanen, Tuula: Kiinan markkinat - haasteita ja mahdollisuuksia (Edita 1999), jossa on lyhyesti selitetty verotuksen pääpiirteet.
Seuraavia nettiosoitteita voisitte myös kokeilla:
http://www.moftec.gov.cn/moftec_en/index.html
http://www.isinolaw.com/jsp/taxation/TAXATION_Main.jsp?LangID=0
http://www.chinalegalchange.com/a-tax.html
Vastaus selviää aika helposti oheisen linkin tekstistä:
https://operight.fi/artikkeli/vapaa-kaytto/klassikkosatujen-kaytto
”Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Esimerkiksi Grimmin sadut on koottu ja muokattu vanhoista kansantarinoista 1800-luvulla eivätkä ne ole enää suojattuja. Grimmin sadut ja muut vanhat kansantarut kuuluvat vapaasti käytettävän aineiston piiriin. Niitä voi kääntää ja muokata vaikka peleiksi myös kaupalliseen käyttöön. Suomenkielisiä käännöksiä käytettäessä tulee varmistaa, että myös kääntäjän tekijänoikeus on päättynyt. Lisäksi satukirjojen kuvitusten tekijänoikeus voi olla vielä voimassa.”
Tekijälle kuuluu myös moraalisia oikeuksia kuten isyysoikeus eli oikeus tulla...
Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Kirjassa Kemia / Antti Kivinen, Osmo Mäkitie. -- Helsinki : Otava, 1988. 478, sivua. ISBN: 9789511101369, sivulla 393 nimetään varsinaisiksi maametalleiksi Skandium (Sc), Yttrium (Y), Lantaani (La) ja Aktinium (Ac).
”Maametalli” nimitys on suora käännös ruotsista (jordartsmetaller) tai saksasta (erdmetaller), joissa kielissä sanat ”jord” tai ”Erde” vanhemmassa kielenkäytössä viitasivat oksideihin. Maa-ilmaisua käytettiin historiallisesti tiettyihin aineisiin, joiden aikoinaan ajateltiin olevan elementtejä, ja tämä nimi oli lainattu yhdestä Platonin neljästä klassisesta elementistä, muut kolme...
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyy viitteitä hakemastasi aiheesta.
Lindaan pääset osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html , valitse tarkennettu haku ja kirjoita hakusanoiksi matematiik? opetu? unkari? Saat tulokseksi 24 viitettä, joista ainakin osa käsittelee matematiikan opetusta Unkarissa.
Ensimmäisenä listassa on Pirjo Tikkasen väitöskirja Helpompaa ja hauskempaa kuin luulin, joka on verkkojulkaisu ja luettavissa siis miltä tahansa nettikoneelta. Kirjat voit tilata kaukolainoiksi.
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Petra Saarnisto suosittelee Kielikello-lehdessä tyttö- ja poikanimien sijaan termiä syntymänimi. Se on sukupuolineutraali eikä ota kantaa myöskään henkilön ikään. Linkki artikkeliin: Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi - Kielikello
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei valitettavasti ole yhtenäistä luokitusjärjestelmää, koska Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa järjestelmäänsä ja muut YKL:ää. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksesta löytyy verkkoversio osoitteessa http://hklj.kirjastot.fi/. Sitä selailemalla selviää esim. että Helsingin luokka 2.4 viittaa ruotsinkieliseen romaani-, ja novellikirjallisuuteen, kun taas näytelmät löytyvät luokasta 2.3 ja vastaavasti suomenkieliset kaunokirjalliset teokset luokista 1.4 ja 1.3.
Yleinen kirjastoluokitus löytyy samoin verkosta osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/. Sama kirja on siis pääkaupunkiseudun eri kirjastoissa luokitettu eri luokkiin. Esim. Astrid Lindgrenin kirja Melukylän lapset on Helsingissä luokassa 1.4.,...
Esimerkiksi Behind the Name -sivustolla on luettelo keskiaikaisista saksalaisista nimistä. Miehen nimen jälkeen on m-kirjain ja naisen nimen f-kirjain. Luettelo löytyy täältä:
http://www.behindthename.com/submit/names/usage/medieval-german
Olisiko kyseessä tämäntapainen runo:
"... piika aitas peitot potkii, levveet lihat hyllyy, russakka vuan ruminieroo pitkin piian pyllyy. Isäntä nousoo sijaltansa, kessumualle asteloo, itestäsä kiinni pittää, kessumuataan kasteloo. Kuuhutukko, keltanuama, taivaan kantta kamuaa, pojjaan käsi kesäyössä, hammeen alle hamuaa. Lehmänpaska lepikossa, levollisna lötköttää, sinipinta sontiainen, paskan alla pötköttää".
Tämän runon alkuperää on kysytty tässä palvelussa jo aiemminkin, ja siihen on vastattu näin:
"Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon 'Maalaiskylän idylli'....
Lehdetön puu - säveltäjä Martti Piha eli Timo Vuori (1916-1976), sanoittaja Annuli eli Aune Haarla (os. Ala-Tuuhonen). Muitakin samannimisiä lauluja on olemassa, mutta oletan, että tätä tunnetuinta etsitään.
Myrskyn jälkeen - säveltäjä Veikko Samuli, sanoittaja Kari Tapio.
Partisaanivalssi eli alkukielellä puolaksi Dziś do ciebie przyjść nie mogę - säveltäjä Stanislaw Magierski, suomenkieliset sanat Saukki.
Rosvo-Roope on perinteinen sävelmä, jonka sanat ovat Rafael Ramstedtin (1888-1933) käsialaa.
Kaikki nämä tiedot ja paljon muuta löytyvät myös Ruotsista käsin Viola-tietokannasta varsin helposti: https://finna.fi. Suosittelen!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin 6.3.1988. Päätös pappisviran avaamisesta oli tehty kirkolliskokouksessa kaksi vuotta aiemmin. Viran avaamisesta naisille oli äänestetty kirkolliskokouksessa jo aiemmin kolmeen kertaan, mutta vaadittava ¾ ääntenenemmistö saavutettiin vasta vuonna 1986.
Naisten osuus papistosta on kasvanut tasaisesti. 2000-luvulla papiksi vihityistä enemmistö on ollut naisia. Virassa toimivista papeista naisia on tällä hetkellä hieman alle puolet. Kirkon johtotehtävissä naisia on toistaiseksi vähän; reilu neljäsosa kirkkoherroista on naisia.
Oheisesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastosta selviää sukupuolijakaumat vuosina 1994, 2004, 2014 ja 2020.
https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/naiset...
