Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco...
Etsimäsi kirja näyttää olevan saatavissa Museoviraston kirjastosta ( http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=kirjastot&%24%7BDE… )
Jotta voit lainata sen sieltä, tarvitset Helka-kirjastokortin, jonka hankkimisohjeet löydät täältä: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Kirja on uusi, ja vasta tulossa Helmet-kirjastoihin. Voit tehdä varauksen, kun kirjojen sijaintitiedot eli ne kirjastot, joihin kirja on hankittu, näkyvät Helmetin kautta.
Hei, kirjastostamme löytyy ruotsiksi oikeastaan kaikkia eri aineistolajeja, kuten kirjoja, dvdtä, cdtä, nuotteja, pelejä yms. Myös kaikista pääluokista löytyy aineistoa, sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Lehtiä löytyy noin 15 nimekettä (aikakauslehtiä ja sanomalehtiä, esim. Teknikens värld, Dagens Nyheter). Eniten aineistoa ruotsiksi löytyy aikuisten ja lasten kaunokirjallisuudessa sekä musiikissa, tietokirjallisuudessa painottuvia luokkia ovat matkailu, käsityö, kieli ja kirjallisuus.
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em...
Hei!
Oikea palautuspäivämäärä on tuo 4.9.2016.
Helmetin sähköpostiviestien lähetyksessä on ollut lähipäivinä viivettä, josta johtuen olet saanut muistutusviestin sen jälkeen kun olet jo kirjan uusinut. Siksi viestissä on siis vanha eräpäivä.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkeihin on koottu kattava kokoelma html-tyylioppaita. Löydät ne osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kotisiv1.htm#tyyli
Suosittelen myös kirjaa : Vasquez-Peterson, Anne-Rae:Opeta itsellesi Web Design (1997), sekä artikkelia Jussila, Markku: Hätäinen hype paistaa www-palveluista. Julkaisussa Tietoverkko : riippumaton tiedonsiirron ammattilehti. - Helsinki : Talentum. ISSN 0788-6381. 1998 : 4, s. 42-44´
Verkosta löytyi:
Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudion sivuilta löytyy Samu Mielosen ja Kari A. Hintikan tutkimus: Web-palveluiden käytettävyys ja tuotanto
http://www.uiah.fi/mediastudio/tutkimus.html Tutkimusta varten haastateltiin kolmen web-palvelun (Helsingin Sanomien...
Kuinkahan vanhasta kirjasta on kyse?
Mieleemme ei tullut yhtään koiraa nimeltä jänis.
Tomi Kontion kirja Koira nimeltään kissa esitellään näin: "Koira nimeltään Kissa, Kissa nimeltään Koira sekä puliukko nimeltään Näätä ovat parhaita ystävyksiä"
Jukka Itkosen kirjata Koira nimeltä Mutsi kerrotaan: "Mutsi on ei ihan pieni, jos ei aivan isokaan koira, jolle tapahtuu joka päivä uutta ja ihmeellistä. Maailma kun on Mutsista kiinnostava ja kerrassaan jännittävä paikka."
Muistelimme myös Kissaa nimeltä Jugoslavia, mutta se on aikuisten kirja.
Toivottavasti joku lukija muistaa tämän ja kommentoi.
Jos kyseessä sattuu olemaan geokätköily vinkki, niin se johtaa aikuisten kirjaan.
Vexi Salmen sanoitus Kai Hyttisen säveltämään kappaleeseen "Kurki" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 8 ja "Pienen toivelaulukirjan" osaan 3 (F-Kustannus, Otava, 2017). Laulu alkaa: "Pilvet tummina taivasta sousi".
Valtakunnalliset kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi, eli seuraavat ovat vuoden 2005 kesäkuussa Tampereella. Lisätietoja voit kysellä Suomen kirjastoseurasta http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Kyseistä runoa ei valitettavasti löydy Goethen suomennetusta tuotannosta eikä siitä ole myöskään mainintaa Anneli Koposen käännösbibliografiassa Goethen lyriikan suomennokset 1832 - 1991.
Kansallisbibliografian mukaan ainoa Spinozan suomennettu teos on Ethica ordine geometrico demonstrata, jonka Vesa Oittinen käänsi vuonna 1994 (Gaudeamus) nimellä "Etiikka". Näyttää valitetettavasti siltä, ettei tätä kysyttyä teosta ole ainakaan virallisesti julkaistu suomennoksena.
Heikki Poroila
Kauko on Jope Ruonansuun uudelleen sanoittama versio Juice Leskisen sävellyksestä Hauho. Vuonna 1992 julkaistussa laulussa Ruonansuu ruotii rempseään tyyliin lama-ajan poliittisia käänteitä: Ei ole helppoa olla keskosen / on ulos nauranut Mauno ja Esko sen.
Keskonen viittaa todennäköisesti valtakunnanoikeudessa käsiteltyyn ns. koplaustapaukseen, jonka seurauksena kauppa- ja teollisuusministeri joutui eroamaan kesken kauden. Tärkeintä sanavalinnassa on silti saattaunut olla luoda tehokas riimi säkeen "Esko sen" kanssa. Tiukan riimittelyn malli tulee suoraan Juice Leskisen alkuperäisestä Hauho-tekstistä.
En löytänyt tällä hetkellä muualta ukulele-ryhmiä. Lainattavia ukuleleja on monessa kirjastossa, esim. Helsingissä https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55493. En löytänyt myöskään maksutonta ryhmää muilta toimijoilta, musiikkikouluista löytyy kyllä ryhmiä. Tapahtumat ovat tosin olleet pitkään jäissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, ne lähtevät vähitellen käyntiin rajoitusten poistuessa. Voisit ehkä esittää toivomuksen lähikirjastoosi ukulele-ryhmästä.
Facebookista löytyy Helsinki Ukulele ryhmä, jossa on jonkin verran keskustelua, sieltä voisi myös kysyä vapaista soittoryhmistä, https://fi-fi.facebook.com/groups/282910178471416/
Suomessa on vain harvoja kääntäjiä, jotka suomentavat suoraan kiinan kielestä. Nykyään kiinalaista nykykirjallisuutta suomentavat suoraan kiinan kielestä enimmäkseen Riina Vuokko ja Rauno Sainio. Kiinankielistä runoutta ovat kääntäneet muiden muassa Tero Tähtinen, Jyrki Kallio ja Pertti Seppälä. Englanninkielisestä käännöksestä suomennettu on esimerkiksi neliosainen kirjasarja Luo Guanzhongin Kertomus kolmesta kuningaskunnasta (2020-2022), Dan Yun filosofian historiaa käsittelevä Kiinan viisauden sydän - mitä Konfutse nyt sanoisi? (2009) sekä Chihoin sarjakuvaromaani Juna (2015). Saksankielisestä käännöksestä suomennettu on ainakin Ling Bein elämäkertateos Liu Xiaobo: vangittu rauhannobelisti (2011). Mitään näistä ei ole...
Edgar Rice Burroughsin Pellucidar sarjasta on suomennettu vain kolme osaa:
Maan uumenissa (At the earth's core)
Ikuisen päivän maa (Pellucidar) ja
Kuninkaan poika (Tanar of Pellucidar)
Suomentamatta ovat vielä teokset:
Tarzan at the Earth's core
Back to the stone age
Land of terror ja
Savage Pellucidar (http://www.tarzan.org/pellucidar.html ).
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissakin on tehty monista lasten elämään liittyvistä aiheista aihepaketteja. Ne löytyvät Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Lapsen_kanssa/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Omia listoja voi tehdä myös Helmet-haun kautta. Voit hakea lapsille kirjoja esimerkiksi surusta seuraavalla tavalla. Klikkaa auki Helmet-haun Tarkennettu haku. Kirjoita hakuruutuun sana suru ja valitse viereisestä ruudusta sana Aihe ja Kokoelma-valikosta Lasten kokoelma. Voit halutessasi jatkaa hakua tulosluettelon saatuasi valitsemalla esimerkiksi kokoelmaksi joko kauno- tai tietokirjat.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Musta haltia -trilogia: (1) Kotimaa 1995, (2) Maanpaossa 1995, (3) Valoa kohti 1996.
Jäätuulen laakso -trilogia: (1) Kristallisauva 1997, (2) Hopeavirrat 1997, (3) Puolituisen kivi 1997.
Forgotten realms -sarja: Tähdetön yö 1999, Pahan perintö 1999, Pimeän piirittämät 1999
Tarzanin voittoisa paluu 1997. Kirja perustuu Burton Armusin kirjoittamaan tv-sarjaan ja on saanut vaikutteita Edgar Rice Burroughsin teoksista Tarzanin paluu ja Tarzan maan uumenissa.
