Luulen että voisit saada parhaimmat ohjeet suoraan asiantuntijoilta eli vetokoiraharrastajilta. Tässä muutama linkki:
http://samy.fi/
http://www.vul.fi/
Kuvia löytyy seuraavista linkeistä:
http://www.siperianhusky.net/valjakko.htm
http://www.powerline.fi/tuotteet.htm
http://www.saunalahti.fi/samans/jutut/kuljetus.html
Radioteatterin vuonna 2009 esittämästä Väinö Linnan romaaniin pohjautuvasta 21-osaisesta kuunnelmasta "Täällä Pohjantähden alla" on aivan äskettäin ilmestynyt 21 CD-levyn paketti. Tallenne ei toistaiseksi ole lainattavissa kirjastoissa, eikä YLEstä osattu toistaiseksi kertoa, tuleeko paketti kirjastolevitykseen.
Kirjastot myyvät kokoelmistaan poistettuja teoksia. Kirjoja saatetaan poistaa, jos ne ovat huonossa kunnossa, sisällöltään vanhentuneita tai eivät mene enää lainaan. Se, että joku haluaisi ostaa kirjaston kokoelmiin kuuluvan kirjan, ei ole varmasti missään kirjastossa hyväksyttävä poistoperuste. Monissa kirjastoissa poistokirjoja myydään jatkuvasti, mutta poistokirjavalikoimaa ei valitettavasti ainakaan Helsingissä pysty selailemaan mistään, ainoastaan menemällä kirjastoon ja tutkimalla valikoimaa.
Harvinaisia kirjoja voi kyllä löytyä myös antikvariaateista. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka....
Nurmijärven kunnan sivuilta löydät aivan upeasti tietoa Aleksis Kivestä. Sivujen osoite on:
http://www.nurmijarvi.fi/aleksis/kivi.htm
Tietysti Aleksis Kivestä löytyy paljon muutakin tietoa, esim. kirjallisuudenhistoria-teoksissa tai ihan varta vasten hänestä tehdyissä elämäkerroissa, joista voisi mainita vaikka:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi
Meri, Veijo : Aleksis Stenvallin elämä
Teokset löytyvät varmasti lähes kaikista Suomen yleisistä kirjastoista
Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä.
Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö....
Alla olevalta Keravan verkkokirjaston sivulta voit mm. muuttaa varauksesi noutopaikan:
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/protected/reservations
Valkeakosken kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Valkeakosken Sanomia mikrofilmeinä, sen sijaan Tampereen pääkirjasto Metsossa Valkeakosken Sanomat on saatavilla mikrofilmille tallennettuina.
https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat
Valkeakosken kotiseutuarkistossa on tuon ajan Valkeakosken Sanomat sidottuina vuosikertoina.
https://www.valkeakoskenkotiseutuarkisto.fi/valkeakosken-sanomat/
Lisätiedoissa olevaa kysymystä kypäräsukelluslaitteiden käytöstä Valkeakoskella voisi tiedustella Valkeakosken urheilusukeltajilta: https://www.vursuk.fi/
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
"Suuren toivelaulukirjan" osan 19 mukaan laulua "Mele kalikimaka" ("Joulu Havaijilla", "Hawaiian Christmas song") on Suomessa "kuultu Tapiolan kuoron riemukkaana tulkintana". Siinä ei suoranaisesti sanota, että Tapiolan kuoro olisi esittänyt laulua suomeksi tai levyttänyt sen suomeksi. Tapiolan kuoron englanninkielinen esitys tästä laulusta sisältyy sikermään "Joulukranssi kuudella kielellä", jonka on sovittanut Jorma Panula. Laulu sisältyy cd-levyille "Jouluna Jumala syntyi" (Ondine, 1994) ja "Iloinen joulu" (Ondine, 2001).Suomenkielisiä levytyksiä laulusta voit etsiä esimerkiksi nimillä "Joulu Havaijilla" tai "Joulu Hawaijissa".Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Näyttää siltä, että tällaista kirjaa ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa. On tarkistettu Fennica-tietokanta, jossa on kaikki suomenkielinen kirjallisuus ja Finnbooks-tietokanta, joka sisältää suomenkieliset uutuudet. Ei siis löydy kirjaa, jossa olisi "ewok" otsikossa. Helsingin kaupunginkirjastossa on animaatioelokuva "Ewokit", jonka käsikirjoittajaksi mainitaan Paul Dini, myöskään viimeksimainitulta tekijältä ei löydy suomenkielistä kirjaa.
Kysyin asiaa musiikkiosastomme mediaohjaajalta ja hän kertoi, että Soundcloud (https://soundcloud.com/) on paljon käytetty ja hyväksi todettu palvelu omien nauhoitusten jakamiseen. Se on englanninkielinen, mutta on toiminnoiltaan hyvin kattava.
"Kysymykset pääsääntöisesti julkaistaan" on kirjoitettu tarkoituksella jatkoksi tuohon ohjeeseen "Älä kirjoita nimeäsi tai yhteystietojasi kysymystekstin perään" juuri siksi, että jos nimi kirjoitetaan kysymystekstin jälkeen, se saattaa epähuomiossa vastaajalta unohtua sinne ja silloin se näkyy palvelun julkisessa arkistossa. Vastaajillamme on luonnollisesti ohjeet poistaa kaikki sen tapaiset tiedot kysymyksestä, mutta unohduksia saattaa sattua. Yhteystiedoilla on omat kenttänsä kysymyslomakkeessa ja näitä tietoja käytetään vain vastauksen toimittamiseen kysyjälle.
Vastaukset, jotka näkyvät palvelussamme vasemmassa valikossa samoin kuin oikeassa reunassa näkyvät vastaukset, ovat vastauksia, joita olemme palvelussamme lähettäneet....
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Kirjastossamme on mm. Pohjonen, Raul: Talonpojan aarteita 1700-1900. Rakkaat vanhat tavarat ym. talonpoikaiskulttuuria ja -antiikkia käsitteleviä teoksia.
Keski-Suomen museossa on kattava valokuva-arkisto ja sieltä varmasti löytyy valokuvia ja ehkä saa myös apua tekniikkakysymyksiin.
Musiikkikirjastoilla ei ole varsinaista keskuspaikkaa, josta levyjä voidaan jakaa ympäri Suomea. Turkuun voimme ottaa lahjoituksina vastaan muutamia CD-levyjä, mutta kunnan ulkopuolista jakelutoimintoa meillä ei ole. Toisin sanoen Turun ulkopuolelle levyt täytyy lähettää itse.
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen...
Valitettavasti Haminan kirjastossa ei ole Esther ja Jerry Hicksin kirjoja. Muissa Kymenlaakson kirjastoissa on nämä kaksi teosta: Pyydä, niin saat: miten opit käyttämään Vetovoiman lakia sekä Tunteiden mahtava voima: sisäinen oppaasi Vetovoiman laista,
Voit tehdä näistä kirjoista varauksen joko Haminan kirjastossa tai netin kautta kyyti.fi -sivulla http://www.kyyti.fi/. Kirjat kuljetetaan Haminan kirjastoon varausmaksulla joka on 1€/kirja.
Suomen kansallisbibliografian (Fennica) mukaan E. Whartonilta on suomennettu vain Viattomuuden aika (The Age of Innocence) ja Säätynsä uhri (The House of Mirth). Kustantajien uutuksistakaan ei suomennosta löytynyt.
Turun kaupunginkkirjastosta löytyy asunto-osakeyhtiötä käsittelevää kirjallisuutta, esim. Pekka Arjasmaa: Toimiva hallitus 2002 ja Pekka Arjasmaa: Asunto-osakeyhtiölaki: kommentaari 2001 ja Asuntoyhtiö 2002.
Yleistä oikeudellista tietoa voisi saada Finlex-tietokannasta
http://www.finlex.fi/
Mikäli tarvitset oikeudellistä apua, vaihtoehdot ovat joko
yksityiset asianajotoimistot tai kaupungin oikeusaputoimisto
httphttp://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=2812&culture=fi-FI&conte…
Hyvä tietolähde taloyhtiön asioissa verkossa on Taloyhtio.net:
http://www.taloyhtio.net/
"Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja yhdestä osoitteesta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille."
