Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää.
Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström.
Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.
Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.
Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia...
Lainattavia esineitä ei voi varata, joten sinun pitää piipahtaa siinä kirjastossa, josta kyseisen esineen voi lainata. HelMetistä voit tarkistaa, onko esineitä vapaana. Nokkakärryjen laina-ajat ovat viikko tai yksi vuorokausi.
Nokkakärryjen tiedot löytyvät HelMetistä hakusanalla "nokkakärry".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/
Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa:
https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Tämän hengellisen laulun nimi on "Olenko muistanut kiittää". Siteerattu tekstikohta on ensimmäisen säkeistön lopusta.
Laulun on säveltänyt Veikko Honkavuori ja sanoittanut Pauli Ylitalo. Perttu Mathlín levytti laulun vuonna 2002 cd:lleen "Majakka" (Aika / Prisma-musiikki, ACD-1234).
Oman kunnan kirjastoa voi pyytää tilaamaan cd:n kaukolainaksi.
Minä tulkitsen asiaa niin, että kyse on ruokalajista, jonka kolme aineosa ovat tasa-arvoisia, siis rinnasteisia yhdyssanan osia. Sen sijaan sanan viimeinen osa on normaali yhdyssanan jälkiosa, joka kirjoitetaan yhteen sanan edellisen osan kanssa. Keskenään rinnasteiset osat voivat yhdessä muodostaa yhdyssanan alkuosan. Tällöin rinnasteisten osien välissä on yhdysmerkki, mutta ne ja yhdyssanarakenteen jälkiosa kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä:
Siis poro-parsakaali-aurajuustokiusaus
Lähde:
Kielitoimiston ohjepankki:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yhdyssanat/ohje/130
Useissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on mahdollista saada veloituksetta näyttelytila käyttöönsä.
Listan näyttelytiloista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx
Voit ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja täyttää näyttelytilahakemuksen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lomakkeet/
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille....
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
Sukunimi 'Pippola' on lähtöisin Vimpelistä samannimisestä talosta. Nimi olisi voinut syntyä samalla tavalla kuin sukunimi 'Piippola' (Pirjo Mikkonen: Sukunimikirja, 2000).
Sukunimikirjassa selvitetään sukunimien Piippo - Piipponen - Piippola - Pippola alkuperää. Se voisi olla Pietarin kansankielinen asu, sillä ainakin Virossa Petruksesta tulee Peep. Toisaalta nimet muistuttavat vanhaan saksalaiseen henkilönnimistöön lukeutuvia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo jne. Nimeä muistuttavia tietoja meillä on jo keskiajalta: Talonpoika Olaff Pypon 1463 Halikossa, lautamies Jap Peppo 1461 Kaarinassa.
Sirkka Paikkalan artikkelissa on kerrottu tästä Pietari-nimestä sukunimissämme: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36hs.htm .
Yleisimmin näiden paikkakuntien historiasta kertovat mm. kirjat: Kuusankosken kirja (92.875) ja Tehtaan tarina (64.1309), joka kertoo Voikkaan paperitehtaan vaiheista sisältäen kuitenkin paljon myös muuta paikallishistoriikkia.
Tein kuvallesi Googlen käännetyn kuvahaun, ja sen perusteella hakutulokset ehdottivat esim. valkovyölehtiäistä (Allantus cinctus).
Luultavasti kyseessä on joka tapauksessa jonkun sahapistiäisen toukka, valkovyölehtiäisen tai muun, joilla on tapana tehdä puutarhan kasveihin vaurioita.
Jos toukat esiintyvät nimenomaan alpeissa, voivat ne olla alpipistiäisen (Monostegia abdominalis) toukkia. Voisiko kuvan suikertava kasvi olla suikeroalpi - lehdet ovat ainakin samalla lailla vastakkaiset..?
Alpipistiäisestä sanotaan Ötökkätieto-sivulla:
"Haitallinen, voivat syödä lyhyessä ajassa alpit kokonaan. Tarha-alpi selviytyy vahvan juurakkonsa avulla, mutta suikeroalpi voi tuhoutua. Ensimmäisten toukkien ilmaantuessa ne kannattaa poimia käsin pois...
Lujitemuoviveneen rakentamisesta on kirjoitettu niukasti suomen kielellä, vaikka lujitemuoviveneet on tunnettu jo 1950-luvulta alkaen. Seuraavassa muutamia lähteitä:
Stig Sandelin: Lasikuituvene, rakentaminen ja korjaukset(1976).
Veneen huolto ja kunnostus: lujitemuoviveneen omistajan käsikirja (2004). Kansialanimeke on Lujitemuoviveneen omistajan käsikirja. Teos esittelee havainnollisesti veneen rakentamista sekä rakenteita, varusteita, sähkölaitteita ym. Teoksessa esitetään asiat havainnollisten piirrosten ja vaihe vaiheelta etenevien ohjeiden mukaan.Tarkkoja rakennepiirustuksia esim. muotin valmistukseen tarvittavan lestin tekoon teoksessa ei kuitenkaan ole.
Hildeband, Martin:Lujia laminaatteja tuotantoveneisiin: materiaalitekijät (...
Hajujen poistoa paperista voi kokeilla ruokasoodan avulla. Löytämissäni vinkeissä ruokasoodaa sirotellaan joko sivujen väliin, jolloin se täytyy harjata tai esim. imuroida pois, tai sitten kirja suljetaan tiiviisti muovipussiin ruokasoodan kanssa vuorokaudeksi tai pariksi. Ruokasoodalla on hajuja neutraloiva vaikutus.
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin: https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai….
Keskustelua aiheesta mm. seuraavilla harrastuspalstoilla:
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=60.75
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11108.html
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Helga Nuorpuusta (vuoteen 1928 Nordblom) on tietoja teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Kirjassa olevassa Kari-Otso Nevaluoman artikkelissa käsitellään etupäässä Nuorpuun tuotantoa, mutta on siinä jonkun verran henkilötietojakin. Helga Nuorpuu syntyi 20.2.1901 Reposaaressa ja kuoli 19.9.1953 Helsingissä. Hän työskenteli mm. konttoristina, mainostoimittajana ja toimistonhoitajana. Hän käänsi myös kirjallisuutta lähinnä unkarista suomeen. Ura Stockmannin tavaratalossa vuodesta 1931 vuoteen 1945 on taustana romaanille Tavaratalo Wickers.
Parinkymmenen lasten- ja nuortenkirjan lisäksi Helga Nuorpuu on kirjoittanut nämä romaanit:
Nuori Pari....
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www....
Sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kyseinen Lääkärintarkastusohje diagnoosikoodeineen on täysin julkista tietoa, mutta esimerkiksi yksittäisen sotilaan kantakortissa lukevat diagnoositiedot ovat jo sitten luonnollisesti henkilökohtaisempia.
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
