Turun kaupunginkirjaston ainestotieokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1305037186
löytyy tämä teos nimellä Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus. Se on vuodelta 2007.
Sitä voi etsiä myös esim. asiasanoilla sähköturvallisuus ja standardit (asiasanat allekkain) tai voi etsiä myös sarjan nimen mukaan: SFS-käsikirja.
Mitään varsinaista luetteloa käytetyistä iskulauseista ei valitettavasti löytynyt.
Aiheesta kirjoittavilta nettisivustoilta löytyi kuitenkin joitain eniten käytettyjä iskulauseita.
Ensimmäisellä sijalla on lause, joka englanniksi kuuluu ‘the people want to bring down the regime’. Se on mainittu useissa lähteissä.
Eräs toinen mielenilmauksissa käytetty iskulause on: ’the people want the division to end’.
Hakuja voi tehdä Googlesta hakukausekkeilla ‘A major slogan of the demonstrators in the Arab’ tai ’major slogans Arab spring’.
Hieman laajempi luettelo löytyy hakulausekkeella ’ Symbols and Slogans of the Arab Spring’. Sivusto käsittää viisitoista sivua. Sivulta toiselle pääsee nuolen avulla.
Lähteet:
http://en.qantara.de/content/symbols...
Suomen kirjastoseuran Kirjasto-lehden ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden kautta löytyy artikkeleita myös tästä aiheesta. Lehdet ovat luettavissa verkossa:
http://kirjastolehti.fi/
http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/issue/archive
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Matti Rossin runo Tuutulaulu sisältyy hänen kokoelmaansa Agitprop (1972).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26979
https://finna.fi/
Etsimäsi teos saattaisi olla Kirsti Tarjaksen omaelämäkerrallinen teos "Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä". Löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Kirjailija kertoo syntymäkaupungistaan Bakusta, jossa hänen isänsä Aaro Härkönen työskenteli Nobelin öljyfirmassa rakennusosaston päällikkönä. Kirjassa kerrotaan myös Bakun jälkeisestä ajasta Muolaassa ja Kotkassa. Lopuksi kirjailija tekee vielä 70-vuotiaana matkan Bakuun.
Tässä siis vielä teoksen tiedot:
Tarjas, Kirsti: Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä : löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kirjayhtymä, 1996
Kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kyseessä voisi olla Martti Haavion kirjassa ”Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäinsatuja” (WSOY, 1957) oleva tarina ”Rikkaan talon emäntä ja köyhän talon emäntä”. Siinä Jeesus ja Pyhä Pietari käyvät ensin köyhässä talossa, jonka emäntä saa siunauksen ensimmäiselle päivän työlleen ja saa mitata kolme päivää rukiita. Kun he käyvät rikkaassa talossa ja sen emäntä saa siunauksen, emännän aikeena on laskea rahoja heti aamusta, mutta hän niistää ensin nenäliinaan ja joutuukin sitten niistämään kokonaiset kolme päivää nenäänsä.
On ihan mahdollista, että kyseessä on jokin toinen samanlainen tarina, sillä tästä aiheesta voi olla useita muunnelmia. Haavion versio perustuu kertomuksiin...
Seuraavilta saksankielisiltä sivuilta löytyy joitain ideoita:
http://www.bastelideen.info/html/heu_deko.html
http://www.ebay.de/itm/weihnachtliche-Strohdekoration-gros-/22199980918…
Lisää ideoita voi hakea googlen kuvahausta hakusanoilla 'basteln aus strohhalmen' ja 'was kann man aus strohhalmen basteln'.
Lisäksi on joukko suomenkielisiä askartelukirjoja, joissa esitellään muita kuin perinteisiä olkitöitä. Seuraavassa muutama kirja:
- Launonen, Tuula: Olkiaarteet, Atena, 2005 (Gummerus)
- Lindén, Eevi: Olkityöt, Tammi, 1989
- Väisänen, Pirjo: Olkityöt, Tammi, 2013
Valitettavasti Helmet-uutuusluetteloita voi toistaiseksi selata vain RSS-muodossa. Napsauta luettelon nimen vieressä olevaa RSS-kuvaketta, niin saat uutuudet esiin.
Ongelmaa tutkitaan ja toivottavasti uutuusluetteloita pääsee taas mahdollisimman pian selailemaan normaaliin tapaan. Pahoittelen häiriötä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Eva Hellerin saksankielinen kirja Wie Farben wirken : Farbpsychologie, Farbsymbolik, kreative Farbgestaltung (1989) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Netillä on espanjankielinen Psicologia del color ladattavana. Englanninkielistä julkaisua en onnistunut löytämään kirjastoista enkä netiltä useista viittauksista huolimatta. Suomen kirjastoista voi hakea vastaavia kirjoja hakusanoilla ’väripsykologia’ / ’värit’ ’psykologia’. Löytyy esim.Värit havaintojen maailmassa / Arnkil, Harald (2007) ja The beginner's guide to colour psychology / Angela Wright (1995). Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on vanhempi kirja Color & human response : aspects...
Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Hei,
Ota yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan. Heidän kirjastossaan pitäisi olla kyseinen cd tutkijoiden käytössä - tosin versiota ei mainittu sivulla http://www.genealogia.fi/emi/emi3ce.htm .
Sukututkimusseuran kirjaston yhteystiedot saat osoitteesta http://www.genealogia.fi/sss/ .
Tuolloin voimassa olleessa vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä luokituksen 39 merkitys on Ankarat, parantumattomat neuroosit (Neuroses graves). E-luokitus merkitsee palveluskelpoisuuden ratkaisemisen siirtämistä toistaiseksi.
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-...
Tunnusluku tehdään asiakkaalle ensimmäisen kerran kirjastossa. Henkilöllisyys tarkistetaan. Tunnusluvun voi tämänjälkeen vaihtaa netin kautta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
