Thomas Hardyn teoksesta The return of the native on vain Harry Forsblomin suomennos Paluu nummelle vuodelta 1968.
Forsblom on suomentanut kyseisen virkkeen näin: "Tällä suurella, loukkaamattomalla seudulla on ikivanhaa pysyvyyttä, jollaista merikään ei voi vaati itselleen."
Thomas Hardy: Paluu nummelle (1971, s. 16)
Persiankielinen käännös "Jouluyö, juhlayö" lauluun löytyy "Silent Night Web" -sivustolta:Linkki sivustolle: http://silentnight.web.za/index.htmLinkki persiankieliseen käännökseen: http://silentnight.web.za/translate/persian.htm
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satua ja sitä ei näin niukoilla tiedoilla saanut haettua tietokannoistakaan. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä sadusta on kyse?
Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
Turun kaupunginkirjaston tietokannasta Aino (www.turku.fi ja siitä eteenpäin kirjastoon ja Ainoon, tai suoraan www.turku.fi/aino) löytyy teoksia asiasanalla Namibia. Esim.
"Namibia: elämää kuivuuden keskellä". Asiasanalla afrikkalainen kirjallisuus tai asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus voi etsiä kirjoja joista saa vinkkejä mm. namibialaisista kirjailijoista.
Myös Kirjastot.fi -sivun Kaunokirjallisuutta Afrikasta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka) voi olla avuksi.
Olet käynyt aivan oikeilla sivuilla. Finlexissä todetaan, että korvaus suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, yleisistä kirjastoista lainattujen teosten tekijöitä edustavan järjestön välityksellä. Näin ollen tulisi siis kuulua tai ainakin ottaa yhteyttä johonkin tekijänoikeusjärjestöön.
Opetusministeriön sivuilta löytyy enemmän käytännön tietoa kuten esimerkiksi eri tekijänoikeusjärjestöt. Etusivulta ( http://www.minedu.fi/ ) löytyy tekijänoikeus-linkki, jonka alta löytyy linkki nimeltään Oikeuksien hallinnointi ja hankinta, jonka alta edelleen löytyvät eri tekijänoikeusjärjestöt yhteystietoineen. Näiden joukossa on esim. Sanasto ry, jonka osoite on http://www.sanasto.fi/ ja josta varmaan kannattaisi kysyä lisää?
Eduskunnan kirjasto http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx osaisi varmaan auttaa asiassa. Lisäksi Kauniaisten kirjaston käsikirjastokokoelmassa on matrikkeli Suomen eduskunta 1927-1929. Kirja on luettavissa kirjastossa. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=1927**+eduskunta**&searchscope…
Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa...
Sellaisia puulelujen teko-ohjeita, jotka on julkaistu 1930-luvulla, löytyy kovin niukalti. Pasilan kirjaston kirjavarastossa on Lauri Kaislan ”Kansankoulun veistopiirustuksia osat I ja II” (WSOY, v.1936). Niissä on ohjeet potkulaudan, ohjattavan kelkan, junan, kilpa-, linja- ja kuorma-auton tekoon. Vilho Setälän ”Taitokirjassa” (Otava, v. 1952; aiemmalta nimeltä Kodin taitosanakirja, v. 1935) on ohjeet esim. sahuriukon, hyrrän ja tikapuuvoimistelijan tekoon. Pasilan kirjavarastossa on myös v. 1912 painettu Jaakko Laurilan "Leikkikalupiirustuksia etupäässä kansakoulujen käsityöopetusta varten” (WSOY). Setälän kirjat löytyvät HelMet-kirjastojen aineistohausta, muut yllämainitut eivät näy siinä vielä toistaiseksi.
Uudempia kirjoja vanhojen,...
FILI:n ja SKS:n Käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) mukaan Inkeri Väänänen-Jensenin ja K. Börje Vähämäen kääntämä Finnish short stories -kokoelma sisältää Maria Jotunin novellit Love, When you have feelings, Death ja The girl in the rose arbor. Kokoelmasta on olemassa useita eri painoksia. Ainakin vuoden 1991 (ISBN 0-941016-82-X) ja vuoden 2000 (ISBN 1-57216-030-6) painokset sisältävät em. novellit.
Finnish short stories -kokoelmaa ei ole Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sitä on saatavilla muista kirjastoista kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä verkkosivujemme kautta osoitteessa http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/lainaus-ja-pala….
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyy pari englanninkielistä teosta hakusanalla culture shock :
Storti, Craig: The art of crossing cultures , Yarmouth (ME): Intercultural Press, cop. 1989, ja
Furnham, Adrian: Culture shock: psychological reactions to unfamiliar environments, London: Methuen, 1986.
Sivulta http://www.kirjastot.fi , Yleisten kirjastojen verkkopalvelut, löytyy tiedot EBSCOsta, englanninkielisestä lehtitietokannasta, joka on käytettävissä yleisten kirjastojen työasemilla. Hakusanoilla culture shock and immigrants löytyy useita viitteitä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta löytyy useita suomenkielisiä teoksia, jotka käsittelevät somali - ja muiden maahanmuuttajien asemaa Suomessa,...
Liikennevalojen asetuksia voi muokata, mutta vain lainsäädännön rajoissa. Liikennevalojen käyttö on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 1012/2001.
Rautatietasoristeyksien liikennevalojen sekä punainen että valkoinen valo ovat vilkkuvia.
Jalankulkijan kaksiosaisen liikennevalon alempi valo voi olla kiinteä tai vilkkuva vihreä. Tyypillinen käyttötapa on, että kiinteä vihreä valo muuttuu hetkiseksi vilkkuvaksi vihreäksi viestimään siitä, että valo vaihtuu pian punaiselle.
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Paholaisen huutokauppa kokoelmasta Unta ja totta (1901).
Voitte lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta sivulta 56, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923183?page=66
Runo on luettavissa myös täältä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Paholaisen_huutokauppa
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain yksi julkaisu, jossa ehkä sivutaan aihetta:
Forsén, Björn: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. Porvoo : WSOY, 1999.
Muuten voisi tutkia lisäksi Navis Fennica -sarjaa, jossa kerrotaan Suomen merenkulun historiasta, sivuten myös sotalaivaston historiaa.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat julkaisut:
Dahlqvist, Stephan: Merivoimien kehitys, tehtävät ja asema puolustusvoimissa 1924-1939. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000.
Pro gradu -tutkielma (mikrokortti).
Sijainti: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto (Unionink. 35, puh. 19122547)
Meidän laivastomme : juhlajulkaisu laivaston...
On mahdotonta rakentaa itse luotettavasti haluamiasi kiinankielisiä ilmaisuja, jos ei lainkaan osaa kiinaa. Merkeillä on hyvin paljon vivahteita ja erilaisia merkityksiä. Vaara, että selässä lukee ”polvisukat alennuksessa” ei ole pelkästään vitsi. Asiantuntija-apu on välttämätön.
Suomi-Kiina-seuran sivulla (http://kiinaseura.lasipalatsi.fi > Tietoa Kiinasta) on muutamia suomalaisia nimiä kiinalaisin merkein. Henkilökohtaiseen neuvontapalveluun Suomi-Kiina-seuran resurssit eivät riitä.
On olemassa selkeäkäyttöinen Suomi-kiina suursanakirja, tekijä Li Guangyun, Art House 2005.
Olet ilmeisesti löytänyt verkosta englannin kielellä käytettäviä sivuja, joilta löytyy kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkkejä sekä fraaseja nimenomaan...
Gary Carson teosta The complete book of hold 'em poker ei ole suomennettu.
Myöskään David Sklanskyn ja Mason Malmuthin kirjaa Hold'em poker for advanced players ei ole suo-mennettu.
David Sklanskyn teoksista on suomennettu seuraavat:
-Hold’em-pokeri, Nemo, 2006
-Hold’em pokeri: pelaa pienillä panoksilla ja voita erikoispelillä, Readme.fi, 2006
- Hold’em pokeri. teoria ja käytäntö, Readme.fi, 2009
-Pokerin teoria, Readme.fi, 2006
Suomeksi käännetyt teokset saa selville Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica). Sen osoite on https://finna.fi . Kyseessä on tietokanta, jolloin hakua suoritettaessa ensin valitaan hakutapa (esim. tekijä tai teoksen nimi). Sen jälkeen kirjoitetaan hakusana(t) hakuruutuun ja painetaan Hae-komentoa.
Seuraavat kirjat voisivat olla intiaanien opetuksia käsitteleviä: Heart Bear: Äitini Tuuli: intiaanitietäjän elämä ja opetukset ( Gummerus, 2005) ja Margaret Craven: Kuulin pöllön kutsuvan ( Gummerus, 1995). Intiaaneista kertovia klassikkokirjoja ovat. esim Robert Franklin Leslie: Ystäväni Nahani ( WSOY, 1995) ja Zane Greyn kirjat sekä elokuvanakin tunnettu Michael Blake: Tanssii susien kanssa ( Book studio, 1991)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1707092__S%C3%A4itini%20tu…
