Kysymyksestä ei selviä, onko kyseessä lautapeli, jossa täytyy kirjoittaa lapuille sanoja liittyen annettuihin aiheisiin vai ns. omatekoinen pelkästään lapulla pelattava peli. Mikäli kyseessä on lautapeli, en löytänyt täysin kuvaukseen sopivaa peliä. Kyseessä voisi olla kuitenkin joku tunnepeli. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa, mistä pelistä voisi olla kyse?
Mainittujen vuosien merkkitapahtumia on lueteltu ajanmukaisessa järjestyksessä esim. teoksessa "Vuosisatamme kronikka" (1987, ISBN 951-20-2893-X), s. 534-571. Aikakauden sanomalehtien uutistoiminnan yleisistä edellytyksistä (mm. sensuurista) on runsaasti tutkimusta. Yhteenvetona voisi mainita teoksen "Suomen lehdistön historia 3 : Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle" (1988, ISBN 951-657-221-9), jossa myös s. 131-140 hyödyllinen lähde- ja kirjallisuusluettelo. Sähköisen uutistoiminnan edellytyksistä löytyisi varmaan teoksesta "Yleisradion historia 1 : 1926-1949" (1996, ISBN
951-43-0713-5). Yhtenä erikoisteoksena mainitsisin vielä Jari Sedergrenin kirjoittaman "Filmi poikki - poliittinen elokuvasensuuri Suomessa 1939-1947 (1999,...
Sivun http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastojarjestelmat.aspx
haku pitää paikkaansa Kirjasto3000-järjestelmää käyttävien kirjastojen osalta. Atp:n mukaan "Web-Origo voidaan liittää sekä ATP Origo- että Kirjasto3000 -järjestelmiin (http://www.atp.fi/).
Bror Bäckströmin Mistä tyyli? -kirjan mukaan (s. 47) hännystakki on frakin vanhempi nimitys. Sanalla saatetaan kuitenkin viitata myös saketin takkiin. Saketti on aamu- ja iltapäiväasu, jota voidaan käyttää vain klo 18 saakka. Frakki on arvokkaiden iltajuhlien ja tanssiaisten, virallisten vastaanottojen ja akateemisten seremonioiden asu.
Saketin takki on joko helmenharmaa tai musta, ja sen kanssa käytetään mustaharmaaraidallisia housuja ja harmaata tai buff-väristä liiviä. Frakin kanssa käytetään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta valkoista rusettia ja valkoisia liivejä.
Lähteet:
Bäckström, Bror: Mistä tyyli? (WSOY 2004)
Roetzel, Bernhard: Täydellinen herrasmies (Könemann 2000)
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nnystakki
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Helsingin kaupunginkirjastossa lainoja ei voi palauttaa sulun aikana. Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kuuluisia keskitysleirimuistelmia löytyy esim. seuraavilta kirjailijoilta: LEVI, Primo; FRANKL, Viktor; GRAY, Martin; FENELON, Fania. Samasta aiheesta ovat kirjoittaneet myös Trudi BIRGER, Diet EMAN, Oskar REPONEN, Herman SACHNOWITZ ja Betty SCHIMMEL.
Keravan kaupunginkirjastossa on kirjasarja Kansojen kirjallisuus ja osa 8 näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ja lainattavissa. Kirjailija Emily Brontesta on kirjastossa kirjoja, mutta ei suomenkielisiä. Englanninkielellä kirjastossa on ainakin Brian Wilksin elämäkerta The Brontes.
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Lappeenrannan maakuntakirjastossa säilytettävien aikakauslehtien luettelon löydät kirjaston nettisivulta. Kirjaston aloitussivun vasenvalikosta valitaan alhaalta: Palvelut A-Ö: Lehdet.
Naisille ja perheille suunnatuista lehdistä löytyy esim. Kotiliesi ja Suomen kuvalehti, joita on säilytetty v. 1923 lähtien. Kotiliesi on tutkijoiden paljon käyttämä lehti, vaihteeksi voisi käyttää muitakin lähteitä.
Jos uudemmat lehdet kelpaavat, löytyy Kodin kuvalehteä v. 1983 lähtien, Marttaliiton julkaisua Emäntälehti v. 1960 lähtien. Uusi nainen -lehden säilytysaika on 10 v.
Anna-, Apu- ja Seura-lehtiä ei säilytetä, mutta Lappeenrannan maakuntakirjasto voi toimittaa niitä kaukolainana Kuopion Varastokirjastosta. Sieltä näitä lehtiä löytyy 1980-luvun...
HelMet-kirjasto on hankkinut lisenssit HelMet-monihaun maksullisten tietokantojen käyttöön nimenomaan rekisteröityneille asiakkailleen. Kirjaston koneita taas voivat käyttää myös sellaiset asiakkaat, joiden asiakastietoja ei ole lainaajarekisterissä. Siksi monihaku vaatii kirjautumisen riippumatta siitä, miltä koneelta sitä käytetään.
Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/...
Periaatteessa kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan aina kuvallinen henkilöllisyystodistus. Poikkeustapauksissa henkilöllisyyden voi todistaa esim. virallinen holhooja, huoltaja tai edunvalvoja.
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Kelan sivuilta löytyy tietoa opiskelusta ulkomailla, https://www.kela.fi/opintotuki-ulkomaille . Näyttäisi siltä, että sinun täytyy joko suorittaa opintosi ulkomailla tai ulkomailla suoritettavien opintojen pitää kuulua opintoihin, joita suoritat Suomessa. Sinun kannattaa kysyä Kelalta, voitko saada tukea opintoihin, joista aiot suorittaa, https://kysykelasta.kela.fi/
Muuttamisesta Englantiin löydät tietoa suurlähetystön sivulta, https://finlandabroad.fi/web/gbr/usein-kysytyt-kysymykset
Asuntoja ja hintoja voit katsella esimerkiksi täältä, https://www.manchesterstudenthomes.com/Accommodation
Kyseessä voisi olla K. M. Walleniuksen novellikokoelma Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä (WSOY 1933). Siinä on novelli Raja-Jooseppi ja Tilda. Myös Tor-Björn Hägglund on kirjoittanut teoksen Raja-Jooseppi - Susimies: kertomus suuresta luonnonläheisyydestä (Kajo 1995) ja tämän kirjan kannessa on punaista.
Kirjasammossa Voitto Voipion vuonna 1945 ilmestynyttä pienoisromaania Vaara ohi kuvataan näin:
"Tässä pienoisromaanissa tekijä kertoo herkästi rakkauden heräämisestä ja sen aiheuttamista omantunnon ristiriidoista ja ahdistuksista. Päähenkilö kokee voimakkaan hengellisen heräämisen ja pääsee voitolle taistelussa kiusaajaa vastaan. Kirja on elävästi kirjoitettu ja sitä lukee herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Taustana on viime aikoina keskellä kansamme kovia koettelemuksia alkunsa saaneet väkevät herätykset."
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53684
