Lindeqvist oli toistakymmentä vuotta kaupunginvaltuutettuna Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja hän oli vuosina 1900-03.
Lähteet:
Kuka kukin on 1909
Kuka kukin oli : henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista
Kollega ehdotti Michael Cunninghamin Tunnit-romaanista tehtyä elokuvaa. Esimerkiksi Kavin sivuilla on tietoa elokuvasta:
https://kavi.fi/fi/elokuva/1105338-tunnit
(Elokuvan nimi ei ole valitettavasti selvinnyt, mutta kysyn sitä vielä kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Vai tunnistaisiko joku lukijoista elokuvan?)
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Nalle Puh on portugaliksi Ursinho Puff ja latviaksi Vinnijs Pûks. Tieto löytyy nettisivulta https://www.lavasurfer.com/pooh-faq9.html , kohdasta Answer #87.
Jos Sinulla jo on Celian ja Pratsamin tunnukset, voit ottaa yhteyttä suoraan Celian asiakaspalveluun. Tavoitat asiakaspalvelumme sähköpostilla palvelut@celia.fi, chatissä arkipäivisin pääsääntöisesti klo 9–14 verkkosivuillamme Celia.fi ja Celianet.fi, puhelimella numerosta 0295 333 050 (ma–to klo 9–11) Jos Sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit saada ne Omenan kirjastosta ja samalla neuvoja palvelun käyttöönottoon.
Gunnar Widegrenin tuotannosta voisi löytyä mielenkiintoista luettavaa: Pörri - se olen minä ilmestyi suomeksi vuonna 1952 ja Prinsessa Pettersson vuonna 1959. Ruotsin vastine Anni Polvalle oli Sigge Stark, jonka tuotantoa on myös suomennettu.
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Valitettavasti kyseistä nuottia ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista. Kyseistä nuottia ei löydy myöskään yliopistojen kirjastoista, joten veikkaan, ettei nuottia ole julkaistu kaupallisessa muodossa ollenkaan.
Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa...
Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy yksi video Walesin prinsessa Dianasta:
Diana 1961-1997--sydänten prinsessa--virallinen BBC:n muistovideo, 1997
50 min. vär., kieli suomi
Videon saatavuuden voit varmistaa nettiosoitteesta: http://www.libplussa.fi
P.S. Tästä videosta löytyy myös ruotsinkielinen versio.
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
Voit saada myöhästymisilmoitukset halutessasi myös sähköpostiisi. Jos ilmoitat kirjastoon sähköpostiosoitteesi, saat kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä muistutuksen, että ne ovat pian erääntymässä, mahdolliset varausilmoitukset sekä ensimmäisen myöhästymisilmoituksen kahden viikon kuluttua eräpäivästä. Toinen myöhästymisilmoitus tulee aina postitse neljän viikon kuluttua eräpäivästä. Ennakkotiedotteet erääntyvistä lainoista sekä varausilmoitukset on mahdollista saada myös tilaamalla maksullisen tekstiviestin.
Suojaikärajat ovat rikosoikeudellisia tunnusmerkistöjä. Teon on oltava tunnusmerkistön mukainen ollaakseen rikos.
Suojaikärajoista puhutaan ainakin seksuaalirikosten kohdalla,ja niiden tarkoituksena on toisaalta lasten suojaaminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja toisaalta seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojeleminen.
Seksuaalirikoksia koskevat säännökset kuuluvat vuoden 1999 alussa voimaan tulleeseen lakiuudistukseen. Rikoslain 20 luku koskee näitä asioita. Lain valmisteluun liittyvistä asiakirjoista käy ilmi lainsäätäjien tarkoitus, ja näihin asiakirjoihin pääset tutustumaan esim. Eduskunnan kirjaston kautta.
Voit myös lähettää kysymyksen suojaikärajoista Seksuaalipoliittisen yhdistyksen kotisivuille, osoitteeseen http://www.sexpo....
Ne ovat rakenteeltaan erilaisia. Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia tai rengasrakenteisia eli syklisiä.
Heksaani on avoketjuinen hiilivety, joka sisältää vain yksinkertaisia hiili-hiili –sidoksia ja siinä on kuusi hiiliatomia.
Syklinen heksaani eli sykloheksaani on rengasrakenteinen tyydyttynyt hiilivety, jossa on kuusi hiiliatomia. Sykloheksaanilla on kolme konformaatiota, tuoli-, vene- ja vääntynyt venekonformaatio. Pysyvin niistä on tuolimuoto.
Lähteistä löytyy lisää tietoa alkaaneista:
http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/2-alkaanit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sykloheksaani
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkaanit.html
Mälkönen, Pentti : Orgaaninen kemia : perusoppijakso (Otava, 1976)
HelMet-järjestelmän kaikissa toimipisteissä voi palauttaa lainaamaansa aineistoa sekä maksaa myöhästymismaksuja eli Tikkurilasta lainatun voi oikein hyvin palauttaa Koivukylään.
Voit kuolettaa kadonneen korttisi soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta, johon on linkki alla.
Uuden kortin saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Jos olet tehnyt varkaudesta rikosilmoituksen, saat kortin ilmaiseksi. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
