Kysymys on aika kinkkinen. Etsimme vastausta musiikkiosastomme henkilökunnan kanssa. Lisäksi laitoin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien listalle, minkä kautta olen usein saanut kollegoiden apua. Sieltäkään ei tärpännyt.
Kyseessä voi tosiaan olla Kristian, hän tosin on kotoisin Kokkolasta. Minulle myös ehdotettiin laulajaa nimeltä Greger, hän on kotoisin Tammisaaresta ja esiintyi 1970-luvulla. Gregerillä oli hittikappale Kuumat yöt, ainakin nimen perusteella voisi sopia tekstinpätkääsi? Varmuutta tästä ei siis ole.
Meillä ei ole Vaasassa yhtään Gregerin levyä, niitä voidaan kaukolainata sinulle, jos haluat kuunnella, onko kysessä sama artisti.
Tikkuparkin pysäköintilaitoksen seinässä oleva teksti on peräisin kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923-2015) kynästä. Häneltä on muitakin lainauksia Tikkurilan uudella torilla ja sen lähiympäristössä.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä.
Ruotsin...
Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369
Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen...
Välitimme kysymyksesi edelleen dosentti Torsten Stjernbergille. Hänen käsityksensä mukaan linnunmunien keruu ei koskaan ole ollut Suomen kouluissa samanlainen systemaattinen opetussuunnitelmaan kuulunut tehtävä kuten kasvien keräily, vaan se on ollut enemmänkin vapaa-ajan harrastus, johon vain jotkut harvat opettajat ovat lapsia kannustaneet, useimmat taas varoittaneet.Stjernbergin mukaan eri kouluissa on ollut luonnonkappaleiden opetuskokoelmia, joista viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä ruvettiin luopumaan. Näihin opetuskokoelmiin kuului myös munakokoelmia. Munakokoelmat olivat usein syntyneet lahjoituksina, etenkin oppilaiden tai entisten oppilaiden toimesta. Myös jotkut konservaattorit möivät opetuskokoelmia kouluille. Harvemmin...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Sanaa eetvartti ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että sanan tarkoitus on tekee eetvarttia ’tekee hyvää, olisi jotakin’. Sen alkuperä on kuitenkin epäselvä.
Sanakirjan mukaan "Epävarma selitys johtaa sanan erään Britannian kuninkaan nimestä. Edvard VII (1841–1910) oli tunnettu mukavuuden- ja nautinnonhalustaan."
Tässä linkki etymologisen sanakirjan verkkosivulle: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Alla aiheeseen liittyviä ehdotuksia:
1. Einari Vuorelan runoissa metsä esiintyy usein. Helvi Juvosen runossa Tuohilippi ja lähde mennään metsään toukokuun eli valoa on. Mirkka Rekolaa kannattaa selata esim. Vihreä hämärä, varmaan Eila Kivikk'aholtakin löytyy...
2. Tulee mieleen myös Maila Pylkkösen tuotanto. Pylkkösen kootuista runoista löytyy mm. seuraavia alkuja: "Kun seison selin aurinkoon" ja "Metsä on joka suuntaan"
3.Lassi Nummen kokoelmassa Matkalla niityn yli on useampikin runo metsäniityistä. Lassi Nummi puhuu runoissaan usein metsän valosta. Heti, melkein heti (1980)-teoksessa esim. "Yhtäkkiä metsä on korkea":
--että kun tulen aukiolle, pilvien loputon harmaus on valoa. Pelkkää valoa. Kannattaa siis katsoa Lassi Nummen tuotantoa...
Seuraavia voisi kokeilla, kysy lähikirjastostasi näitä:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia / Cécile Eyen ; suomentanut Terhi Leskinen JULKTIEDOT Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2005 ULKOASU [25] s. : kuv. ; 29 cm
ISBN 951-882-465-7 (sid.)
Saarenvirta, Sinimarja
Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin / tarina ja runot: Sinimarja Saarenvirta ja Petteri Ponsimaa ; kuvitus: Sinimarja Saarenvirta
Helsinki : Kirjalito, 2004
Holmberg, Tiina
TEOS Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg ; kuvat: Johanna Moisio
JULKTIEDOT Jyväskylä : Pesäpuu, lastensuojelun erityisosaamisen keskus, 2003
Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Kyseinen säe on Lauri viidan runosta "Onni", joka löytyy mm. teoksesta Lauri Viita: Kootut runot. 3.p., WSOY, 1975. Teoksen viimeinen runokokoelma on nimeltään "Viimeinen sikermä" ja se sisältää runon "Onni"(1965). "Onnissa" on 8 osaa ja osa 5 alkaa: "Läikähti lämmin lämmintä vasten..."
Helsingin kaupunki tarjoaa kesätöitä 16-17 -vuotiaille nuorille. Tämä ikäraja koskee myös kirjastoja. Helsingin kaupungin kesätyöhaku käynnistyy tammi-helmikuussa. Kaikki kesätyöpaikat haetaan Helsinkirekry.fi -sivuston kautta http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/
Kirjastot ottavat mielellään TET-harjoittelijoita. Kannattaa kysyä TET-harjoittelupaikkaa suoraan lähialueen kirjastoilta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sinulla voi olla Helmet-kirjastoissa kerralla enintään 50 varausta.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Sumea haku (fuzzy search) tarkoittaa sitä, että palvelinohjelmisto etsii annettujen sanojen kaltaisia sanoja tietokannasta. Tällöin hakutulos on kattavampi, mutta siinä voi olla mukana myös epärelevanttia aineistoa, jossa on hakusanaa muistuttava sana. Sumea haku on käytössä mm. Kansalliskirjaston lehtitietokannassa, jossa on siitä määrittely, ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html .
Aiheesta löytyy tietoa asiasanalla sumea logiikka. Aineistoa kannattaa hakea sellaisten kirjastojen tietokannoista, joista löytyy erityisesti informaatioon liittyvää aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta, http://finna.fi .
Teoksia sumeasta logiikasta:
Kosko, Bart
Sumea logiikka
[Helsinki] : Art House , 1993
Niemi...
Voit lukita omat varauksesi esimerkiksi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukitsemalla varauksen varmistat sen, että varauksesi ei tule kirjastoon noudettavaksi silloin, kun et pääse hakemaan sitä. Lukituksen ajan paikkasi varausjonossa säilyy ennallaan.
Voit vapauttaa lukituksen, kun sinulle sopii. Lukituksen saat pois samalla tavalla kuin lukitsitkin varauksen. Lukituksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.
Myös e-aineistoihin tehdyt varaukset voi lukita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(4…
Manna-nimellä ei ole omaa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan Manna on alkuaan miehennimien Immanuelin ja Maunon kutsumamuoto, mutta sitä on alettu antaa nimeksi ensisijaisesti tytöille.
Ehkä Mannat voisivat viettää nimipäiviään Amandan, Mandan ja Mantan nimipäivänä 26.10.
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-...
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän...
Aluksi opintotuki tarkoitti valtion takaamaa opintolainaa. Syksyllä 1969 sitä myönnettiin opiskelijoille ensimmäistä kertaa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1972, opintolainan rinnalle saatiin opintoraha. Sitä myönnettiin kuitenkin kappalemääräisesti vain hyvin pienelle määrälle opiskelijoita. Valtion opintotukikeskus valitsi hakemusten joukosta parhaat jotka olivat käytännössä vähävaraisia opiskelijoita, jotka menestyivät opinnoissaan hyvin. Tuen kokonaismäärä oli silti kaikille sama eli jos sai opintorahaa, lainan määrä oli vastaavan summan verran pienempi. Vuonna 1977 opintotukeen lisättiin asumislisä ja opintorahan kappalemääristä luovuttiin. Uudistus oli pakko tehdä, sillä pankit päättivät leikata lainamääriä. Opintolainojen...
Tove Janssonin teoksessa Muumilaakson marraskuu Ruttuvaari uskoo olevansa sairas. Vilijonkka epäilee ja kehottaa Ruttuvaaria nousemaan. Tähän Ruttuvaari vastaa, ettei hän nouse ennen kuin hänelle pidetään juhlat: "Aivan pienet juhlat vanhanpuoleisten henkilöitten kunniaksi, kun he ovat selviytyneet hengissä!"Tove Jansson: Muumilaakson marraskuun (Sent i november, suom. Kaarina Helakisa, 1992, s. 119)
