Aalto-yliopistossa vuonna 2015 tehty väitöskirja: Riihiaho, Sirpa: Experiences with usability testing: Effects of thinking aloud and moderator presence Kokemuksia käytettävyystestauksesta: Ääneenajattelun ja ohjaajan läsnäolon vaikutuksia.
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16531 .
Johanna Kaipio: Terveydenhuollon käyttöjärjestelmien käytettävyys https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE…
Esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä muista opinnäytteistä:
- Kalkasmaa, Samu: Verkkotietojärjestelmän käyttöliittymäuudistus : Case Elisa Oyj, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2015 https://www.theseus.fi/handle/10024/104837
- Knutti, Jukka: Liikeanalyysilaitteiston käyttöliittymän suunnittelu
Jyväskylän...
Ulkomailla asuneet suomalaiset osallistuivat Suomen sotiin vapaaehtoisina. Tästä kerrotaan esimerkiksi teoksessa Kari Kallonen: Tähtilippu talvisodassa : Amerikan suomalaisen legioonan tuntematon tarina.
Veteraanien perintö sivustolla on tietoja vapaaehtoisten lukumääristä http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/ryhmia/ulkomaalaiset…
Siirtolaisuusinstituutin sivuilla on linkkejä lehtiartikkeleihin, jotka kertovat vapaaehtoisista sodissa. "Sota-aika, Kanada ja Yhdysvallat" http://www.migrationinstitute.fi/fi/page/sota
Kansalaisuuden saamisesta:
http://chicagounbound.uchicago.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1253&con…. Tässä mainitaan, että kansalaisuuden saaminen edellyttää viiden vuoden pysyvää oleskelua maassa. Jos menee...
Vainiopakko on ruotsiksi tegtvång (= nödvändighet el. skyldighet att vid tegskiftet i en by samtidigt utföra odlingsåtgärder).
Lähde: Liisa Mali, Maatalouden sanakirja = Lantbrukets ordbok = Landwirtschftliches Wörterbuch = Agricultural dictionary, 1958.
Jos haluat nimenomaan tietokirjallisuutta, näistä voisi aloittaa:
Suomen romanien historia (2012)
Mikko Heikinheimo: Romanit (2015)
Aija Kuparinen: Vanhojen tie (2017) - kirjassa on 14 romanivanhuksen haastattelu.
Lisää kiinnostavaa luettavaa löytyy kirjoittamalla Vanamo-verkkokirjaston hakuun "romanit". Tulosta voi rajata tarvittaessa esimerkiksi aineistolajilla tai kirjastolla. Täältä näkee myös teosten saatavuuden.
https://www.vanamokirjastot.fi/
Meren pohjalla olevat simpukat eivät yhteytä. Yhteyttämistä tapahtuu kasveilla ja levillä.
Ks. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Aleksandr Puškinin runosta Ne poi krasavitsa pri mnie. Olli Hyvärisen suomennos runosta sisältyy Puškinin runojen kokoelmaan Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 (2018) s. 207.
Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 Helmetissä
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Lahden kaupunginkirjaston kollegoilta saatujen suositusten perusteella tuollaiseen hetkeen sopivia novelleja voisivat olla: Sinikka Nopolan Eila ja Rampe -teosten kohtaukset, joita on koottu teokseen: Eilan, Rampen ja Likan parhaatAnna-Leena Härkösen kolumnit, joita on koottu esimerkiksi teoksiin: Kissapsykoosi, Ihan ystävänä sanon : ja muita kirjoituksia, Ihana nähä! : ja muita kirjoituksia ja Olis niin kiva ja muita kirjoituksiaRoope Lipastin kolumnit, joita on koottu teokseen Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teotTapani Baggen novellit, joita löytyy muun muassa teoksesta Maan korvessa ja muita pimeitä tarinoitaMyös Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-teokset voisivat sopia.
Valitettavasti kumpaakaan kysymääsi videota ei löydy Turun kaupun-
ginkirjaston toimipisteistä ja muistini mukaan niitä ei ole edes
tarjottu. Kirjastomme ovat sidottuja maahantuojien tarjontaan.
Sinun kannattaisi tiedustella niitä Varsinais-Suomen elokuvakeskuk-
sesta, puh. 02-251 1998, os. Uudenmaank. 1. Jollei niitä heilläkään
ole voidaan niitä yrittää kaukolainata.
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
...
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Tällä hetkellä Viherlaakson kirjastossa ei kokoonnu kirjastolaisten tiedossa olevaa lukupiiriä.Koska kirjasto on osan aikaa omatoiminen, voi siellä kokoontua paikallisten kirjastokäyttäjien oma lukupiiri.Haluaisitko perustaa oman lukupiirin? Linkki Helmet.fi Voisimme mainostaa sitä Helmet tapahtumissa.
Runo löytyy Italian kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, toim. Tyyni Tuulio 1945) ss. 150 - 151. Tuhat laulujen vuotta -kokoelmaan runo ei sisälly.
Turun kaupunginkirjaston tietokannasta Aino (www.turku.fi ja siitä eteenpäin kirjastoon ja Ainoon, tai suoraan www.turku.fi/aino) löytyy teoksia asiasanalla Namibia. Esim.
"Namibia: elämää kuivuuden keskellä". Asiasanalla afrikkalainen kirjallisuus tai asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus voi etsiä kirjoja joista saa vinkkejä mm. namibialaisista kirjailijoista.
Myös Kirjastot.fi -sivun Kaunokirjallisuutta Afrikasta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka) voi olla avuksi.
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani...
Gary Chapmania näyttää suomennetun kahden teoksen verran. Rakkauden kieli (The five love languages) julkaistiin 2001 (2. p. 2006) ja Rakkauden tekoja 2012.
Valitettavasti näyttää siltä, että Perl tehokäyttäjän opas on varastettu. Meillä on toinenkin kappale, jonka eräpäivä oli 7.8., siihen on kuitenkin yksi varaus. Viimeisen puolen vuoden aikana joku pitkäkyntinen on iskenyt nimenomaan Perl - kirjoihin. Osan niistä olemme jo poistaneet rekisteristä. Kirjastossamme on suojausjärjestelmä ja kameravalvonta, mutta silti tällaista pääsee tapahtumaan.
Esimerkiksi nämä tietokirjat liittyvät maantieteeseen:
Hohm Franziska, Hönicke Thomas & Manfred Reckziegel (toim.): Atlas: maantiede
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia
Pikkarainen, Maria (toim.): Namibia: elämää kuivuuden keskellä
Maailma tänään -sarja, johon kuuluvissa osissa käsitellään muun muassa Yhdysvaltoja, Kreikkaa, Keski-Afrikkaa ja Pohjoismaita. Sarja on julkaistu 1990-luvulla.
Lisäksi monissa matkaoppaissa kerrotaan kunkin matkakohteen historiasta ja kulttuurista.
Aiheesta näyttää löytyvän yllättävän vähän kirjallisuutta. Lindasta (korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta) löytyy asiasanoilla "merenkulku" ja "slangi" seuraavat teokset:
-Tekijä: Tissari, Erkki Nimeke: Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito Julkaistu: [Kotka] : Kotkan sopusointu, [2000] Ulkoasu: 99 s. : kuv. ; 30 cm
ISBN: 951-98302-3-5 (nid.)
-Tekijä(t): Tissari, Erkki Nimeke: Laivatieto Julkaistu: [Kotka] : Kotkan sopusointu, 1999 Ulkoasu: 58 s. : kuv. ; 30 cm ISBN: 951-98302-0-0 (nid.)
Nämä teokset ovat saatavissa Oulun yliopiston kirjastosta; voit tilata ne kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta.
Erilaisia merenkulkualan sanakirjoja kyllä löytyy, ja niissäkin on varmasti mukana sanastoa, joka voidaan katsoa slangiksi -...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain yksi julkaisu, jossa ehkä sivutaan aihetta:
Forsén, Björn: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. Porvoo : WSOY, 1999.
Muuten voisi tutkia lisäksi Navis Fennica -sarjaa, jossa kerrotaan Suomen merenkulun historiasta, sivuten myös sotalaivaston historiaa.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat julkaisut:
Dahlqvist, Stephan: Merivoimien kehitys, tehtävät ja asema puolustusvoimissa 1924-1939. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000.
Pro gradu -tutkielma (mikrokortti).
Sijainti: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto (Unionink. 35, puh. 19122547)
Meidän laivastomme : juhlajulkaisu laivaston...
