Edgar Rice Burroughsin Pellucidar sarjasta on suomennettu vain kolme osaa:
Maan uumenissa (At the earth's core)
Ikuisen päivän maa (Pellucidar) ja
Kuninkaan poika (Tanar of Pellucidar)
Suomentamatta ovat vielä teokset:
Tarzan at the Earth's core
Back to the stone age
Land of terror ja
Savage Pellucidar (http://www.tarzan.org/pellucidar.html ).
Teoksesta Otavan kirjallisuustieto löytyy tietoa kaikista mainituista kirjailijoista.
Johan Herman Wessel parodioi aikansa - valistuksen ajan - teatteria satiirin ja huumorin keinoin ja klassisen ranskalaisen murhenäytelmän pateettiseen tyyliin ironisoi yhteiskunnalista sovinnaisuutta.
Sándor Petőfin tuotanto edustaa byronilaista romantiikkaa. Petőfin tärkeimpänä vaikuttimena oli unkarilainen kansanrunous.
Detlev von Liliencron oli impressionistisen runouden edelläkävijä Saksassa. Hänen aiheitaan olivat luonto, rakkaus ja sotilaselämä.
Holger Drachmann oli poliittisvallankumouksellinen runoilija ja läheni tietyssä vaiheessa myös kansallisromantiikkaa.
Gustaf Fröding oli Ruotsin uusromantiikan suuria runoilijoita.
Lähde:
Otavan...
Kysymyksessä kuvailtu elokuvista otettujen kohtausten käyttö ei oikein mahdu minkään "vapaan" toiminnan sallivan säädöksen sisään. Kyse ei ole sitaattioikeuden käyttämisestä, koska esityksiin ei liity itse elokuvien tai näiden kohtausten esittelemistä.
Suojattujen elokuvien julkinen esittäminen on aina luvanvaraista. Joihinkin elokuviin on kirjasto voinut saada myös julkisen esittämisen oikeuden, jolloin katkelmia tällaisista elokuvista voisi näyttää kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
On kuitenkin hyvin kyseenalaista, koskisiko lainauksen ohessa saatu esityslupa myös sellaista esittämistä, jossa elokuvan ääniraita on korvattu uudella. Tällaisen oman ääniraidan voi kyllä tehdä, mutta sellaisen esittäminen julkisesti edellyttää oman...
Musta haltia -trilogia: (1) Kotimaa 1995, (2) Maanpaossa 1995, (3) Valoa kohti 1996.
Jäätuulen laakso -trilogia: (1) Kristallisauva 1997, (2) Hopeavirrat 1997, (3) Puolituisen kivi 1997.
Forgotten realms -sarja: Tähdetön yö 1999, Pahan perintö 1999, Pimeän piirittämät 1999
Tarzanin voittoisa paluu 1997. Kirja perustuu Burton Armusin kirjoittamaan tv-sarjaan ja on saanut vaikutteita Edgar Rice Burroughsin teoksista Tarzanin paluu ja Tarzan maan uumenissa.
Mustasaaren kirjastossa Metsoloita ei ole, mutta aika monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea se DVD-muodossa on. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record...
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta on vapaasti verkossa käytettävissä. Selmaan pääset esim. Eduskunnan kirjaston pääsivulta www.eduskunta.fi/kirjasto, klikkaa Selma-tietokanta. Oikeudellista aineistoa etsiessä voit valita haun Kotimaisen oikeuskirjallisuuden haku 1982-, jolloin tuloksesta rajautuvat pois ei-juridiset aineistot.
Voit tehdä rajauksen myös niin, että klikkaat Selman violetin hakulaatikon oikeasta alareunasta kohtaa "Haun rajaus", kohdasta aineistotyyppi voi valita artikkelin ja kohdasta kokoelma Kotimainen oikeudellinen aineisto. Kannattaa kokeilla myös ilman artikkelirajausta, myös kirjoja voi saada kaukolainaksi. Esim. haulla tekijänoi? ja kirjas? saa Heikki Poroilan v. 2006 julkaistun kirjan Tekijänoikeus ja kirjastot...
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, joista tietoa voisi löytyä:
Auer: Maantieto, 1942, s.259 ->
Leiviskä: Maailman kulttuurit ja maantiede, 1936
Leiviskä: Maailman maat ja valtiot, osa 3, 1931
Leiviskä: Nykypäivien maat ja kansat, 1937
Rosberg: Maat ja kansat : maantieteellinen tietokirja, 1931-33
Uudet maanosat : koulumaantiedon lukukirja III : Amerikka, Austraalia, Tyynen meren saaristo ja napamaat, 1940
Yhdysvallat esittäytyy, 1949
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyvät vanhemmat lehdet mikrofilmattuina ja niistä voi myös ottaa kopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Myytäviä lehtiä voisi kysellä jättämällä ostoilmoituksen jollekin nettisivustolle, esim. antikvariaatti.net
http://www.antikvariaatti.net/
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Jos tarkoitus on valokuva ja levittää kyseisessä lehdessä olleita kirjoituksia ja/tai valokuvia, niiden levittämiseen tarvitaan alkuperäisten kirjoittajien ja kuvaajien lupa. "Vanha lehti" ei ole suojan kohde, mutta sen yksittäiset jutut ja kuvat ovat.
Vain sellaisia tekstejä, joita voidaan pitää tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävinä (esimerkiksi kokouksen pöytäkirja tai yhdistyksen tms. virallinen kokousilmoitus) kohteina, voi levittää ilman lupaa, ennen kuin tekijän kuolemasta on 70 vuotta.
Heikki Poroila
Kirjastot ottavat mielellään vastaan lahjoituksina kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Useimmiten ihmisten tarjoamat lahjoitukset ovat kuitenkin sellaisia, joita kirjaston kokoelmassa on jo riittävästi, eikä niitä tilasyistä ole järkevää ottaa lisää. Tällöin on mielekästä käyttää hyväksi kirjaston ns. vaihtokärryä, jos sellainen on. Niissä kirjat vaihtavat nopeasti omistajaa ja kierrätyksen periaate toimii.
Jos kysymys ei ole ihan muutamasta kirjasta, joiden tarve kirjastossa on helppo selvittää saman tien, kannattaa aina sopia asiasta puhelimitse tai sähköpostilla etukäteen kyseisen kirjaston johtajan kanssa. Kaikkien HelMet-alueen kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta helmet.fi. Sähköposti kannattaa osoittaa johtajalle, vaikka...
Varmaankin pöydät ovat ajalta ennen nykyisiä ohuita näyttöjä ja läppäreitä.
Vuonna 2001 Tivi lehti uutisoi litteiden näyttöjen olevan yleistymässä, koska niiden hinnat olivat lähteneet laskuun.
Kesti kuitenkin vielä 10-15 vuotta, kunnes kuvaputkinäytöt muuttuivat ylen harvinaisiksi konttoreissa.
Näyttää siltä, että aloitustarinan ruotsinkieliseksi vastineeksi on monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Kopiraittilan koulussa käytetään ilmausta inledningsberättelse, https://kopiraittila.fi/sv/kopiraittilas-mysterium/instruktioner-at-lar….
Muualta löytyvät myös inledande berättelse, https://lekar.folkhalsan.fi/vanskapslekar/kompiskonst-att-ansluta-sig-t…, påbörjande berättelse tai pelkkä inledning, https://www.skolmagi.nu/produkt/inledning-berattelse-1-4/.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
Tutkimus löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Jos on olemassa kirjastokortin lisäksi myös salanumero, kirjan voi myös varata itse osoitteessa http://www.lapinkirjasto.fi
Oulunkylän korkeus merenpinnasta on paikasta riippuen keskimäärin 15-20 metriä.Tieto on saatu maanmittaushallituksesta. Jos haluaa tietyn paikan korkeuden erikseen, kannattaa soittaa kaupunkimittausosaston asikaspalveluun.
http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Joissakin kirjastoissa, ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, on otettu käyttöön mahdollisuus tallentaa oma lainaushistoriansa. Asiakas aloittaa ja halutessaan lopettaa tallentamisen itse, muut asiakkaat tai henkilökunta eivät näe tallennuksia.
Tallentaminen alkaa, kun asiakas ottaa sen käyttöön, eli sitä aiempia lainoja ei kirjaston kautta ole mahdollista selvittää.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Pentti Lempiäisen kirjan Nimipäiväsanat mukaan Tuukka pohjautuu luultavasti vanhaan, mutta harvinaiseen länsisuomalaiseen etunimeen Thoke. Suoranaista kristillistä sisältöä sillä ei liene. Vastaava paikannimi Toukila tunnetaan Gustaf von Numersin v. 1889 julkaisemasta näytelmästä Tuukkalan tappelu.
Saara (hepr. ruhtinatar) Vanhassa testamentissa patriarkka Abrahamin puoliso, jonka nauru hänen kuultuaan synnyttävänsä 90-vuotiaana pojan on tehnyt hänestä Jumalan lupauksiin epäuskoisesti suhtautuvan ihmisen symbolihahmon. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
