Kysymykseen on vastattu aikaisemminkin palvelussa: Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa. Todennäköisesti sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf8a5730-012…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=558703a1-303…
Voit kysyä myös kustantajalta suoraan.
Kustannusosakeyhtiö Nemo: http://www.nemokustannus.fi/
Meillähän kirjaston alakerrassa sijaitsee Mediamaja, josta saa apua tietoteknisiin ongelmiin, joten jos päivityksessä tarvitsette apua niin sieltä kyllä löytyy. Mediamaja on auki arkisin nyt vielä toukokuussa ma,ti, to 12-18 ja pe 10-16. Siellä päivitys ainakin onnistuu ilman ongelmia.
"Lukemisella" tarkoitetaan tässä tapauksessa opiskelemista, eli "lukenut" ihminen tarkoittaa opiskelemalla tietoa saanutta ihmistä.
Kielitoimiston sanakirjassa mainitaan verbin "lukea" toisena merkityksenä "opiskella". Ilmaus "lukea kieliä" tarkoittaa "opiskella kieliä", ja ilmaus "lukenut mies" tarkoittaa "oppinutta miestä", niin sanakirja kertoo.
Sananmukaisesti käsitettynä "lukenut" tarkoittaa nimenomaan lukemalla opiskellutta ja sitä kautta tietoa saanutta, oppineisuutta kerännyttä ihmistä.
lukea - Kielitoimiston sanakirja
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Lassi on Lauri-nimen hellittelymuoto. Lauri taas on peräisin latinalaisesta nimestä Laurentius, "laakerinlehdillä seppelöity". Pyhän Laurentiuksen mukaan on nimetty Suomessakin monia keskiaikaisia kirkkoja.
Markus on johdettu latinalaisesta Marcus-nimestä, joka on johdettu sodanjumala Marsin nimestä, "Mars-jumalalle pyhitetty".
Lähde: Kustaa Vilkona: Etunimet, 1993.
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Näyttää ainakin päällisin puolin siltä, että sana olisi muodostettu latinan kielen barba-sanasta, joka puolestaan vaikuttaa olevan lainasana varhaisilta germaaneilta (Georges Ausführliches Handwörterbuch Lateinisch-Deutsch).
Jonas Anderssonin laulu Oi, katsele lintua oksalla puun (Se fågeln, som sitter på gungande gren) esimerkiksi Päivi Karin toimittamiin nuottijulkaisuihin Hopeinen laulukirja : 180 suosikkilaulua (2002) ja Lasten oma laulukirja (2016).Kumpaakin teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa useampi kappale. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1940884?sid=4716226632https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2228634?sid=4716226443
Helle-kirjastojen kokoelmista löytyy vain yksi, historiallinen keittokirja. Muilta kirjastoalueilta löytyy enemmän lainattavia saksankielisiä keittokirjoja. Näet ne tästä Finna-hausta. Niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
Parisuhdetyö ja avioliittotyö kuuluvat käsitteinä perhetyön tai perheneuvonnan alle eivätkä ne esiinny omina asiasanoinaan ainakaan vielä YSA - Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa. Viimeksi mainituilla asiasanoilla löytyy kirjastojen tietokannoista aikamoinen määrä viitteitä, joiden läpikäymiseen tarvitaan hiukka sitkeyttä. Yhdistelemällä ko. asiasanoja sanoihin "avioliitto" ja "parisuhde", asiasanoina tai vapaatekstinä, saadaan suppeampi hakutulos.
Linda-tietokannasta löytyy seuraava käytännöllisen teologian tutkielma Helsingin yliopistossa:
Viitanen, Matti: Marriage Encounter : ME-Mennään Eteenpäin : parisuhdeviikonlopun viestintäteoreettinen tutkimus, 1998.
Suosittelisin yleisistäkin kirjastoista löytyvää teosta:
Viika, Kaarle:...
Meiltä löytyy RIsto Rinteen teos:
Teos: OPPIMISEN UUSI JÄRJESTYS
Tekijä/esittäjä: RINNE, RISTO
Materiaali: kirja
Alkuteos: -
ISBN: 951-768-038-4
Julkaisu: TAMPERE: VASTAPAINO 1998
Luokka: VAASA 38.
Toisena tekijänä ei tässä tosin ole Vattaja (Vataja?) vaan Eeva Salmi. Tämä osuu kuitenkin lähimmäksi, koska teos käsittelee juuri elinikäistä oppimista. Kirjaa voi varata pääkirjastosta, jossa on yksi kappale Yhteiskunta ja talous -osastolla (1 krs.) ensimmäisessä kerroksessa, mutta tällä hetkellä lainassa.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Seuraavissa kirjoissa on tutkittu kioskikirjallisuutta:
Kallioniemi, Kari
Porvariskodista maailmankylään : populaarikulttuurin historiaa
2. uud. p. 1995
ISBN 951-29-0522-1
- sivuilla 169-174 on kioskikirjallisuuden historiasta.
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä. 1975, 2. P 1984.
Törrönen, Jukka
Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa : Harlekin-romanssi ja sen vastaanotto lukiolaisten keskuudessa 1996, ISBN 951-34-0710-1.
LINDA-yhteisluettelosta löytyi Kaisa Simolan kaksi opinnäytettä:
Simola, Kaisa
Kioskikirjallisuuden struktuureja : näkökulmia kioskiromaanien maailmaan
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1981
Pro gradu -työ, Yleinen kirjallisuustiede
Simola, Kaisa...
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Ainakin Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa Kanske en visa on Lauri Pohjanpään "Höst".
Kyseinen nuotti on tällä hetkellä paikalla Sellon ja Omenan kirjastoissa.
