Yhtä yhteistä rekisteriä kuntien luottamushenkilöistä ei näytä olevan.
Tietoa 1950-60 -lukujen kunnallisista luottamushenkilöistä voi saada kuntien kokoamista kunnalliskertomuksista. Kymenlaakson kirjastoissa on tämän alueen kunnalliskertomuksia, muiden kuntien kunnalliskertomuksia voi mahdollisesti saada kaukolainaksi. Ne ovat yleensä kotiseutukokoelmissa, joten niitä ei anneta kotilainaan vaan niitä voi lukea kirjastossa.
Jotkut kunnat ovat myös julkaisseet kunnanvaltuustojen historiikkeja. Kannattaa kysyä kirjastosta onko etsimässäsi kunnassa tehty tällainen historiikki.
Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
Periaatteessa varmastikin merkitys on eri sen mukaan kirjoitetaanko sana yhtenä vai kahtena sanana. Kahtena sanana kyse olisi kaiketi "vauvan käyttämästä tai omistamasta puhdistuspyyhkeestä". Mainoksessa tai tuotteessa näin pitkää yhdyssanaa ei varmaankaan pidetä erityisen myyvänä, vaikka kieliopillisesti näin kuuluisikin tehdä, joten se on jaettu kahdeksi sanaksi.
Isosta suomen kieliopista löytyy tietoa genetiivimuotoisen määriteosan merkitystehtävistä:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=411
Listasin alle muutaman viitteen, jotka käsittelevät pankkien kilpailua tai asuntorahoitusta. Näissä voisi olla jotain myös aiheesta.
Suomen pankkiyhdistyksen Pankkikatsaus, josta listassa on kaksi artikkelia, voisi olla hyvä lähde 1990-luvun ja 2000-luvun alun osalta. Pankkikatsaus on ilmestynyt vuosina 1993-2006.
Pankkiyhdistys on nykyisin Finanssiala ry http://www.finanssiala.fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta kuluttajakäyttäytymisestä.
Uusia 2017-2019:
Digitalisaatio lisää kilpailua pankkitoimialla
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201704211248
Yhdysvallat asuntorahoituksen murroksen edelläkävijänä
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201910181537
Vanhempia asuntorahoituksesta:
Asuntorahoitus Euroopassa
Suomen pankkiyhdistys...
Kirkes kirjastoista löytyy muutamia teoksia (haku: aihe lammet and aihe rakentaminen not luokitus 84.2) Kirkes
esim. Bridgewater, Alan ; Bridgewater, Gill:Suihkulähteet ja vesirakenteet puutarhassa : helppoja ja käytännönläheisiä ohjeita tai Flink, Raimo:Keksintöjen puutarha : ekokeksijän uusimmat ideat ja keksinnöt
Finna haku löytää runsaammin tietoa lammen rakennuksesta, mutta suurin osa näyttää olevan englanninkielistä ja melko vanhoja. Finna.fi
esim. Swift, Penny Step-by-step ponds, pools, and rockeries (1997) tai Nash, Helen:The complete pond builder : creating a beautiful water garden (1996)
Netistä löytyy esim. Wikihow.com sivustolta löytyy englanninkielinen ohje lammen rakentamisesta. https://www.wikihow.com...
Lahden kaupunginkirjaston runosuomennostietokannasta Linkki maailman runouteen löytyy yksi kokoelma, josta runo löytyy;
Kääntäjä:
Saaritsa, Pentti
Teoksessa:
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot
Huomautuksia:
S. 51. Kokoelmasta Runoja (Dikter, 1916).
Kyseinen suomennostietokanta siirtyy Kirjasampoon maaliskuun jälkeen. Vanhan aineiston siirtymisen aikataulu on vielä avoin, uutta aineistoa sieltä jo löytyykin. Kirjasammosta kannattaa etsiä tietoa kirjoista ja runoista muutenkin. Etusivu | Kirjasampo
Tekstin julkaisemisesta konserttiohjelmassa kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin. Oletan, että tapauksessasi on hankittava lupa käännöksen...
Asian selvittäminen käy kätevimmin pääkirjastossa (Pasilassa). Kannattaa varata jonkin verran aikaa ja ottaa jokin virallinen henkilölisyystodistus (esim. ajokortti, kuvallinen kelakortti) mukaan.
Kuvaamasi kirjastokortin väärinkäyttötapaukset ovat hankalia ja siksi niiden hoitaminen on keskitetty pääkirjastoon.
Toivottavasti asiasi selviää!
Linda-tietokannasta löytyy kirja nimeltä Writing and Speaking in the Technology Professions (IEEE Press, 1992),
jonka pitäisi löytyä esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Teknisillä dokumentoijilla on myös oma yhdistys, jonka sivuilta saat lisää tietoa alasta. Osoite on: http://www.dokumentoijat.net/.
Loki-kirjastojen eli Raision, Askaisen, Lemun, Maskun, Merimaskun, Mietoisen, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisen, Ruskon, Rymättylän, Taivassalon, Vahdon ja Velkuan kokoelmissa ei ole portugalinkielisiä lasten- tai nuortenkirjoja. Lähin kirjasto, jossa niitä on, on Turun kaupunginkirjasto. Turustakaan ei löydy portugaliksi tekstitettyjä elokuvia. Kaukolainaksi kirjoja voi pyytää oman lähikirjaston kautta.
Ulrich Lins on kirjoittanut esperantonkielisen teoksen La dangera lingvo: studio pri la persekutoj kontrau esperanto.
Tämä teos on aikanaan kuulunut Oulun maakuntakirjaston kokoelmiin.
Saksankielinen käännös löytyy Tampreen yliopiston kirjastosta:
Lins, Ulrich: Die gefährliche Sprache : die Verfolgung der Esperantisten unter Hitler und Stalin. Gerlingen : Bleicher, 1988.
Vuoteen 1993 pienteollisuusalue. Vuonna 1993 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä huoltoaseman. Vuonna 2006 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä vähittäiskaupan suuryksikön (nykyinen Citymarket). Vuonna 1999 oli jo tehty liikerakennuksen laajennus alueella jo silloin sijainneeseen K-kauppaan.
- Tieto löytyi Kuusamon kaupungin maankäyttöosastolta. Sieltä voi saada myös maksullisia kaavaotteita.
Journalisti on tilattu Pasilan ja Richardinkadun kirjastoihin, säilytystiedot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1043665?lang=fin
Journaisti-lehti muissa pääkaupungiseudun kirjastoissa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/QGBNH8CF633LEAQPMX5E18V5N22EE5I3L…
Journalisti - Suomen Journalistiliiton ammattilehti - on luettavissa vapaasti myös verkossa, myös näköislehtinä vuosina 2014 ja 2015. Lehden arkisto löytyy vuodesta 2008 lähtien.
http://www.journalisti.fi/arkisto/
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas...
Englanninkielisiä lukusuosituksia antavia verkkosivuja löytyy useitakin. Niiden avulla voi löytää ainakin sopivaa käännöskirjallisuutta. Nämä linkit tarjoavat osin samoja tuloksia:
https://bookriot.com/best-book-recommendation-sites/
https://www.makeuseof.com/tag/7-sites-decide-book-read/
https://www.makeuseof.com/sites-for-book-recommendations-find-your-next…
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=best+book+recommenda…
https://thenerddaily.com/where-to-find-book-recommendations/
Suomalaisia vastaavia sivustoja ei oikein taida olla. Tässä kuitenkin vanhempi vastauksemme kirjasuosituksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/hyvien-kirjojen-loytaminen-aina-yhta?lang…
Kirjavinkit-sivustolta voi myös löytää...
Kyseessä taitaa olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).Titit syövät salmiakkia, ja kirjan kannessa näyttäisi oleva kaksi kuuta.Kirjaa on etsitty ennenkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-80-luvun-lopussa?language_content_entity=fi
Kappaleen nimi on Armi. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki
Laulun ovat esittäneet Kai Lind, Olavi Virta, Reijo Taipale, Aarre J. Kari ja Ari Klem. Sen lisäksi Armista on lukuisia orkesterisovituksia, katso tarkemmin Yleisradion Suomalaisten äänilevyjen tietokannasta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
Ainakin Olavi Virran, Reijo Taipaleen ja Kari Arcen (Aarre) cd-levytyksiä on kaupoissa saatavilla ja myös kirjastoissa lainattavissa.
Ja vielä taustatietoja kappaleesta:
Erik Lindström kertoo säveltäneensä tämän kappaleen v. 1952 alun perin vaimolleen Vuokolle, mutta Armi Kuuselan tultua valituksi Miss Universumiksi sävellys päätettiin markkinoida Armin nimellä, jolloin Saukki teki siihen sanat. Siitä lähtien tämä laulu...
