kaupungin pääkirjastolla on digistudio, missä tuo onnistuu. Digistudioon voi varata ajan, ja maksimissaan neljä tuntia kerrallaan. Vastauksen lopussa on linkki sivulle, mistä varauksen voi tehdä.
Digistudiossa voi muuntaa vhs-kasetit suoraan dvd-levyille, jolloin työ kestää sen kuinka pitkään kasetitkin kestävät. Toinen vaihtoehto on tehdä työ tietokoneella, niin että muuntaa kasetit tiedostomuotoon. Tällöin ne voi tallentaa muistitikulle tai sitten dvd-levyille. Tämä vaihtoehto on hieman hitaampaa työtä, kun tiedostoista muodostuu aika isoja, ja kone pakkaa ja tallentaa ne hieman hitaammin. Suositeltavaa onkin tällöin pätkiä filmit osiin ja siis pienempiin tiedostoihin, mutta joka tapauksessa aikaa kannattaa varata lisäksi...
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Rauman merenkulusta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
LAURELL, Seppo: Suomen majakat. Suomen merenkulkulaitos, 1999. s. 159-163
(Rauman edustan majakoista)
LEHMUSKALLIO, Pekka: Rauma ja meri. Länsi-Suomi, 1991.
RAUMAN kaupungin historia I-IV. Länsi-Suomen kirjapaino 1946.
UOLA, Mikko: Merenkulun opetusta Raumalla 1888-2000. Satakunnan ammattikorkeakoulu, merenkulun
Rauman yksikkö, 2000.
Tästä teoksesta voisi olla apua: Kirjojen kirja (toim. Juhani Salokannel. Otava 1995). Teoksessa kirjallisuudentuntijat esittelevät 73 maailmankirjallisuuden mestariteosta. Kirjastoissa on myös lukuisia sitaatti- ja aforismikirjoja, joita voi käyttää apuna puheiden laatimisessa. Puhetaidon oppaistakin saattaa löytää vinkkejä.
Varhaisimpien kivirakennusten kivivallit oli tehty ns. kylmämuurauksena eli ilman laastia. Kylmämuuri eli kuivamuuri on latomalla rakennettu muuri, jossa kivet on valittu niin, että ne tukeutuvat toisiinsa.
Aiheesta löytyy lisää tietoa esim. Turun Sanomien artikkelista (16.2.2006) Luonnonkivi on rakennusmateriaaleista kestävin ja Johanna Lehtolan ja Sari Perälän opinnäytetyöstä Historialliset kivirakenteet: luonnonkivi- ja rauniokellareiden korjaaminen ja säilyttäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012)
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074101484/Luonnonkivi+on+rakennusmateriaaleista+kestavin
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42999/Lehtola_Johanna_Perala_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sanasto Grapes of wrathin CliffsNotes-opinto-oppaassa määrittelee jehoviitit Charles T. Russellin perustamaksi uskonnolliseksi yhteisöksi. Raamatuntutkija Charles Taze Russell oli Vartiotorni-lehden ensimmäinen julkaisija, jota Jehovan todistajat pitävät järjestönsä perustajana. Kyse on siis Jehovan todistajista.
Oliko Charles Taze Russell Jehovan todistajien perustaja? | Usein kysyttyä (jw.org)
Millaisista tarinoista pidätte?Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu tai Näkymätön lapsi. Molemmissa on kertomuksia, jotka herättävät ajatuksia ja ovat helppolukuisia.Ihmisluontoa tutkiskelevat myös István Örkényn 100 minuuttinovellia. Haikumaisia, sivun mittaisia tarinoita löytyy Petri Tammisen kirjasta Se sano : unohtumattomat lausahdukset ja Kari Hotakaisen hieman vanhemmasta teoksesta Finnhits. (myös äänikirjana hauska)Ohjeita elämään saa myös Nelli Hietalan teoksesta Lintujen käytännöllisyydestä.Mustaa huumoria löytyy mm. kirjoista Vehkala, Elmeri: Eräitä harmillisia tarinoita ja Rimpiläinen, Suvi: Vähän käytetty : novellejaHelmet haulla löydätte lisää novelleja haluamastanne aiheesta. Valitkaa...
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner (2005)on tilattu, mutta ei ole vielä saapunut. Teos on tulossa seuraaviin kirjastoihin: Tikkurila (aikuisten osasto ja käsikirjasto), Pointin kirjasto (käsikirjasto) ja Myyrmäen kirjasto (aikuisten osasto ja käsikirjasto).
Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto....
Lääketieteellisessä mielessä suolenhuuhtelukannuille ei taida olla juuri käyttöä. Potilaan suolisto saatetaan joidenkin sairauksien yhteydessä joutua tyhjentämään, mutta se tehdään muilla menetelmillä. Nimitystä kannulle ei myöskään löytynyt. Joidenkin tutkimustulosten perusteella suolihuuhtelusta saattaa olla monenlaista haittaa. Tietoa esimerkiksi alla olevan linkin kautta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Suolihuuhtelusta+ei+hy%C3%…
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Ilmeisesti mainitsemasi kirja on ensimmäinen afganistanilaistaustaisen kirjailijan suomeksi julkaisema kirja.
Afganistanilaistaustaisen suomalaisen Aziza Hossainin kirjoittama novelli "Punaiset pilvet ja sininen taivas" on ilmestynyt novelliantologiassa "Mikä ihmeen uussuomalainen? (2009)". Teos löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1890609__SAziza%20Hossaini__Orightresult__U__X3?lang=eng&suite=cobalt
Löysin ainakin seuraavat afganistanilaiset naiskirjailijat:
Nadia Anjuman (1980-2005) oli afganistanilainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt englanniksi lasten kuvakirja "Dreams of freedom : in words and pictures", joka löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Aarne Mustasalo eli Heikki Nurmio syntyi Wikipedian mukaan Pihlajavedellä, mutta muutti sieltä noin kahden vuoden ikäisenä ensin Soiniin ja sitten Raisioon. Kotimaisia nuortenklassikoita 2 -kirjassa mainitaan, että tapahtumapaikkoja ovat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Turku ja sitä ympäröivä varsinaissuomalainen maaseutu. Sekä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa, Kirjasammossa että partiolippukunta Jokikylän poikien sivuilla kerrotaan, että perimätiedon mukaan kirjat kertovat raisiolaisista pojista. Tapahtumat eivät siis sijoitu Heikki Nurmion synnyinseudulle vaan Raision ja Turun seuduille. Wikipedia: Heikki NurmioJokikylän pojat Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassaJokikylän pojat KirjasammossaPartiolippukunta...
Nimenmuutostietokannan mukaan Skoffski-niminen henkilö on muuttanut nimensä
Koskeksi Papinniemellä vuonna 1919. Papinniemi voi olla kylä Heinävedellä
tai kyläkunta Kiteellä.
Historiankirjoissa on varhaisin kastetieto Kiteeltä vuodelta 1729. Muita
paikkakuntia, joista myöhempiä tietoja nimestä on, ovat Pietari, Ruskeala,
Sortavala, Tohmajärvi ja Impilahti.
Nimiarkiston yleiskokoelmassa ja asiakirjanimikokoelmassa ei ollut tietoja
Skoffski-nimestä. Lisätietoja suvun taustoista saadaan kenties selville
sukututkimuksen avulla.
Saimme Kotuksesta apua asian selvittämisessä.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Eniten englanninkielisiä näytelmiä on Pasilan kirjastossa, 85 eri näytelmää. Lisäksi Pasilassa on englanninkielisiä lasten näytelmiä (6). Määrä suurenee vielä, kun mukaan otetaan Pasilan kirjastossa sijaitsevan kirjavaraston näytelmät, joita on 20. Näytelmissä on sekä alunperin enlanniksi kirjoitettuja että käännöksiä. Luettelon Helmet-kirjastojen englanninkielisistä näytelmistä löydät alta. Sivun vasemman reunan linkistä Sijainti pääset valitsemaan tietyn kirjaston kokoelman:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28n%C3%A4ytelm%C3%A4t%…
