Tämä kirja "Kavereita nolla" (Tammi 2015) ei löytynyt varmaankaan sen takia, että tekijän sukunimi on Junttila, ei Junttinen. Kannattaa siis yrittää uudelleen :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ainakin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa näyttää starttaavan taas 2017 uusi tradenomin verkko-opintokokonaisuus.
https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Liiketalouden-ala/tradenomi-monimuoto/
Ruokailijatyyppi on sanana ilmeisen uusi - tai koko käsite on uusi - joten aiheesta tietoa etsittäessä kannattaa käyttää laajempia käsitteitä tai asia on syytä ilmaista toisin, esim. etsimällä aiheesta seuraavia sanoja yhdistellen: ravitsemuskäyttäytyminen, ravitsemus, ruokatottumukset, ateriat, ruokailu, ruokakulttuuri. Näillä sanoilla löytyy niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita (suomalaisia lehtiviitteitä Aleksi tai Arto artikkelitietokannoista), ei varmaan ihan juuri sitä mitä haluat, mutta yleisesti ravitsemusta tai ravinto-oppia käsittelevissä teoksissa huomioidaan alaa koko laajudessaan.
Iina-Maria Piilinen on tehnyt Turun yliopiston folkloristiikan laitokselle gradun aiheesta "Naisten kulttuurinen suhde ruokaan: tutkimus...
Parnasson numeron 4/2018 teeemana on Viro. Lehdessä on Ville Hytösen juttu Frank ja Frank Virossa : Kuinka minusta tuli vironsuomalainen. Tarkoittanet tätä artikkelia.
Parnasso tulee Pohjois-Haagan kirjastoon. Kannelmäen kirjastoon sitä ei ole tilattu. Koska kyseessä on tuorein numero, sitä ei vielä saa kotilainaan, mutta lehden voi lukea kirjastossa. Varmistin vielä, että Parnasso 4/2018 on Pohjois-Haagan kirjastossa paikalla, niin kuin kuuluukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuvia ja lyhyt artikkeli näyttelijästä löytyy tästä linkistä
http://www.geocities.com/Hollywood/Boulevard/9612/chinhan/richard.htm. Sunin tähdittämät elokuvat löytyvät täältä
http://uk.imdb.com/name/nm0838978/.
Tässä palvelussa kirjailijasta on kysytty aiemminkin.
Saat aiemmista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksista erilaisia, lähinnä kirjailijan kirjoihin liittyviä lähteitä. Ota osoite www.kirjastot.fi (Etusivu > Tiedonhaku > Kysy kirjastonhoitajalta > Arkisto). Laita asiasanaksi kirjailijan nimi. Itämeren maiden kirjailijakokous Littera Baltican kotisivuilta löytyy kirjailijan vuoden 2002 kokouksessa pitämä esitelmä englanniksi. Siinä hän käsittelee henkilöhahmojensa ongelmia
(http://www.litterabaltica.net/2002/vallik_aidi.shtml).
Internetistä on saatavissa Vallikin englanninkielinen haastattelu (http://www.einst.ee/literary/spring2004/18_08.htm) ja kriitikko Suvi Aholan artikkeli Vallikin teosten merkityksestä(http://www2.hs...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Valitettavasti etsimästänne Gustaf Frödingin runosta "En syn" ei näytä olevan suomennosta. Suomennosta ei löytynyt vanhimmista suomennoskokoelmistakaan, joita pelkästään Frödingin runoista on useampikin.
"En syn" -runoa ei nähtävästi ole myöskään sävelletty lauluksi. Runoa ei löytynyt Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta, johon on koottu klassisen ohjelmiston laulutekstien suomennoksia eikä kansallisdiskografiasta.
Vuoden 1918 sisällissodasta on ilmestynyt viime vuosina lukuisia historiateoksia, joissa tuodaan esille ajan henkeä ja maailmankuvaa sotatapahtumien rinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena, 2014)
Teoksessa esitellään kuuden teloitetun tarina, ja avataan samalla sisällissodan taustavaikuttimia sekä aatemaailman ristiriitoja.
Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Kirjassa annetaan ääni punakaartien toimintaan osallistuneille työläisnaisille. Kirjan pääpaino on 1900-luvun alkupuolen naiskuvassa, sukupuolirooleissa ja arjessa. Ajallinen jänne ulottuu myös sodan jälkeiseen aikaan.
Tepora & Roselius (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan...
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytäntö vaihtelee tieteenaloittain ja oppilaitoksittain. Yleensä laitoksilla on omat suosituksensa, joita tulee noudattaa.
Johdonmukainen merkitsemistapa esim. kaikki suomeksi tai kaikki englanniksi, on turvallinen menetelytapa. American Pchychological Associationin ohjeita pidetään arvossa ja noudatetaan usein, ja heidän julkaiseman kirjansa, "APA Publication Manualin" ohjeet ovat selkeät ja hyvin kattavat.
Opinnäytetöiden kirjoittamista opastavissa kirjoissa on yleensä lähdeviitteiden merkitsemistä auttavia ohjeita. Tavallisimpia näistä kirjoista on "Tutkimus ja sen raportointi" ja "Tutki ja kirjoita".
Kirkkonummen kirjastossa on paikalla Seppo Myllyniemen kirja "Vihdin historia 1800-1918" jossa on luku maanomistuksesta ja kartanoista. Kirja on lainattavissa. Kotiseutukokoelmassa löytyy "Suuri maatilakirja III" jossa on Uudenmaan läänin maatilat. Kirja ei ole lainattavissa vaan pitää tutkia paikan päällä.
Tarkistin asiaa Vihdin kirjaston kanssa, ja sieltä löytyy vielä A. J. Hippingin "Vihdin pitäjä", sekä "Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet".
HelMet-verkkokirjaston Omien tietojen Lainaushistoriaan kirjautuvat lainat sen tallentamisen aloittamisen jälkeen siinä järjestyksessä, kun ne on lainattu. Lainaushistorialistan järjestystä ei valitettavasti pysty muuttamaan, mutta otamme mielellämme vastaan kaikki palvelun kehittämisehdotukset.
Tätä voi tiedustella suoraan postikortteja myyvistä liikkeistä. Saattaa olla, että lopulta myymättä jääneiden postikorttien arvo on sen verran pieni, ettei niille yritetä löytää jatkokäyttöä.
Hävikkiruuan ja myymättä jääneiden tekstiilien kierrättäminen sen sijaan on suurempi puheenaihe. Elintarvikkeita vanhenee kaupoissa suuriakin määriä ja ylijäämävaatteet voivat alun perin olla hinnakkaitakin tuotteita.
Ei, rälssi ei ole vain Ruotsin ja Suomen historiaan kuuluva asia, vaikka se on erityisen keskeinen juuri näissä maissa. Rälssijärjestelmä eli frälse oli käytössä myös Norjassa ja Tanskassa, mutta hieman eri muodossa. Lähde:https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4lse
Christer Kihlmanin romaaanissa Kallis prinssi päähenkilön poika perusti Sveitsiin pankkitilin "Suomen vapauttamista varten". Heinrich Böll Suojaverkko kuvaa länsisaksalaisia terroristeja (aiheesta oli kiintoisia elokuvia Espoo Cinéssä vuosi sitten). Conrad: Anarkistit. John le Carré: Pieni rumpalityttö (Israelin tiedustelupalvelu soluttaa palestiinalaisjärjestön). Ja tietysti Dostojevski: Riivaajat.
Asiaa: Colin Wilson: The order of Assassins (kertoo mm. muslimilahkosta joka ristiretkeläisten aikana pyrki islamilaisen maailman valtiaaksi murhaamalla vastustajan johtajat, myös ns. selittämättömistä murhista a la Loppi). Tibor Szamuely: The Russian tradition (venäläisistä vallankumouksista, mm. Aleksanteri II:n murhan taustasta)
Lukki-kirjastoilla mihin Karkkilan, Lohjan ja Vihdin kirjastot kuuluvat, on yhteinen aineistotietokanta ja asiakasrekisteri. Sama kirjastokortti käy kaikissa kirjastoissa. Voit siis lainata Karkkilan kirjastokortilla Lohjan kirjastoissa. Kirjat voi myös palauttaa mihin Lukki-kirjastoon tahansa.
Parhaiten löydät tietoa Norjan oikeusjärjestelmästä Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot saat osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto.
Eduskunnan kirjaston sivuilla on myös linkkejä tietokantoihin. Kirjasto on avoin kaikille.
Eduskunnan kirjaston Elki-tietokannasta Internetistä (http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html) löytyy virallistietoa eri maista. Norge.no -palvelun Lov och Rett -sivut osoitteessa http://www.norge.no/andrelenker/lovogrett/ sisältävät linkkejä oikeusjärjestelmää ja lainsäädäntöä käsitteleviin aineistoihin, mm. sivulle http://www.domstol.no (norjaksi). Englanniksi on tietoa esim. osoitteessa http://www.lexadin.nl/wlg - valitse legislation ja sieltä Norja.
