Voit palauttaa ystäväsi puolesta hänen lainaamansa kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon, olivatpa lainat myöhässä tai ei. Palauttaessahan ei tarvita kirjastokorttia ja lainatun aineiston voi näin ollen palauttaa kuka vain.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sopivia hakusanoja ovat ainakin yhdessä käytettynä sanat lähihoitajat lapset tai varhaiskasvatus lapset. Oppikirjat-sanaa ei välttämättä kirjan asiasanojen joukossa ole, vaikka kirjaa oppikirjana käytettäisiinkin. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Kasvun ja hoidon osaaja / Niina Kivelä, Tiina Liukkonen, Anneli Niemi
- Hoidatko minua? : Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö / Päivi Ivanoff ... [ja muita]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
- Varhaiskasvatusta ammattitaidolla / Mervi Järvinen, Anne Laine, Kirsi Hellman-Suominen
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan (http://finna.fi kautta löytyy muitakin teoksia, mm. opinnäytetöitä. Alla tulos...
Kyllä, Helmet-kirjastoissa on ollut kirjastojärjestelmän palvelimien päivityksestä johtunut häiriö, joka on nyt selvinnyt. Kaikkia eräpäiväilmoituksia ei ole voitu lähettää. Ongelmatilanteen takia lainat eivät ole erääntyneet 30.9. - 7.10., ja tänä aikana kertyneet maksut voi pyytää poistamaan.
Netistä löytyvän tietokannan mukaan kone on valmistettu 1923. Tai mahdollisesti vuosiluku voidaan myös tulkita ajankohdaksi, jolloin jollekin valmistuserälle on varattu sarjanumerot, mutta niihin aikoihin kuitenkin.
Singer Sewing Machine Serial Number Database
Toinen tietokanta antaa valmistusvuodeksi niin ikään 1923, mutta mainitsee myös valmistuspaikan: Elizabethport, New Jersey, Yhdysvallat.
Kirjasta on tehty useita elokuvaversioita, mutta ainoa kirjastojen kokoelmista löytynyt on entisessä Neuvostoliitossa filmattu Desjat negritjat. Elokuva on luonnollisesti venäjänkielinen, mutta siinä on englanninkielinen tekstitys ja ääniraita. DVD-elokuva kuuluu Tikkurilan kirjaston kokoelmiin.
Emme ole löytäneet säädöksiä liittyen radion kuuntelun kieltämiseen yhteisessä työtilassa. Asia voi liittyä esim. työsuojelusäädösten tulkintaan. Asiaa voi selvittää edelleen Sosiaali- ja terveysministeriöstä, vaihde 09 - 16001
Kirjallisuutta aiheesta löydät tekemällä haun aineistotietokannasta, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi/, seuraavasti:
Valitse asiasana-haku ja kirjoita hakulaatikkoon asiasanoiksi taloudellinen integraatio eurooppa historia, saat 10 viitettä joidenka käyttökelpoisuuden ja saatavuuden saat selville samantien. Enemmän aineistoa löydät haulla taloudellinen integraatio ja Eurooppa, mutta joukossa on varmasti paljon tarpeetonta.
Katso myös Eurooppa-tiedotuksen sivuja, esim. http://www.eurooppa-tiedotus.fi/perus/ Siinä on Reijo Kemppaisen Suomi Euroopan unionissa perusteos, jonka alalukuna on mm. Euroopan talousyhteisön synty.
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Lasten riemut -runo on Immi Hellenin runo, ei suomennos. Se löytyy mm. monista vanhoista kansakoulun lukukirjoista ja lukemistoista. Alla linkki hakutulokseen Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Satakirjastoista runo löytyy ainakin kirjasta Lasten riemut: luonnonkirjaa lukemassa (2008). Kirja on Anna-Liisa Alangon toimittama, ja sisältää Alangon jälkikirjoituksen mukaan runoja Hellenin runokokoelmista Lasten runoja (1898) ja Lasten runokirja (1930):
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.290559
Viidalla ei ole montaakaan runoa, jotka suoranaisesti liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin. Yrjö Varpio nimeää kirjassaan Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa kuitenkin kaksi Betonimylläri-kokoelmaan sisältyvää tekstiä: "Aiheita 'Vallankumous' ja 'Kapina' -runoihin Viidan ei tarvinnut hakea kaukaa. Kansalaissota, 'kapina', oli ollut Pispalassa Viidan nuoruusvuosina vielä tuoreessa muistissa ja lukuisten tarinoiden kohteena." Näistä lyhyt ja ytimekäs Vallankumous saattaisi jopa käydä etsitystä runosta. Ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä kuuluu seuraavasti: "Monttunsa reunalla metsikön takana / silmillä likainen liina tai lakana / 'Eläköön vapaus!' huusi mies." (s. 33) "Vaikka runo aiheensa puolesta liittyy kansalaissodan tapahtumiin...
Kyllä, huoneeseen on paljon varauksia joka päivä. Jos haluaa tulla laulamaan karaokea, kannattaa varata aika ajoissa Varaamo-palvelusta tai soittamalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle. Kirjastossa kokoontuu myös avoin karaokeryhmä maanantaisin klo 13–18 ja torstaisin klo 13–17. Silloin voi tulla laulamaan ilman ajanvarausta.
Soittohuoneita löytyy seitsemästä eri Helmet-kirjastosta. Löydät kyseiset kirjastot kirjastot ja palvelut osiosta. Tässä linkki: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjoita hakukenttään hakusanaksi soittohuoneet, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joista soittohuone löytyy. Klikkaamalla kirjaston nimeä löydät yhteystiedot sekä tarkempaa tietoa soittohuoneiden varauskäytännöistä.
Tarkoitat kysymykselläsi ilmeisesti ePress-aikaukauslehtipalvelua, jota voi lukea Helmet-verkkokirjaston kautta kesäkuun loppuun asti. Jos et pääse kirjautumaan palveluun, varmista ensin, että kirjastokorttisini numero ja pin-koodi ovat oikein. Sen jälkeen varmista, että kirjaudut oikeasta osoitteesta: https://helmet.finna.fi/Content/epress-vaihtoehdotValitse Siirry ePress-palveluun. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Linkki toimii kesäkuun loppuun asti. Helmet-kirjastojen oman eKirjaston kirjat, äänikirjat ja aikauslehdet korvaa Valtakunnallinen E-Kirjasto. Palvelua voi käyttää ainakin toistaiseksi vain mobiililaitteilla. Kirjaston käyttö edellellyttää vahvaa kirjautumista.Tietoa Valtakunnallisesta E-...
Ainakin seuraavat päiväkirjamuotoiset urheiluromaanit voit varata Helmet-tietokannasta:Kivi, Annikki : Olympialaistyttö ; eli Ritin ensimmäinen ylioppilaskesä : nuorisonromaani. Karisto, 1938 - Minämuotoinen nuorisoromaani, jossa suomalainen naisvoimistelija saa osallistua Berliinin olympialaisiin ja tavata jopa valtakunnankanslerin.Maksimainen, Kai : Jalkapallokuu - romaani. ntamo, 2024Tossavainen, Jouni : New Yorkin lentävä suomalainen. Like, 2014 - Kertoo Hannes Kolehmaisesta
Kokeile Plussa-aineistohakua http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään hakusanoiksi esim. muotisuunnittelijat (taikka muotisuunnittelijat ja Suomi, niin saat näkyviin erityisesti suomalaisia muotisuunnittelijoita käsitteleviä teoksia). Voit kokeilla myös hakuja muoti ja Suomi taikka hakua tietyn muotisuunnittelijan nimellä (asiasanakenttään esim. Rintala Jukka). Helsingin kaupunginkirjastossa muotisuunnittelijoihin liittyvät teokset on luokiteltu kulttuurihistorian osalta hyllyyn 919.9 ja piirustustaiteen osalta hyllyyn 749.1 ja 749.11. Henkilötietoja (syntymäajat ja -paikat jne.) kannattaa etsiä hakuteoksista ja tietosanakirjoista. Kannattaa siis käydä lähimmässä kirjastossa!
Yleisistä kirjastoista tuntuu kuitenkin löytyvän melko...
Erkki ainamo on työskennellyt Yleisradiossa, mutta "Soi iltakellot" - laulun sanoituksen tarkkaa vuotta ei osattu kertoa edes Yleisradion arkistosta. Heidän mukaansa tarkkoja tietoja sanoittajista ei välttämättä löydy, säveltäjistä kyllä löytyy.Ylen arkiston antaman tiedon mukaan voi sanoa varmasti vain, että sanoitus on tehty ennen vuotta 1974, joka on hänen kuolinvuotensa.
Ainamo on toiminut suomentajana 1940-1960 luvuilla ja tässä on tietoja joistakin hänen sanoituksistaan ja suomennoksistaan:
Olavi Virta: Laila, tango, säv. Reino Terho [= Einari Marvia], san. Era. 1948 Fazer/Decca
Taru Pyhälä: Kuin päivänpaiste (Så skön som solen), laulelmafoksi, säv. Jerry Högstedt, san. Per-Anders [= Göran Hedén], suom. Erkki Ainamo [sama sävelmä...
Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia...
