Alavuden kaupunginkirjastosta löytyy useita rakkauslauluja sisältäviä cd-levyjä ja nuotteja. Esimerkkeinä alla olevat cd-levyt ja nuotit.
Niin paljon kuuluu rakkauteen [Äänite] : 40 laulua rakkaudesta, onnesta ja kaipuusta
Rakkautta ja piikkilankaa [Äänite] : lauluja rakastamisesta ... ja sen vaikeudesta
Kauneimmat rakkauslaulut [Nuottijulkaisu] : sata laulua rakkaudesta
LOVE [Nuottijulkaisu] : Kun katsoit minuun
Kirjaston neuvonnasta voi kysyä lisää.
Kirja on jo lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista sekä suomeksi että ruotsiksi. Varauksen voi tehdä joko lähimmässä kirjastossa virkailijan kautta tai sivulla www.helmet.fi.
Esim. kirjassa "Nyt on juhlan aika : Juhlanjärjestäjän käsikirja", Valitut Palat, 1998, määritellään samppanjalasit joko kapeiksi ja korkeiksi tai laakeiksi, maljamaisiksi laseiksi, joissa on korkea jalka. Saman kirjan mukaan tärkeätä on se, että laseissa on jalka, josta pidetään kiinni lasia kohotettaessa ja juotaessa. Edelleen siinä sanotaan, että hyvin korkeajalkaiset kuohuviini- / samppanjalasit ovat juhlavan näköisiä, mutta epäkäytännöllisiä. Niitä ei voi pestä astianpesukoneessa ja käsinpesukin on tehtävä erityisen varovasti. Toisin sanoen sinun ei todellakaan tarvitse hankkia yltiökorkeajalkaisia laseja, vaan matalampikin jalka riittää, kunhan siitä voi pitää kunnolla kiinni.
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Pääkirjaston ala-aulassa on maksullinen näyttelytila, mutta ilmeisesti haluatte kuitenkin maksuttoman tilan. Lasten- ja nuortenosastolla on mahdollista järjestää pienimuotoisia näyttelyitä lasten töistä. Tilan annamme maksutta, mutta edellytämme, että näyttelyn pitäjä ottaa huomioon tilan asettamat rajoitukset. Kuopion kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuopio.finna.fi .
Tuon ajan puhallinorkesterista on vähän mainintoja, ja erillistä historiikkia orkesterin toiminnasta ei ole tehty. Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin (sähköposti 5.7.2020) mukaan "Jorma Svanströmin aktiivisen toiminnan myötä orkesteri oli hyvin aktiivinen tuolloin aikoinaan". Myös puhallinorkesteri Apollo on perustettu tämän Tuomiokirkon puhallinorkesterin jäänteistä. Apollon kotisivut: https://www.apollo-orkesteri.fi/
Lisäksi joitakin potentiaalisia lähteitä:
Rumpali Mikko Virton kotisivuilla on lyhyesti kerrottu, että Tuomiokirkon puhallinorkesteri oli "tasokas": https://virto.fi/contents/?page_id=300
Joitakin jäsenistöä luetellaan DDT Jazzbandin muistelma-artikkelissa: http://...
Uusin jonka löysin Helmet-kirjastojen kokoelmasta oli tämä Suomi-englanti-suomi –sanakirja, jonka viimeisin eli 19. painos on ilmestynyt 2015.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2045669?lang=fin
Sellaista lähdettä, jossa suoraan mainittaisiin, mitkä Kleen teokset ovat Carpelanin runojen taustalla en löytänyt.
Paul Kleen maalausten saksan- ja englanninkielisiä nimiä löytyy Kleetä käsittelevistä teoksista, joista Hämeenlinnan kirjastoissa on seuraavat.
Grohmann, Will: Paul Klee
Jardi, Enric: Paul Klee
Naubert-Riser, Constance: Klee
Raboff, Ernest: Paul Klee
Jardin teoksessa on 116 maalusta ja niiden saksan- ja englanninkieliset nimet.
Mainitsemanne HeSa: arvostelu Carpelanin runoteoksesta on kirjastossa luettavissa Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä. Se on numerossa 1/2000 s. 10 ( lehden ylälaidassa oleva sivunumero).
Internetistä google-haulla hakusanalla ”Paul Klee” löytyy useita sivuja, joissa on kuvia Kleen maalauksista.
Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938....
Asiakas voi tilata oman kirjastonsa kaukopalvelun kautta lainaan sellaisia julkaisuja, joita ei ole saatavilla omassa kirjastossa tai omalla paikkakunnalla. Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjastojen neuvontapisteissä. Kaukolainaus on maksullista. Kirjasto perii kaukolainasta oman varausmaksunsa lisäksi lähettäjäkirjaston määräämät maksut. Suomen tieteellisistä kirjastoista tilattujen kaukolainojen hinta on noin 6-12 €.
Eri kirjastoilla ja yliopistoilla on erilaiset käytännöt siitä, mitä aineistoa annetaan kaukolainaksi. Pro gradu -töiden kaukolainauksessa voi olla rajoituksia. Joitakin töitä ei saa kaukolainaksi ollenkaan, jotkut voivat olla saatavilla ainoastaan mikrokortteina tai luettavissa vain sähköisessä muodossa. Joitakin pro gradu...
Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ...
Etsitty kirja lienee Norma Fox Mazerin Kaapattu tyttö (Otava, 1985).
"Terrin äiti on kuollut jo vuosia sitten, tai niin isä on aina sanonut. Terrillä ei ole edes valokuvaa äidistä, eikä isä halua puhua hänestä. Yllättäen Terri saakin selville, että hän ja isä ovat viettäneet liikkuvaa elämää siksi, että he ovatkin pakomatkalla. Ja äiti onkin elossa..."
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW
Juhani Suomi valaisee asiaa Kekkos-elämäkerrassaan seuraavasti: "Oman leimansa presidentinvaihdokselle ja siihen liittyville juhlamenoille antoi samana aamuna kello kuusi alkanut yleislakko, joka hiljensi valtakunnan. Sen seurauksena kansalaisetkin saivat lukea ensimmäiset kuvaukset presidentinvaihdoksen tapahtumista ja yksityiskohdista vasta lakon päättymisen jälkeen ilmestyneistä lehdistä." (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1950–1956, Kuningastie)
Yleisradion lähetyksiin yleislakko ei kuitenkaan vaikuttanut.
Luettelo työpaikoista, laitoksista, yrityksistä ja liikenneyhteyksistä, joita yleislakko ei koskenut, löytyy esimerkiksi Sigurd Klockaren kirjasta Yleislakosta kansanrintamaan.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Hertzberg, Rafael: Helsinki herra Hertzbergin silmin : kertomus 1880-luvun Helsingin elämästä.
Helsinki : Helsinki-seura, 2004.
Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä.
[Helsinki] : Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000.
Vanha kirkko 150 vuotta.
Helsinki : Vanhan kirkon seurakunta, 1976.
Ruuth, Martti: Helsingin Suurkirkko satavuotias : 1852-1952.
Helsingissä : Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1952.
Hultin, Herman: Vanha kirkko satavuotisena : 1826-1926 : muistojulkaisu.
Helsinki : [s.n.], 1926.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyivät lisäksi nämä teokset:
Helenius, Helena...
Hei! Ainakaan kustantajan nettisivulla ei ollut tietoa mahdollisesta jatko-osasta Koiratytöt-sarjaan. Uusin osa no 7 eli Jesse hoivakoira on ilmoitettu ilmestyväksi heinäkuussa.
Ainakin seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle apua:
-Rodriguez, Ramon de Jesus: Vesivärimaalaus: harrastajan opas
-Ginzburg, Maria: Akvarellikirja : vesiväritekniikkaa vaihe vaiheelta: sommittelu, perspektiivi,värit
-Fellows, Miranda: 100 hyvää ohjetta vesivärimaalarille
-Crawshaw, Alwyn: Opi maalaamaan vesivärein
Aiheesta löytyy myös video:
Akvarellimaalauksen perusteet
Lisää oppaita voit itse etsiä HelMet-tietokannasta tekemällä aiheenmukaisen haun (valitse valikosta Aihe) ja käyttäen asiasanaa akvarellimaalaus. Myös mainittujen teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi , muut aineistotietokantoja voit käyttää kätevästi monihaun kautta, http://monihaku....
Hei,
Finto.fi, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelusta löytyy laajemmaksi hakutermiksi:
"etsivä sosiaalityö" ja siihen yhdistettynä vanhukset / ikääntyneet / vanhuus
"outreach work" ja siihen yhdistettynä aged /older people
Suosittelen aineistohakua seuraavista tietokannoista:
melinda.kansalliskirjasto.fi
finna.fi
monihaku.kirjastot.fi
