Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978
Valitettavasti kuvaukseesi sopivaa teosta ei löytynyt. Ehkä pystyt itse jäljittämään teoksen selaamalla aiheesta kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten hakulistoja.
Tässä on linkki Vanamokirjastojen aineistohakuun hakusanalla syöpätaudit:
Hakutulos - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi)
Suomalaisten kirjastojen valtakunnallisesta kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta voi olla apua. Tässä on linkki Kirjasampoon hakusanalla syöpätaudit:
Haku | Kirjasampo
Syöpää käsittelevästä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin. Voit katsoa halutessasi tämän vastauksen tästä linkistä:
Olen tekemässä mahdollisimman täydellistä listaa suomeksi ilmestyneestä syöpää käsittelevästä kaunokirjallisuudesta...
Valitettavasti tästä kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen "Tää hetki hiljainen" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Pertti Reponen. Paula Koivuniemi julkaisi sen LP-levyllä Lähdetään (1983). Levytys on julkaistu uudelleen erilaisilla kokoelmilla, joita voi lainata kirjastosta tai kuunnella suoratoistona. Jos tarvitset nuotin, se on tässä tapauksessa tehtävä itse tai pyydettävä jotakuta muuta kirjoittamaan kuuntelun perusteella.
Hei. Termi kevytyrittäjyys on vakiintunut ja usein käytetty, mutta ei virallinen ja voi aiheuttaa sekaannuksia.Monet kevytyrittäjä- ja laskutuspalvelut kuten Ukko.fi, OP Kevytyrittäjä, Eezi jne. tarjoavat perinteisen kevytyrittäjyyden lisäksi "Y-tunnuksellista kevytyrittäjyyttä", joka on hyvä vaihtoehto sellaiselle ihmiselle, joka haluaa myydä työpanostaan yrittäjämäisesti ja kuitenkin edelleen ulkoistaa hallinnollista taakkaa kuten kirjanpitoa ja veroilmoitusten tekeminen.Kuitenkin, lain silmissä olet silloin toiminimiyrittäjä ja sinulla on samat vastuut ja velvollisuudet kuin toiminimiyrittäjällä, vaikka olisit osan näistä ulkoistanut jollekin palvelulle ja viime kädessä sinä olet vastuussa, jos jotain velvoitteita jää hoitamatta....
Tilastokeskuksen Maailma numeroina -tietokannan http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html
mukaan maailmassa oli vuonna 2000 1 057 327 000 katolista. Löydät tilaston hakemalla hakemistosta kohdan "uskontokunnat". Maittaisen tilaston lopussa on koko maailman tilastot eri uskontokunnista.
Valittuasi uuden noutokirjaston, voit vahvistaa muutoksen klikkaamalla kohdassa "Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa".
https://www.helmet.fi/patroninfo*fin
Kuppien valmistajista ja erityisesti hinta-arvioista kannattaa kysyä vanhojen astioiden myyntiliikkeistä, tässä muutama Astiataivas https://www.astiataivas.fi/ ja Huutokauppa Helander https://www.helander.com/fi. Myös Facebookissa on keskusteluryhmiä keräilijöille, https://www.facebook.com/search/top/?q=arabia-iittala-ker%C3%A4ily-k%C3…
En löytänyt näitä leimoja tästä ruotsinkielisestä sivusta, jossa on suomalaistenkin posliinivalmistajien leimoja, http://www.signaturer.se/index.htm Leimoja on aika vähän julkaistu hakemistoina, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=leimat
Someron kaupunginkirjastosta löytyy kirjallisuutta posliinista ja sen keräilystä, https://somero.finna.fi/Search/Results?...
Pekka Gronowin teoksessa 78 kierrosta minuutissa mainitaan, että ensimmäinen (suomalainen) levytystilaisuus oli Helsingissä vuonna 1904. Äänitysten aikana tallennettiin kaikkiaan 96 kappaletta.Ilmoittamasi tunnuksen perusteella Finnasta löytyi äänilevy Björneborgarens marsch, esittäjänä Helsingin torvisoittokunta, johtajana Aleksei Apostol. Kyseinen levy on äänitetty marraskuussa 1904.On siis hyvin mahdollista, että hallussasi oleva savikiekko on, jos ei ensimmäinen, niin ainakin ensimmäisiä äänitettyjä levyjä. Lähteet:Pekka Gronow: 78 kierrosta minuutissa, äänilevyn historia 1877-1960, Suomen Jazz&Pop arkisto, 2013https://www.finna.fi/Record/fikka.4566608
Voisit kokeilla Anna Vasalan Opi neulomaan kirjaa. Siinä on aloittelijoille neulonnan perusohjeet selkokielellä. Helmet haku
Kun perusteet ovat hallussa voit kokeilla joko sukkakirjoja esim. Hyvän mielen villasukat lapsille / Mia Sumell, Sanna Wikström tai Koko perheen villasukat / Hanne Piirainen.
Sukkakirjoissa sukat ovat usein kuvioneulosta tai pitsineulosta.
Netistä löytyy ihan tavallisten perussukkien ohjeita esim. Lasten villasukat Kaksplus tai Hyvät perusvillasukat lapselle Novitaknits
Youtubesta löytyy monia suomenkielisiä sukkavideoita. Youtube Novitan ja Marttojen ohjeet vaikuttavat hyviltä.
(Parhaan avun saattaisit saada käsityöopelta tai suvun vanhemmilta tietäjiltä.)
Lause on Mary Baker Eddyn teoksesta Science and health with key to the Scriptures (1875), joka on julkaistu suomeksi vuonna 1987 nimellä Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun.
Kysytty kohta on käännetty näin: "Kaikki on ääretöntä Mieltä ja sen ääretöntä ilmausta, sillä Jumala on Kaikki-kaikessa." Teoksen tiedoissa ei mainita suomentajan nimeä.
En valitettavasti löytänyt "Kokoelmasta suomalaisia nimiä" digitaalista versiota. Koska kyseisen julkaisun tekijänoikeudet ovat rauenneet, on sen digitaalisen jäljenteen tilaaminen kuitenkin mahdollista Kansalliskirjaston jäljennepalvelun kautta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalveluJos jollain lukijalla on tietoa julkisesta jo olemassa olevasta julkaisun digitaalisesta versiosta, olemme kiitollisia asian tuomisesta ilmi.
Singerin valmistuspaikkoja ja -vuosia voi etsiä International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) tietokannasta Singer Sewing Machine Serial Number Database, https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… Sen mukaan valmistuspaikka on Clydebank Skotlannissa ja vuosi 1913.
Global Mobile-julkaisua ei löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston lehtiluettelosta, Akateemisesta Kirjakaupasta eikä Yliopistojen kirjastojen yhteisluettelosta. Yahoon lehtihausta
http://dir.yahoo.com/Computers_and_Internet/News_and_Media/Magazines/
löyti seuraava julkaisu, olisiko kysymys tästä.
http://www.disciplineglobalmobile.com/
Venetsian Biennaleen osallistuneita kuvataiteilijoita ei ole yksiselitteisesti lueteltu missään löytämässämme lähteessä. Löysin eräitä kuvataiteilijoita hakemalla osoitteesta http://www.google.fi hakusanoilla "biennale" + "venetsia" suomenkielisiltä sivuilta.
Venetsian Biennalen viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.labiennale.org/en/
Sivut ovat englanninkieliset. Sivuilla on myös esitelty Biennalen historiaa.
Venetsian Biennalesta on myös tehty useita näyttelyjulkaisuja jos sinua kiinnostavat esimerkiksi tiettyjen vuosien aikana esillä olleet suomalaiset kuvataiteilijat voit tulla kysymään näiden teosten saatavuustietoja kirjastosta.
Robert Herrickin teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksittäisiä runoja löytyy käännöksinä. Kävin läpi eri tietokantoja ja katsoin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan. Vaikuttaa siltä, että juuri tuota kyseistä runoa ei ole suomennettu.
Kirjaudu tunnuksillasi verkkokirjastoon. Tee haku haluamistasi kirjoista tai muusta aineistosta ja klikkaa Muista painiketta niiden nimekkeiden kohdalta jotka haluat muistilistalle. Tällöin muista painikkeen teksti muuttuu muotoon Tallennettu.
Valittuasi kaikki listalle haluamasi, siirry omiin tietoihisi (musta palkki oikealla, jossa teksti omat sivut/lainojen uusinta).
Täältä löydät valitsemasi teokset, klikkaa tekstiä Näytä muistilista. Sitten voit käsitellä nimekkeitä, jotka olet tallentanut tilapäiseen muistilistaan. Voit myös lähettää nimekkeet sähköpostiisi tai tallentaa niitä eri listoihin.
FT, yli-intendentti Helsingin yliopiston kasvitieteen laitokselta vastasi kysymykseen:
Tervehdys,
"Kyllä niistä samaa lajia ja lajiketta tulee, ja sopivalla paikalla tulevat aikanaan kukkimaan ja tekemään hedelmää.
Lajikkeita on niin paljon, etten siihen kysymykseen osaa vastata."
ystävällisin terveisin, Henry Väre
Voitte myös tiedustella asiaa Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa opetetaan puutarha-alaa:
http://www.hamk.fi
+358 3 646 5222
Internetissä on puutarha-alan sivusto:
www.puutarha.net, jossa on alan harrastajat vaihtavat tietojaan ja siellä on myös kysymys- ja vastauspalvelu.
HelMet-haulla löytyi kirja:
Puutarhan hedelmäpuut : omenat, päärynät, luumut, kirsikat / Leif Blomqvist ; [valokuvat: Leif Blomqvist ; suomentaja: Hellevi...
Siionin kanteleen laulu nro 223 "Kallio, jok´ aukenit..." on oletettavasti tämän kappaleen suomenkielinen versio. Laulua esitetään myös nimellä Suojakallioni, mutta samoin sanoin.
