Internet-lähteistä en onnistunut löytämään laulusta kuin joitakin katkelmia. Laulusta on olemassa useita eri versioita, joten on mahdollista, että juuri kysyttyjä sanoja ei ole mihinkään myöskään painettu.Erkki Ala-Könnin toimittamassa Härmän laulukirja -teoksessa (Härmä-seura, 1976) on julkaistu seuraava, Kustaa Etelämäen vuonna 1962 kirjaama versio. Härmässä häät oli kauhiatsiellä juotihin ja tapeltihin.Porstuasta porraspäähänrumihia kannettihin.Anssin Jukka kun häihin lähtipani kirvehen rekehensä.Eikä se muita mukahansa ottanukun nuorimman sisarensa.Anssin Jukka sano äirillensä,jotta äläkää te surko näitä,jos me hiukan kattelemmanoita Pikku-Lammin häitä.Anssin Jukka kun häihin lähtiniin aisalla istuu piru.Niin kun lintu lennos se...
Kaikki kolme kirjaa löytyvät useasta HelMet-kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot ja varaukset voi tehdä osoitteessa: http://www.helmet.fi
Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen henkilökortin (passi, ajokortti, kuvallinen kela-kortti).
28.12.2022 julkaistu Sydän-Hämeen lehti kertoo artikkelissaan Pälkäneen sähköistämisen alkutaipaleesta. Jutun mukaan sähkön tuotantoa ryhdyttiin virallistamaan Luopioisten ja Aitoon suunnilla kun ensin vuonna 1912 perustettiin Luopioisten Aitoon Sähkö Osakeyhtiö. Osakeyhtiö Luopioinen perustettiin 1915 ja vuonna 1919 Onkkaalassa perustettiin Oy Pälkäneen sähkö, josta tuli Oy Hämeen Sähkön alainen pitäjäyhtiö. Vuonna 1921 Pälkäneellä oli sähköistetty jo 22 kylää 28:sta.
Artikkelissa ei mainita tarkemmin eri kylien sähköistämisen etenemisestä, mutta kaikesta päätellen Aitoon kylään sähkölinjat olisi vedetty jo ennen vuotta 1923. Lisätietoa voisi löytyä esimerkiksi Hannu Vuorensolan kirjoittamasta Pälkäneen historia 2 -teoksesta (...
Kakolaa koskevia kirjoja löytyy Helmet-tietokannasta:Lehtinen, Rauno: Kakola: vankilan tarina (2014 ja 2018)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2158848?sid=5165069510https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2350908?sid=5165069510sekä Lehtinen, Toni: Kakolan karkurit : Dynamiitti-Laineesta Lauri Törniin (2025)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2600102?sid=5165069510
Suomen kielen kehityksestä on kirjoitettu monia kirjoja. Hyviä lähteitä ovat mm. Kaisa Häkkisen Agricolasta nykykieleen ja Laila Lehikoisen Kirjasuomen kehitys. Voit kysellä niitä lähikirjastostasi. Aiheesta löytyy myös perusteellinen esitys internetin kautta. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella tehty esitys löytyy osoitteesta http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin…
Haut on tehty Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta Selmasta ja Kotimaisesta artikkelitietokannasta ARTOsta, molemmat lieneät käytettävissäsi myös yliopistossasi, joten voit itsekin tehdä haun ao. tietokantoihin asiasanalla tapaamisoikeus. Yritin myös vapaatekstihakua valvon*ja tapaamisoikeu* mutta viitteitä ei tullut yhtään.
Selman osoite on
https://finna.fi
Kirjastoissa käytettävissä tietokannoissa ei ole mahdollista rajata hakua valvontaan vaan asiasanana on tapaamisoikeus. Siksi en voi olla varma, sisältävätkö antamani viitteet nimenomaan valvontaa koskevia kommentteja.
Ohessa viitteitä, joista toivottavasti löydät aiheeseesi liittyviä kommentteja
Tekijä(t): Gottberg, Eva
Nimeke: Perhesuhteet ja lainsäädäntö / Eva Gottberg
Aineisto...
Helsingin kaupunginkirjastossa asiakkailla ASKO-tietokoneilla ja henkilökunnalla on käytettävissä artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyy myös New York Times ja artikkeleita n 1900 englanninkielistä lehdistä.
Tervetuloa tiedustelemaan tiedonhakua ja käyttämäänb ASKOkoneita.
Katso lisää
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
http://www.lib.hel.fi/asko
Perintökaari 40/1965 ja sen voimaanpanolaki 41/1965 ovat tulleet voimaan 1.1.1966. Perintökaaren 3 lukua, jossa säädetään puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä on muutettu lailla 209/1983. Muutos tuli voimaan 1.9.1983. Perintökaarta on muutettu muiltakin osin useaan otteeseen. Ajantasaista lakia voi lukea esim. ilmaisessa Finlex-palvelussa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040.
Jos tarvitsette oikeudellista apua konkreettiseen kysymykseen, asiasta voi olla yhteydessä esimerkiksi oikeuslaitoksen oikeusapuohjaukseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.oikeus.fi/32542.htm
Myös Suomen Asianajajaliiton jäsenet tarjoavat eri paikkakunnilla maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. http://www....
Runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sinun silmistäsi on pitkä matka minun silmiini.
Kävellä ohuella narulla,
korkealla,
ilman suojaverkkoa.
Se sisältyy Tabermannin kokoelmaan "Aivan kuin joku itkisi" (ilm. v. 1973) ja myös teokseen "Kukkiva kivi. Valitut runot 1970-1977." (1978).
Esimerkiksi Jari Paavonheimon uusin teos(2006) "Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoiuksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta" voisi olla sopivaa lähdemateriaalia. Samoin Hiidenkivi-lehdessä 2006;(90);13;6-8 julkaistu Jari Paavonheimon artikkeli "Kirjan monikasvoinen tulevaisuus".
Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta e-kirjalle asiasanoiksi löydät elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut ja sähkökirjat. E-kirjat tai verkkokirjat eivät ole asiasanoja, mutta niillä voit toki hakea vapaasanahaulla.
Lähdemateriaalia e-kirjoista löytyy runsaasti.
Internetistä löytyy sivuja, joihin on listattu länsimaisia nimiä kiinalaisessa muodossa. Seuraavassa linkit Jenni-nimen muotoihin:
http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_3063_jenni.html
http://csymbol.com/female/jenni.html
Näiden sivustojen ongelma on kuitenkin se, että ne on tehty englannin ääntämisen mukaisesti eli niiden 'jenni' vastaa suomalaisittain suurinpiirtein muotoa 'zenni'.
Hei!
Fono-äänitetietokannasta, sivulta http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a9dcf3ac-8503-471e-818a-9e3f… selviää, että kappaleen nimi on Vanha Sanna.
Laulu löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kokoelma yksinlauluja, osa III.
Tuon nuottikokoelman saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekelaatikkoon Vanha Sanna.
Nuottikokoelman 8.p. v. 1978 löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Valitettavasti unkarilaiselta László Krasznahorkailta (s. 1954) on suomennettu ainoastaan mainitsemasi novelli Ulkoista tulta, joka sisältyy antologiaan Mitä olet nähnyt ja kuullut (toim. Anna Tarvainen et al., suom. Outi Hassi ja muita, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2010).
Joitakin Krasznahorkain teoksia löytyy Suomen kirjastoista ruotsiksi ja englanniksi käännettyinä. Niitä voi etsiä esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://aleksi.btj.fi/
https://finna.fi
http://www.krasznahorkai.hu/
Valitettavasti näitä vanhoja Suomen kulkuneuvon eli "turistin" julkaisuja ei juuri yleisissä kirjastoissa ole enää tallessa, mutta kyllä ne kaikki ovat Kansalliskirjaston kokoelmassa. Vuosien 1931-1944 julkaisut on digitoitu, mutta tekijänoikeussyistä niitä voi tutkia vain ns. vapaakappalekirjastoissa eli yliopistokirjastoissa Helsingissä (Kansalliskirjastossa), Turussa (myös Åbo Akademi), Jyväskylässä, Oulussa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa Joensuussa. Kotilainaan näitä ei valitettavasti mistään näytä saavan. Antikvariaateillakaan ei näytä olevan myynnissä kuin 1960-lukua ja sitä uudempia numeroita.
Heikki Poroila
Mainitsemasi venäläinen nimi (Евгеневна) translitteroidaan suomenkieliseen tekstiin muodossa Jevgenjevna.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk49/Venalaisten_henkilonnimien_opas.pdf
Depression ja ruokatottumusten välisiä yhteyksiä on tutkittu runsaasti ja myös Helmet-kirjastossa on aihetta käsitteleviä teoksia runsaasti.
Toivottavasti seuraavan linkin takaa löytyvistä teoksista on teille hyötyä tiedon etsinnässä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smasen*%20ruoka*__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Melinda-tietokannasta tehdyn haun perusteella löytyivät seuraavat teokset
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/K6FIR5ILRXCQBUQT8QBGI3KGM6EGB2M22657NA4YI1U1Q3LQ72-04607?func=short
Melindasta löytyneitä teoksia voi useassa tapauksessa kaukolainata oman kirjaston kautta kotiin lainattavaksi.
Parhaiten kuvauksiisi sopiva kirja on Harri Kalhan Kokottien kultakausi:Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina.https://www.finna.fi/Record/helmet.2127542?sid=4784264006Naisen roolin ja normien uudistajista käytettiin myös sanaa flapper, Suomessa jazz-tytöt.https://helda.helsinki.fi/items/cdd160b0-6a37-4ff7-898a-915e7d4d710c
Tähän musiikkiin en löytänyt pianonuotteja. Internetistä löytyi kuitenkin kitarasointuja (Guitar chords) tästä osoitteesta: http://www.azchords.com/x/xjapan-16575/crucifymylove-166814.html
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
