Sopiva hakusana voisi olla uskontososiologia. Kotikuntasi Suonenjoen kirjastoston seuraavista kirjoista saattaisit löytää sopivaa tietoa:
-Junnonaho, Martti Uudet uskonnot : vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : tutkimus TM-, DLM- ja Hare Krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa
-Kivivuori, Janne Psykokirkko : psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta
-Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta : kirjoituksia uskontososiologian alalta
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy myös samalla uskontososiologia-hakusanalla lupaavilta näyttäviä otsikoita, esim. Jean Danielin artikkeli Yhteisön valta, yksilön yhteenkuuluvuus uskonnolliseen yhteisöön
aikakauslehti Unesco-Kuriirissa (1995, n:o 1, s. 13-18).
Romuliikkeitä voi etsiä yrityshaun kautta www.inoa.fi. Hakukenttään valitsemalla toimiala/tuote/palvelu ja kirjoittamalla hakusanaksi: romuliikkeet löytyy alaan liittyviä yrityksiä.
Kodinkoneiden kierrätyksestä löytyy tietoa osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi. Haulla kodinkoneiden kierrätys saa tietoa kierrätyspisteistä.
Tietokonepelistä otetut ruudunkaappaukset tuottavat kuvia, jotka saattavat saada suojaa myös erillisinä kuvina. Täysin varmaa tämä ei ole, koska voidaan perustellusti kysyä, kenen "piirtämä" tai "maalaama" kuva on. Sehän muodostuu ohjelmointikoodien avulla, eikä siten ole aivan sama asia kuin perinteinen kuva. Ennakkotapauksia tuskin on olemassa.
Mitä yleisemmin tulee tällaiseen PR-käyttöön, siihen harvemmin kukaan puuttuu, vaikka se muodollisesti voisi luvatonta ollakin. Pelien valmistajat hyötyvät siitä, että heidän pelejään esitellään, joten heillä ei ole intressiä puuttua tällaiseen mainoskäyttöön. Jos haluaa pelata varman päälle, voi yrittää ottaa yhteyttä julkaisijaan ja pyytää käyttöluvan.
Jos peliä on valikoimaluettelossa esitelty...
Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista viimeinenkin kappale Kaija Juurikkalan vuonna 2004 ohjaamasta Laura-elokuvasta tehtyä kuvatallennetta on valitettavasti jouduttu poistamaan. DVD on saatavissa muualta Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Kaukopalvelu on maksullista. Helsingissä kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti ja lainausoikeus, voit tehdä itsekin kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelupyynnön voi toki tehdä myös omassa lähikirjastossa.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
YLE TV2 alkoi esittää Pikku Kakkosta 11.1.1977. Aluksi ohjelma tuli kolme kertaa viikossa ja jaksot olivat puolen tunnin mittaisia. Vanhojen Pikku Kakkosten juontoja voi katsella Elävästä arkistosta. Lisää tietoa vanhoista YLE:n ohjelmista löytyy esim. Rouva Ruudun TV-palstalta Muistikuvaputki | yle.fi
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum...
Kovin läheltä kirjaa ei löydy. Ehkä lähin on Kokkolan kaupunginkirjasto. Kannattaa kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Täältä tietoa kaukopalvelusta:
http://www.sievi.fi/index.asp?language=1
Seuraavien kappaleiden nuotteja löytyy Kymenlaakson kirjastoista:
Andrea Bocelli 'Vivo per lei' nuottijulkaisussa Andrea Boccelli: The collection,
Laura Pausini 'Non c'e' ja 'Incancellabile' nuottijulkaisussa Laura Pausini: The best of,
'Favola' nuottijulkaisussa Eros Ramazotti: Eros.
Tarkista saatavuus Kyyti-aineistohausta http://www.kyytikirjastot.fi/
Muiden kappaleiden nuotteja en onnistunut löytämään, internetistä saa kyllä lähes kaikkien sanat.
Kaikille kirjastoille tarkoitettua aineistoa voi tarjota Btj Finlandin (kirjastopalvelun)välitettäväksi.
Seuraavasta linkistä löytyy Btj:n kotisivut:
http://www.btj.fi/?path=aineisto_av
Yksittäisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n kotisivuilta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Hei!
Fitness-lehti on ilmestynyt myös Bodaus- ja Fit-nimisenä julkaisuna. Kysymäsi numero ,7/2000, on kuitenkin ilmestynyt juuri Fitness-nimisenä. Sitä ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, koska lehteä säilytetään sen tilanneissa kirjastoissa yleensä vain kuluva vuosi. Joissakin kirjastoissa se varastoidaan kahdeksi vuodeksi, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastossa.
Etsimääsi numeroa löytyy Linda-tietokannan mukaan Varastokirjastosta, (https://finna.fi , josta sen saa lainaksi kaukolainaamalla. Kannattaa siis mennä jonkin Helmet-kirjaston neuvontatiskille ja pyytää lehteä kaukolainaksi.
Miesten sukupuolielimistä kertovia kirjoja voisi löytyä tietokirjallisuuden luokasta 59.536. Laajemmin seksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 59.35. Niissä on varmasti myös kerrottu sukupuolielimistä. Aiheeseen liittyviä kirjoja on sekä aikuisten- että lastenosastolla, joten kannattaa mennä katsomaan sen mukaan, haluatko aikuisille vai nuoremmille suunnattuja kirjoja. Toivottavasti löydät sopivan kirjan!
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan nimen taustasta seuraavaa: "Nimi on ilmeisesti lähtöisin karjalaisesta ristimänimestä Perha, Perho(i), Perssa, Pärssi < venäjän Perh, Persa, Perfirij, Porfirij. Tosin taustalla saattaisi olla myös skandinaavisen Peter, Per -nimen patronyymi."
Kaikki HelMet-kirjastojen lainattavat aineistot löytyvät HelMet-tiedonhaun kautta. Varaaminen tapahtuu verkon kautta sen jälkeen, kun on kirjautunut kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella PIN-koodilla. Jos kaipaat tarkempaa neuvontaa, käy lähimmässä kirjastossa, henkilökunta auttaa kyllä.
VHS-videoitten siirtämisestä DVD-levyille ota yhteyttä Kaupunkiverstaaseen.
Heikki Poroila
J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928).
Muita suomennoksia runosta ei löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
https://finna.fi/
Tähän on vastattu aiemmin Kysy.fi-palvelussa. Kyseessä on 1000-luvun Kashmirista, Intiasta peräisin oleva runo. Sanskritinkielisen tekstin alkuperäinen kirjoittaja oli Bilhana-nimellä tunnettu runoilija. Hyvien ihmisten juhla -romaanin loppusivuilla on osa tästä runosta. Steinbeck käytti E. Powys Mathersin englanninnosta.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-kirjoittanut-steinbeckin-hyvien-ihmiste…
https://vanderburg.org/etc/black_marigolds.html
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
