Lara Fabianin "Le secret" on 2013 julkaistu levy, joten se olisi ehditty hankkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei mikään suomalainen kirjasto ole sitä hankkinut.
Tällaisista hankkimatta jääneistä levyistä voi tehdä hankintaehdotuksen kirjastoon. Mikään ei estä tekemästä ehdotusta myös johonkin isompaan kirjastoon, josta levyn sitten voisi kaukolainata, jos se saadaan hankituksia.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjastoilla ei ole koko ajan pienenevien hankintamäärärahojen puitteissa mahdollista hankkia kuin pieni osa maailmalla julkaistavista levyistä. Mitään mahdollisuutta niiden kaikkien hankkimiseen ei ole. Siksi hankintaehdotukset ovat tärkeä osa kokoelmatyötä eli kannattaa olla aktiivinen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Vuonna 1998 (vuoden 1999 tietoja ei ihan vielä saatavilla) aikuisten kirjalainoista tietokirjallisuuden osuus oli 63,1 % ja kaunokirjallisuuden osuus oli 36,9 %
Vuonna 1999 10 eniten lainattua kirjaa:
HÄRKÖNEN, Anna-Leena: Akvaariorakkautta
CORNWELL, Patricia D.: Herhiläispesä
KITZINGER, Sheila: Saamme vauvan
MÄKI, Reijo: Pahan suudelma
HIETAMIES, Laila: Kylä järvien sylissä
CORNWELL, Patricia D.: Ansaittu kuolema
LINNA, Väinö: Täällä Pohjantähden alla
LINNA, Väinö: Tuntematon sotilas
SALAKARI, Tuula: Häät: elämämme kaunein juhla
STEEL, Danielle: Onnettomuus
Edellisessä kysymyksessäsi totesit, että olet löytänyt jo tietoa Vaasaa koskevista romaaneista. Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis-kotiseutukokoelmasta löytyy vaasalaisten kirjoittamia kaunokirjallisia teoksia ja Vaasaa koskevaa tietokirjallisuutta.
Verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/ kautta voi tehdä hakuja rajaamalla tulokset Vasaensis-kokoelmaan. Esimerkiksi haulla 84.2 ja aineistolaji kirja sekä valitsemalla osastoksi Vasaensis saadaan tulokseksi 71 kpl suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Vaasaa tai jotka on kirjoittanut vaasalainen kirjailija.
Suomenkielisten runojen luokka on 82.2, ruotsinkielisten romaanien luokka 84.31 ja runojen 82.31.
Tietokirjojen haku on vähän hankalampaa, muistelmia voi hakea esim....
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto vastaa:
Runoa on merkitty muistiin eri puolilta Suomea. Kuten muun suullisen perinteen kanssa, ei tässäkään voi selkeästi osoittaa mistä runo on lähtöisin. Mikäli suvussanne on runossa mainittuja henkilöitä, voi olla, että runo on syntynyt siellä sukunne asuinsijoilla. Mutta aivan yhtä hyvin voi käydä niin, että yleisesti tunnettuun runoon liitetään tuttujen henkilöiden nimiä. Kolmantena vaihtoehtona on se, että runossa on vain sattumalta saman nimisiä henkilöitä. Kiinnostavaa, että vanhin muistiinpano on Lönnrotilta.
Runon sijoittaminen Suomen kartalle vaatisi tarkempaa tutkimusta ja pelkät keräystiedot eivät välttämättä kerro sen ”syntypaikkaa”. Perinteen kerääminen ei ole ollut...
Helmet-kirjaston varausjärjestelmä ei kykene tällä hetkellä kohdistamaan varausta mahdollisesti noutokirjastossa olevaan kappaleeseen. Siksi nettivaraus voi lähteä tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka tulevaisuuden tavoitteena luonnollisesti on varauksen kohdistaminen ensisijaisesti noutokirjaston kokoelmaan. Toivottavasti järjestelmämme mahdollistaa asian lähitulevaisuudessa.
Jos teoksen haluaa esim. aikataulullisista, ekologisista tai loogisista syistä noutokirjaston kokoelmasta, kannattaa kysyä apua henkilökunnalta tai soittaa kirjastoon.
Etsin Finnasta hakutermillä Rehabilitative work. Haku löysi 43 kokonaan tai osin englanninkielistä osumaa. Joukossa kirjoja, lehtiartikkeleita ja opinnäytteitä. Finna.fi
Google Scholar haku löysi myös joitakin nettiosumia. Google
Aiheen rajaus ja lähteiden käyttötarkoitus kannattaa miettiä etukäteen. Silloin metsästys on tehokkaampaa.
Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja...
Johann Wolfgang von Goethen runo Taikurinoppilas (Der Zauberlehring) sisältyy Otto Mannisen suomentamana Goethen runojen kokoelmaan Runoja. Helmet-kirjastojen kokoelmissa vanhin painos teoksesta on vuodelta 1922, uusin vuodelta 1980.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Opettajien työn kuormittavuudesta, stressistä, uupumuksesta... on kirjoitettu todella paljon 1990-luvulla. Aiheesta löytyy sekä kirjoja että lukuisia artikkeleita. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokannasta "Plussasta" http://www.libplussa.fi
löydät ainakin seuraavat nimekkeet:
1)Salo, Kari: "Opettajien työstressi--työn, stressin ja terveyden seurantatutkimus 1983-1991". Jyväskylän yliopisto, 1993. ISBN 951-680-966-9.
2)Mäkinen, Kalevi: "Opetustyön kuormittavuus ja sen seuraamuksia ammatillisessa koulutuksessa". Tampereen yliopisto, 1998. ISBN 951-44-4460-4.
3) "Hyvinvointi opetustyössä". Työturvallisuuskeskus, 1999. ISBN 951-810-115-9.
4) Erätuuli, Matti: "Miksi häiritset minua : 2. osa--Opettajan näkökulma...
Ainakin seuraavat kirjat käsittelevät näitä aiheita:
Kuronen, Marjo: "Leikki-ikäinen lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi: satukirja lapsille" (2004). Kirja on esim. Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastojen lasten osastoilla.
Hintsanen, Päivi: "Paina jarrua, ukki" (1997) Kuuluu kirjasarjaan "Vihreä varis".
Wilson, Jacqueline "Lola Rose" (2006), joka on nuorten kirja.
"Tepa tahtoo tietää"(2002).Tekstin on laatinut Minna Hintsala ym. Tämä kirja käsittelee vanhempia ja masennusta.
Kuolemaa käsitteleviä kirjoja:
"Hän on kanssani kumminkin:vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat"/koonnut Suzanne Sjöqvist (2006).
Lindqvist, Marita: "Maleenan ilo" (2007)
Näitä kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta.
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
Helsingin kaupunginkirjaston englanninkielinen nimi on Helsinki City Library. Nimi ei ole järin raflaava, mutta tietääkseni muutakaan ei ole suunnitteilla.
Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla Martti Haavion teosta Kielotyttö (useita painoksia) ei ole saatavana kotilainaan mistään kirjastosta. Helmet-kirjastojen ainoa lainattava kappale on valitettavasti kadonnut.
https://finna.fi/
Teoksen voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta, esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Isä meidän –rukous on luettavissa sloveenin kielellä netistä esimerkiksi sloveeninkielisestä Raamatusta. Rukous löytyy Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista (Matt. 6:5-15 tai Luuk. 11:1- 13).
https://www.bible.com/fi/versions/1636-znz-ziva-nova-zaveza
Kori-toiminnolla voi tehdä varauksia tai muita toimintoja usealle niteelle kerralla. Ruudun oikeassa ylälaidassa on Oma kori, josta näkyy koriin lisättyjen niteiden lukumäärä. Klikkaamalla tätä linkkiä pääset näkemään koriin lisätyt niteet. Niteiden yllä olevasta palkista voit valita toimintoja. Voit varata kaikki tai vain valitsemasi niteet, lisätä ne muistilistallesi, lähettää viitteen niistä sähköpostiisi, lisätä niihin oman tagin tai poistaa ne korista. Tässä yhteydessä järjestelmä pyytää sinua kirjautumaan sisään, jos et ole jo kirjautunut. Jos et tee mitään, kori tyhjenee, kun suljet selaimen.
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
Järjestelmä oli alun alkaen seuraava: lapsella oli yksi kortti kauno- toinen tietokirjallisuutta varten. Molemmilla korteilla sai lainata yhden kirjan lasten osastolta. Tiukka systeemi alkoi murtua vähitellen siten, että lastenosaston kirjastonhoitajat oman arviointinsa mukaan antoivait joillekin lapsille oikeuden lainata myös aikuisten osastolta. Soveliaat ilmoitettiin aikuisten puolen henkilökunnalle. Tämä vähittäinen murtuminen tapahtui 50-luvun alkuvuosina. Tarkkaa vuotta ei ole tiedossa ja syynä lienee se ettei asia missään vaiheessa mennyt kirjastolautakuntaan asti.
Tiedon hankinnassa lähteenä: Helsingin kaupunginkirjaston lasten ja aikuistenosaston työntekijöitä 40-, 50- ja 60-luvulta.
On olemassa ainakin Dario Argenton 4-osainen minisarja La porta sul buio (Door into darkness) vuodelta 1973, jonka 4. episodi on nimeltään La Bambola. Oheisessa linkissä tarkempia tietoja ja mahdollisuus tilata se engl. tekstitettynä dvd:nä http://www.movietyme.com/catalog/product_info.php?products_id=19634 . Kirjastoissa tämä ei valitettavasti ole saatavana minkäänlaisena versiona.
Lisäksi on Bigas Lunan elokuva La Bambola (pääosassa Valeria Marini) vuodelta 1996. Siis ohjaaja on espanjalainen, mutta pääosanäyttelijät ja muistaakseni miljöö italiaisia. Sekään ei ole saatavilla kirjastoissa (pari muuta Bigas Lunan elokuvaa kylläkin). Se saattaisi ehkä löytyä jostain videovuokraamosta. Taisi tulla televisiostakin joku vuosi sitten?
