Rusthollit olivat ruotujakolaitoksen aikaisia ratsutiloja, joiden omistajien oli velvollisuus verovapauksia vastaan varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Järjestelmä lakkautettiin lopullisesti vuonna 1886. Kielenkäytössä sanat 'rustholli' ja 'rusthollari' säilyivät tämän jälkeenkin.Lähteet: Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja Harri Nykänen, Kansakunnan kohottamat
Kysymykseesi on vaikea löytää tarkkoja lukuja. Tässä artikkelissa mainitaan, että linnut syövät kolmanneksen hyttysistä:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1238022
Voisi siis olettaa, että linnut syövät myös tuhohyönteisiä suuren määrän.
Tiedämme, että esimerkiksi puukiipijä on merkittävässä roolissa kirjanpainajan torjunnassa. Kirjanpainaja on merkittävä metsien tuholainen.
https://www.puutarhakauppa.fi/index.php/uusin-juttu/144-linnut-viljelijan-apureina
Sen sijaan en löytänyt tietoa oravien roolista tuholaiskantojen harventajina. Oravat syövät jonkin verran hyönteisiä, mutta niiden pääravintona ovat kuitenkin kävyt. Oravia on myös määrällisesti vähemmän kuin lintuja.
Hei!
Tässä joitain vaihtoehtoja. Ei ihan samanlaisia kuin tuo lukemanne sarja, mutta eläinhahmoja, seikkailua ja fantasiaa kuitenkin.
Grahn, Petronella: Pomenia- sarja
Haig, Matt: Hiiri nimeltä Miika
Hirvonen, Elina: Julia ja pehmoeläinten maailmanneuvosto
Jäntti, Riikka: Nokikätkön ritarit ja kuuhiisi + muut Vaahteratuvan väki -kirjat
Kokko, Mari: Huima retki talviyössä: Mörön ja Sopulin seikkailut. Kirja on vasta ilmestynyt, eikä ole vielä kirjastoissa, mutta varauksia voi jo tehdä.
Kuhlman, Torben: Armstrong, erään hiiren kuuseikkailu
Edison, kadonneen hiiriaarteen arvoitus
Lybeck, Sebastian: Latte-siili- kirjat...
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Helga Nuorpuusta (vuoteen 1928 Nordblom) on tietoja teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Kirjassa olevassa Kari-Otso Nevaluoman artikkelissa käsitellään etupäässä Nuorpuun tuotantoa, mutta on siinä jonkun verran henkilötietojakin. Helga Nuorpuu syntyi 20.2.1901 Reposaaressa ja kuoli 19.9.1953 Helsingissä. Hän työskenteli mm. konttoristina, mainostoimittajana ja toimistonhoitajana. Hän käänsi myös kirjallisuutta lähinnä unkarista suomeen. Ura Stockmannin tavaratalossa vuodesta 1931 vuoteen 1945 on taustana romaanille Tavaratalo Wickers.
Parinkymmenen lasten- ja nuortenkirjan lisäksi Helga Nuorpuu on kirjoittanut nämä romaanit:
Nuori Pari....
Saamelaisrumpujen kuvia selityksineen löytyy esim. Juha Pentikäisen kirjasta "Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia" sekä
T.I. Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa".
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
Feminismin leimoista löytyy Linnea Mikkolan blogiteksiti Kuka uskaltaa olla feministi. Se on Naisjärjestöjen keskusliiton sivuilla.
Mikkola toteaa feministin olevan sana, johon liitetään ikäviä stereotypioita: "Sanaa, johon liitetään helposti massasta eroava seksuaalinen suuntautuminen, rintaliivien polttaminen, kurkku suorana huutaminen ja miesviha. Tuota sanaa kauhistellaan ja pyritään välttelemään, sille keksitään vähemmän radikaaleja vastineita ja sillä luodaan mielikuvia vahvasti stereotypioihin nojaavista henkilöistä, joiden kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä, saatikka sitten yrittää keskustella."
Samoilla linjoilla on Proakatemian sivuilla Anni Minkkinen. "Miksi kaikki eivät sitten kannata tasa-arvoa ja feminismiä? Feminismin...
Kyseessä on Pikku Aasi, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja nro 84 vuodelta 1981 (ISBN 951-9134-75-1).
Kirjan kuvitus ja tarina ovat peräisin Disney-yhtiön vuonna 1978 julkaisemasta 26-minuuttisesta animaatiosta The Small One, joka puolestaan perustuu Charles Tazewellin samannimiseen lastenkirjaan vuodelta 1947. Jouluisin televisiosta lähetettävässä Samu Sirkan joulutervehdys -ohjelmassa on mukana katkelma animaatiosta. Tazewellin alkuperäisteosta ei ole julkaistu suomeksi.
Pikku Aasi -animaatio IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0078281/
Lasten oman kirjakerhon kirjat Sammonlaari.net-sivustolla: http://sammonlaari.net/satukirjat2.htm
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...
Kirjan voi palauttaa milloin vain: ennen eräpäivää, eräpäivänä tai eräpäivän jälkeen. Eräpäivä on kuitenkin viimeinen päivä, jona kirjan voi palauttaa ilman että siitä peritään myöhästymismaksu. Laina-aika päättyy kirjaston aukioloajan päättyessä.
Sarjakuva on juonellinen piirroskuvasarja, johon tavallisesti liittyy teksti (Kielitoimiston sanakirja). Sarja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Sana on mitä ilmeisemmin vanha ja omaperäinen. Kuva-sana on vanha germaaninen laina. (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005)
Yli-intendentti Adelcrantzin Vaasan hovioikeudelle suunnittelema talo muutettiin 1860-luvulla Mustasaaren kirkoksi. Sen lisäksi hänen piirustustensa mukaan Suomessa toteutettiin ainakin kaksi alun perinkin kirkoksi tarkoitettua rakennusta, Munsalan kirkko ja Kokemäen kirkko. Munsalassa seurakunta oli teettänyt omat piirustuksensa muurarimestari David Olanderilla, mutta niitä ei ollut Tukholmassa hyväksytty. Kirkon rakensi Adelcrantzin vuonna 1775 signeeraaman suunnitelman mukaan Jaakko Rijf vuosina 1777–87. Kokemäen v. 1786 valmistunut kivikirkko on yksi harvoista "lähes suunnitelmien mukaan rakennetuista varhaisen virastoarkkitehtuurin tuotteista".J. Viisteen mukaan myös 1600-luvulla rakennetun Uudenkaupungin vanhan kirkon vuonna 1775...
Useissa taskukirjoissa on julkaistu yksittäisiä tarinoita, joissa lukija pääsee valitsemaan juonenkäänteitä. Tässä listaa, suluissa tarinan nimi.
Aku Ankan taskukirjat:
117 Juhlaparaati (Vanhan linnan salaisuus)
128 Roopen päätä ei palele (Keltaisen ruukun arvoitus)
310 Silmät niskassa (Taikaviitta: Vaikeita valintoja)
369 Tripla (Mikki Hiiri: Tulevaisuuden olevaisuudet)
413 Tähtien setä: Vastaisku (Aku Ankka: Viidennen asteen yhteys)
433 Valomerkki (Taikaviitta: Sankarin monta tietä)
465 Torjuntavoitto (Aku Ankka: Kohtalon orja)
474 Tulen ja jään (Aku Ankka: Vapaapäivän valinnat)
478 Nilkit nippuun, Taikaviitta (Taikaviitta: Ajan herra)
483 Hirmuliskojen yö (Aku Ankka: Pulmatilanteita Berliinissä)
490 Korpikuoro (Musta Pekka...
Väinö Linna on tunnetuimpia, luetuimpia ja rakastetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen teoksiaan on käännetty monille kielille ja niistä on tehty erilaisia sovituksia näyttämölle ja valkokankaalle. Historialliset romaanit Tuntematon sotilas ja trilogia Täällä Pohjantähden alla herättivät ilmestymisaikanaan 1950-1960-luvuilla ristiriitaisia tunteita, mutta niiden arvo nykyajan näkökulmasta on kiistaton. Kirjallisuudentutkija Jyrki Nummen mukaan Väinö Linnan suuret romaanit kietoutuvat yhteisöllisyyden, veljeyden ja yhteisvastuullisuuden teemoihin.
Lisää tietoa kirjailija Väinö Linnasta ja hänen teoksistaan saat itse teosten lisäksi esimerkiksi seuraavista painetuista lähteistä:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset....
Yhdysvaltojen historiasta on useita yleisesityksiä. Ainakin uusimmissa on käsitelty kansalaisoikeusliikettä, esim.
Henriksson, Markku
Siirtokunnista kansakunnaksi : johdatus Yhdysvaltain historiaan. - Helsinki, 1990.
Kero, Reino...et al.
Uuden maailman jättiläinen : Yhdysvaltain historia. - Helsinki, 1991.
McInerney, Daniel J.
Matkaopas historiaan : Yhdysvallat. - Kuopio, 2005.
Useissa maailmanhistorian yleisesityksissä on myös käsitelty USA:n sisäisiä jännitteitä, laajimmin ehkä kirjassa
Bjøl, Erling
Kansojen historia 23 : Rikas länsi. - Porvoo, 1985.
Seuraavassa puheenvuoroja, esseitä, muistelmia, elämäkertoja ja raportteja aiheesta:
Bonsdorff, Johan af
Black Power : mustan USA:n nousu. - Helsinki, 1968.
Davis, Angela
Sydämeni halusi...
Kollega auttoi: Liisa Karakorven satukokoelmassa Omenaiset pajut on satu Ruskametsän lumi, jossa äiti varastaa noitaukolta taikapussin. Kun äiti sitten näkee kärpän ja sanoo itsekseen "Tahtoisin olla tuollainen pieni, ruskea kärppä, joka ei tiedä ihmisen huolista mitään" ja samalla koskettaa taikapussia, hän muuttuu kärpäksi. Maija Karman mustavalkokuvitus.
Kyseessä lienee suomalainen kansanruno:...Uni jo ulkoa tulevi,
unenpoika portuasta, unituuttinen kädessä, unisulka tuuttimessa.
Se löytyy mm. kokoelmasta Pikku Pegasos (s.265).
Iskelmäteksteissä käytetään usein "itsestäänselvyyksiä". Musiikkiin yhdistettynä ne luovat vahvan tunnekokemuksen, johon suuri joukko ihmisiä voi samaistua. Olen suomalainen -tekstin kirjoittaja Raul Reiman (1950-1987) oli taitava sanankäyttäjä. Reiman ei kääntänyt suoraan Toto Cutugnon alkuperäisen L'italiano -kappaleen tekstiä, vaan muokkasi sen tunnelmasta oman, suomalaisen version.
Raul Reimanista on julkaistu elämäkerta v. 2006.